Validaatio auttaa muistisairasta mahdollisimman hyvään elämään
Kun elinikä pitenee, yhä useampi sairastuu muistisairauteen. Validaatio on tulevaisuuden osaamista, josta on hyötyä ammattilaiselle ja omaiselle.
Syntymäpäiväkortti oli merkki, jota ei voinut sivuuttaa. Hannele, 81, oli kirjoittanut korttiin onnittelun, joka ei koostunut tunnistettavista sanoista vaan kirjainten sekametelisopasta.
Omaiset alkoivat puhua hänelle tutkimuksista. Aluksi Hannele vastusteli, mutta lopulta hän lähti tytär mukanaan lääkäriin. Syntymäpäiväkortista kului yli vuosi siihen, että Hannele liittyi diagnosoitujen muistisairaiden joukkoon.
Tulevaisuuden osaamista
Muistisairautta sairastavien määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana valtavasti eikä tulevaisuus näytä sairauden osalta valoisammalta. Vuonna 2050 muistisairaita arvioidaan olevan lähes kolminkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna.
Muistisairauksien yleistyminen johtuu pääosin siitä, että ihmiset elävät entistä pidempään. Hannelen tavoin suurin osa sairastuneista on yli 80-vuotiaita.
Kaikista ikäihmisistä joka neljäs sairastaa jotakin muistisairautta. Yleisin muistisairauksista on Alzheimerin tauti. Sitä sairastaa noin 70 prosenttia muistisairaista ihmisistä. Toiseksi yleisin on Lewyn kappaletauti (20 prosenttia) ja kolmanneksi yleisin vaskulaarinen dementia (15 prosenttia). Harvinaisempia ovat esimeriksi aivovammasta tai alkoholista johtuvat muistisairaudet.
Suomen Diakoniaopiston oppisopimuspäällikkö Heli Simonen on kouluttanut pitkään validaatiomenetelmää, jota käytetään muistisairaan ihmisen hoitamisessa ja kohtaamisessa. Vaikka validaatio on kehitetty ensisijaisesti ammattilaisten työotteeksi, sen periaatteista hyötyvät myös omaiset.
”Validaation tarkoituksena on auttaa muistisairasta elämään mahdollisimman hyvää elämää.”
Validaatio suojelee muistisairaan omanarvontuntoa
Hannelen diagnoosista on nyt puoli vuotta. Hänen toimintakykynsä on edelleen melko hyvä. Hannele asuu kotona, siivoaa ja tekee ruokaa. Aina ruoka ei kuitenkaan maistu. Kotipalvelu käy kerran viikossa jakamassa lääkkeet ja tarkastamassa voinnin. Selkein seuraus muistisairaudesta on ajokortin menetys. Se harmittaa Hannelea kovasti.
Validaatiomenetelmässä muistisairaus jaetaan erilaisiin vaiheisiin. Alkuvaiheessa ihminen saattaa olla vielä melko toimintakykyinen mutta kognitiivinen kyky on alkanut heikentyä. Sairauden edetessä myös orientaatiokyky heikentyy. Sairastunut elää siinä ajassa ja paikassa, missä milloinkin kokee olevansa. Ihminen vetäytyy hetkittäin menneisyyteensä.
”Validaation avulla pyritään suojelemaan ihmisen arvokkuuden kokemusta. Häntä autetaan sanoittamaan tunteitaan ja kokemuksiaan”, Simonen kertoo.
Muistisairaan kohtaamisessa yleinen virhe on, että sairastunut yritetään auttaa ”tilanteen tasalle”.
”Koska muistisairaus on etenevä aivoja tuhoava sairaus, muistisairaalta ei voi vaatia samanlaista käyttäytymistä kuin ihmiseltä, jolla ei ole muistisairautta. Siksi meidän tehtävämme on ymmärtää sairastunutta ja hänen kokemuksiaan”, Simonen toteaa.
Hyvä hoiva edellyttää validaatiota
Suomen Diakoniaopiston validaatiokoulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään muistisairaita ihmisiä. Koulutuksessa harjoitellaan tilanteita konkreettisesti, mikä on Simosen mukaan tärkeää.
”Ammattilaiset kohtaavat muistisairaiden kanssa välillä hyvinkin haastavia tilanteita. Siksi näissä tilanteissa on tärkeää pysähtyä miettimään, miten sairas ihminen kohdataan empaattisesti.”
Validaation taustalla on psykologisia teorioita kuten Erik Eriksonin elämänvaiheiden teoria. Sen perusajatus on, että ihmisen elämä jakautuu erilaisiin elämänvaiheisiin. Jokaiseen elämänvaiheeseen liittyy kehitystehtävä tai kriisi, joka täytyy ratkaista. Jos kriisin ratkaiseminen on jäänyt kesken, ihminen palaa siihen viimeistään vanhana, myös muistisairaana.
Simonen kertoo tyypillisen tilanteen:
”Muistisairas saattaa esimerkiksi kantaa lelua vauvana, hoivata ja imettää. Tällöin validaatiota osaava ammattilainen ei ajattele, että muistisairaan toiminta on hölmöä, vaan että se on ihmiselle merkityksellistä. Vauvasta voidaan jutella ja siihen voidaan suhtautua uteliaasti. Tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään muistisairaan kokemusta.”
