Uhkaavat asiakastilanteet vaativat osaamista, ja siksi Suomen Diakoniaopistossa lähihoitajat saavat MAPA-koulutusta

Hoitotyön tekijät saattavat kohdata tilanteita, jotka uhkaavat turvallisuutta sanallisesti tai fyysisesti. Tilanteiden ennaltaehkäisy ja turvallinen hoitaminen on työssä ensiarvoista. Siksi MAPA-koulutus tarjotaan kaikille Suomen Diakoniaopistossa lähihoitajaksi opiskeleville. Viestinnän harjoittelija Lucas Bucht osallistui yhdelle kurssikerralle ja pääsi havainnoimaan tositoimia.  

MAPA, eli Management of Actual or Potential Aggression, on alkujaan Isossa-Britanniassa kehitetty metodi, joka pyrkii lisäämään hoitotyössä olevien ammattilaisten osaamista aggressiivisten asiakkaiden kohtaamisessa. Lähtökohtana on haasteellisen tai väkivaltaisen käytöksen ennaltaehkäisy ja hallinta. Metodi perustuu hoidollisen vuorovaikutuksen ja ennakoimisen perusperiaatteille. Fyysistä voimankäyttöä menetelmässä pyritään minimoimaan.

Suomen Diakoniaopisto on yksi harvoista ammatillisista kouluttajista, jotka tarjoavat MAPA-menetelmän koulutusta lähihoitajaksi opiskeleville. