On virheellinen uskomus, että vain lukiosta voi päästä korkeakouluun. Ammatillisesta koulutuksesta voi yhtä hyvin tähdätä jopa yliopistoon saakka! Jatko-opiskelupaikkaa voi hakea heti valmistumisen jälkeen. 

Ammatillinen perustutkinto antaa hyvät valmiudet erilaisiin jatko-opintoihin. Tutkinnon valmistumisen jälkeen saat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja voit hakea esimerkiksi ammattikorkeakouluihin tai yliopistoon. Voit valita minkä tahansa koulutusalan, jolle haet.

Yleinen jatko-opintokelpoisuus

Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tämä tarkoittaa, että voi hakeutua mille tahansa alalle korkea-asteen opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Korkeakouluopintoihin (amk ja yliopisto) haetaan korkea-asteen yhteishaussa, joka on keväisin ja syksyisin. Korkeakoulut saattavat järjestää lisä- tai täydennyshakuja vapaiksi jääneille paikoille myös muina aikoina.

Opintopolku

Tärkein työkalu ajankohtaisen koulutustarjonnan etsimiseen on OPINTOPOLKU.

Opintopolku.fi-palvelussa on tietoa mm. eri tutkinnoista, hakemisesta, valintaperusteita, ammateista sekä oppilaitoksista. Etusivun ajankohtaisissa uutisissa kerrotaan mm. meneillään olevista hauista. Opintopolun kautta haetaan mm. korkeakouluihin. Korkea-asteen yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Tämän lisäksi korkeakoulut voivat järjestää myös erillis- ja täydennyshakuja. Korkea-asteen yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen korkeakouluun. Hakutoiveet kannattaa laittaa mieluisuusjärjestykseen, koska hakutoivelista on sitova. Hakijalle tarjotaan vain yhtä paikkaa.

Lähihoitajasta lääkäriksi – Näin Noora opiskeli!

Noora, 30, on anestesiaan erikoistuva lääkäri. Ennen lääkärin koulutusta hän valmistui lähihoitajaksi. Vaikka ammatillisesta koulutuksesta voi päästä yliopistoon, mahdollisuus tunnetaan yhä harmillisen huonosti. Noora antaa ammatillisesta koulutuksesta valmistuneille hyviä vinkkejä pääsykokeisiin!

Lue Nooran opiskelijatarina! >> 

 

TUTUSTU TARKEMMIN

Lain mukaan (Laki yliopistolain muuttamisesta 256/2015) korkeakoulujen on varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Olet yhteishaussa ensikertalainen, jos

  • sinulla ei ole yhteishaun hakuajan loppuun mennessä suoritettua Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai ylioppilastutkintoa ja
  • et ole ottanut vastaan opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavasta koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen

Myös ei-ensikertalaiset voivat hakea korkeakoulujen yhteishaussa.

Korkeakoulut päättävät, miten ensikertalaisille varatut aloituspaikat täytetään (tiedot löytyvät koulutuskohtaisesti Opintopolusta)

Ensikertalaisuuden menettää siinä vaiheessa, kun ottaa opiskelupaikan vastaan. Pelkkä hakeminen tai hyväksytyksi tuleminen ei vaikuta ensikertalaisuuteen.

Opiskeluoikeudesta luopuminen ei anna takaisin ensikertalaisuutta. Avoimessa korkeakoulussa tai ulkomailla opiskelu ei vaikuta ensikertalaisuuteen.

Keväästä 2020 alkaen korkea-asteen yhteishaun opiskelijavalinnat uudistuivat ja pääsääntöisenä valintaväylänä käytetään todistusvalintaa. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen perustutkinnon todistus (tai jos sinulla on ylioppilastutkintotodistus) pisteytetään ja siitä saatavilla pisteillä haetaan. Hakijat laitetaan pisteiden mukaiseen järjestykseen ja parhaat valitaan sisään. Pääsykokeet säilyvät edelleen osittain myös todistusvalinnan rinnalla, mutta suurin osa opiskelijoista valitaan jatkossa todistusten perusteella. Lue lisää todistusvalinnasta.

Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa lasketaan pisteet ammatillisen perustutkinnon yhteisistä tutkinnon osista sekä todistuksen painotetusta keskiarvosta. Katso tarkemmat pisteytystaulukot täältä.

Yliopistot huomioivat todistusvalinnassa vain ylioppilastodistuksen, joten ammatillisella perustutkinnolla hakevat opiskelijat hakevat valintakokeen kautta yliopistoon tai jos sinulla on aiemmin suoritettu ylioppilastutkinto.

Ammattikorkeakoulun sähköiseen valintakokeeseen ilmoittaudutaan yhteishakua tehdessä​​. Hakulomakkeella valitaan itselle sopiva aika ja paikka. Koepaikka voi olla myös joku muu kuin hakukohteena oleva oppilaitos​​. AMK-valintakokeessa on oltava oma tietokone, joka täyttää sille asetetut vaatimukset​​. Valintakokeen sisältö ja kesto määräytyvät sen mukaan, mihin hakukohteisiin ​olet hakenut​​.

Suoritat yhdellä suorituskerralla kaikki ne osiot, jotka kuuluvat hakukohteisiisi​​. AMK-valintakokeessa on sekä kaikille hakijoille yhteisiä osioita (päätöksentekotaidot, opetuskieli (suomi tai ruotsi) ja englannin kieli että eri koulutusalojen omia osioita (esim. Sosiaali- ja terveysalalla matemaattiset taidot, eettiset taidot, tunneälytaidot)​​. Valintakokeen kullekin osiolle on määritelty tietty suoritusaika​​.

Lähde: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintakoe/

Tiedäthän, että jatko-opintoihin ohjausta voit hakea oppilaitokseltasi vuoden ajan valmistumisesi jälkeen. Jatko-opintojen opinto-ohjaajalta voi varata ajan​​ esimerkiksi eri mahdollisuuksien kartoittamiseen​, haun tekemiseen​ tai muihin jatko-opintoihin liittyviin kysymyksiin​​.

Voit varata ajan jatko-opintojen ohjaukseen laittamalla sähköpostia opo@sdo.fi

Odotamme yhteydenottoasi!

Korkeakouluopintoja voit tehdä myös avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa. Voit etsiä aktiivisesti tietoa eri hakumahdollisuuksista korkeakoulujen omien nettisivujen sekä opintopolku.fi– ja ammattikorkeakouluun.fi -sivustojen kautta!​​

Jatko-opiskelu voi olla muutakin kuin korkeakouluopintoja. Tarjolla on ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja, ammatillisia täydennyskoulutuksia, osaamisalaopintoja (toisen osaamisalan opiskeleminen), vapaan sivistystyön tarjonnasta opintoja (työväenopistot, kansanopistot), lukio-opintoja.

​Lisäksi, kun suoritat riittävästi opintoja, pystyt hakeutumaan erillishaussa avoimen väylän kautta.

Suomen Diakoniaopistosta löydät myös kiinnostavia ammatti- tai erikoisammattitutkintoja

Opiskella voi vaikka koko loppuiän, jos intoa riittää!