Kinestetiikka validaation tukena
Sairauden edetessä muistisairas elää jo pitkälti omassa maailmassa. Hän ei enää puhu paljoa eikä keskustelun merkitys validaation käytännöissä ei enää ole suuri. Siksi Suomen Diakoniaopistossa validaatioon on yhdistetty kinestetiikan osaamista.
Kinestetiikasta on hyötyä etenkin sairauden viimeisissä vaiheissa, jolloin keskusteluyhteyttä ei ehkä enää ole. Sen sijaan kosketus, äänensävy ja liikkeet ovat erittäin tärkeitä muistisairaan kohtaamisessa ja hoivassa myös viimeisessä vaiheessa.
”Kosketus ja lempeä äänensävy auttavat loppuun saakka”, Simonen sanoo.
Hannelen suurin toive tällä hetkellä on, että hän saa asua aina kotona. Sen hän toistaa jokaisessa puhelussa tyttärelleen. Tytär kuuntelee ja sanoo, että toivoo sitä samaa. Vaikka se ei olisikaan mahdollista, Hannelen toive on tullut kuulluksi.
***
Suomen Diakoniaopisto järjestää validaatiokoulutusta maksupalvelukoulutuksena yrityksille ja kunnille sekä oppisopimuskoulutuksena sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille osana ”Muistioireisen tai muistisairaan ihmisen tukeminen”-tutkinnon osaa.
Neljä validaation oppia, joita jokainen voi käyttää muistisairaan kohtaamisessa:
- Harjoittele muistisairaan maailman ja kokemuksen ymmärtämistä.
- Harjoittele muistisairaan tunteen tunnistamista ja sanoittamista. Voit vaikka kysyä, oletko vihainen tai sanoa, että ehkä olet nyt surullinen, kun sinua itkettää. Tunteen tunnistaminen ja jakaminen voi helpottaa muistisairaan tunteen kokemista.
- Keskustele muistisairaan asiasta eli siitä, mikä hänelle on tällä hetkellä tärkeä. Vaikka sinusta tuntuisi, että muistisairas jauhaa asiasta jatkuvasti, siihen liittyy jotain ihmiselle todella tärkeää. Siksi siitä kannattaa puhua.
- Kun muistisairaus on jo pidemmällä, kiinnitä äänensävyyn aina huomiota. Puhu lempeästi. Kosketa pehmeästi.
Lisää uutisia
Laajennamme SDO:n verkkokampuksen koulutustarjontaa ja digitalisoimme koulutusta. Verkkokampus sai myös oman tiimipäällikön.
Rehtori Juha-Petri Niiranen kävi uuden hallitusohjelman läpi ammatillisen koulutuksen näkövinkkelistä.
Opetushallituksen valtakunnallisessa opiskelijapalautekyselyssä meiltä valmistuneet antoivat keskiarvoa parempaa palautetta.
Paula Solja aloitti syyskuussa 2023 Suomen Diakoniaopiston kauneudenhoitoalan koulutuksen eli SKY-Opiston koulutuspäällikkönä.
Valmistujaisia juhlittiin Suomen Diakoniaopiston kaikilla kampuksilla 31.5.2023. Valmistuneita on alustavasti yhteensä noin 600.
Kaikilta kampuksiltamme kevätlukukaudella 2023 ammattiin valmistuneet, nimensä julkaisuluvan antaneet opiskelijat.
Tiina Mäkelä toimi kolme vuotta Diakoniaopiston hallituksen puheenjohtajana. Nyt hän ja rehtori Juha-Petri Niiranen käyvät läpi, millainen oppilaitos on johtajien näkökulmasta.
Diakoniaopisto kouluttaa henkilöstöä Jyränkölän Setlementissä. Ikävalmentajana toimimisen tutkinnon osasta hyötyvät etenkin asiakkaat.
Sosiaalialan yritys Hoivatie kouluttaa kaikki esihenkilöt lähijohtamisen kannalta keskeisiin teemoihin yhdessä Diakoniaopiston kanssa.
Kokonaisena työssä -hanke vahvistaa kokemusosaamisen tunnistamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Vuonna 2023 Suomen Diakoniaopistoon haki perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa yli sata ensisijaista hakijaa enemmän kuin vuonna 2022.
SDO:n rehtori Juha-Petri Niiranen kirjoittaa katsauksen uuteen strategiaan ja vuoteen 2022.
Suomen Diakoniaopisto kumppaneineen on käynnistänyt kansalaisaloitteen nuoriasiavaltuutetun tehtävän perustamiseksi.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue pyysi Suomen Diakoniaopiston opiskelijateatterin tekemään kampanjaa alle 25-vuotiaiden ilmaisesta ehkäisystä.
Tehtävä perustettiin, sillä Suomen Diakoniaopistossa oppisopimuskoulutusten määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti.
Suomen Diakoniaopistossa (SDO) opiskeli vuonna 2022 reilut 1400 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa.
Vahvasta kouluttajien ja työelämän yhteistyöstä haetaan apuja hoiva-alan työvoimapulaan.
Listasimme 10 hyvää syytä, miksi lähihoitajaksi opiskelu kannattaa.
Suomen Diakoniaopistolla on uusi logo.
Kokemusosaaja auttaa muita ja voi kehittää kehitysvamma-alan palveluita omasta näkökulmastaan. Rinnekodin ja Suomen Diakoniaopiston valmennuksesta valmistui yhdeksän uutta kokemusosaajaa.
Suomen Diakoniaopiston henkilöstön hyvinvointikyselyn mukaan ammatillisen oppilaitoksen työyhteisön toimivuus on erinomaisella tasolla.
Suomen Diakoniaopisto on viimeiset pari vuotta tehnyt hankeyhteistyötä Namibiassa. Yhtenä tavoitteena on käynnistää paikallisiin tarpeisiin vastaava diakonia- ja sosiaalialan ammatillinen koulutus.
Kunta-alan lakko alkaa tiistaina 3.5.2022. Lakko voi vaikuttaa erityisesti työelämäjaksoilla oleviin opiskelijoihin Oulussa ja Helsingissä.
Paransimme sdo.fi-nettisivun saavutettavuutta. Sivustolla otettiin käyttöön Readspeaker-ominaisuus, jonka ansiosta tekstit voi myös kuunnella.
Tutkinnon perusteet uudistetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
Oppisopimuksella lähihoitajaksi Pohjois-Pohjanmaalla – yhteistyössä Attendo ja Suomen Diakoniaopisto
Pohjois-Pohjanmaalla aukeaa tänä keväänä ainutlaatuinen tilaisuus työn ja opiskelun yhdistämiseen. Suomen Diakoniaopiston ja Attendon yhteistyössä koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajia Attendo-kodeissa.
Irina työskentelee Suomen Diakoniaopiston täydennyskoulutusten parissa.
Katariina Hautsalon tehtävänä on varmistaa, että Suomen Diakoniaopisto on enemmän kuin pelkkä ammattikoulu.
Sidosryhmien mielikuva Suomen Diakoniaopistosta on valtaosin positiivinen. Oppilaitosta kuvataan opiskelijoista välittävänä, yhteisöllisenä, monimuotoisena, lämminhenkisenä ja arvopohjaisena toimijana. Tämä käy ilmi syksyllä 2021 tehdystä mielikuvatutkimuksesta.
Nora löysi toiveitaan vastaavan harjoittelupaikan Suomen Diakoniaopistosta.
Suomen Diakoniaopistolle kunniamaininta OKM.n laatupalkintokilpailussa 2021.
Yhteistyön rikkaus on että kumpikin saa olla oma itsensä. Uskaltaa olla erilaisia ja rakentavasti eri mieltä.
Suomen Diakoniaopistossa on yksi Helsingin ensimmäisistä ammatillisen koulutuksen pop up -rokotuspisteistä.
Opiskelijoiden hyvinvointi on jakautunut koronan aiheuttamana poikkeusaikana. Osa opiskelijoista voi paremmin kuin ennen poikkeusoloja, osa huonommin, kertoo Suomen Diakoniaopiston opiskelijoilleen teettämä kysely.
Opetushallitus on myöntänyt SDOlle EU-laatuarviointisertifikaatin uudelle Erasmus+ kaudelle 2021–2027.
Kehittämisohjelma sisältää suosituksia mm. ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi.
Yhteistyö on merkittävä virstanpylväs kinestetiikan edistämisen ja koulutuksen kannalta.
SDO sai kaksi palkintoa projektitöistään Oulun yliopiston LUMA2020-hankkeessa.
Poikkeusjärjestelyt jatkuvat kevätlukukauden loppuun asti.
Olet nyt oppimassa ja tekemässä töitä etänä koulun ulkopuolella.
Kaikki opetus, mikä on mahdollista toteuttaa etäopetuksena, toteutetaan etänä alkaen 18.3.
Lahdessa käynnistyy ensi tammikuussa ainutlaatuinen kasvatus- ja ohjausalan koulutuspilotti.
Ylitornion kampusta ja sen koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena Suomen Diakoniaopisto lopettaa koulutustoimintansa Ylitornion kampuksella 31.5.2019 mennessä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak ja Suomen Diakoniaopisto SDO muuttavat uusiin yhteisiin tiloihin
Oulun keskustaan Albertinkadulle. Kampuksen avajaisia vietetään maanantaina 10. syyskuuta 2018.
Ylitornion kampusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkavat. Perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan uudelleenjärjestelyt.
Yhteistyö lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen.
Suomen Diakoniaopiston opiskelija Mohamed Nourdeen Toure Abdul Karim Suffyan on saanut Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituksen myöntämän maahanmuuttajastipendin.
Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Kauneudenhoitoala ja hoiva-ala hakevat synergioita: SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto SDO yhdistyvät.
SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto ovat sopineet koulutuksenjärjestämistoiminnan yhdistämisestä 1.1.2018 lukien.
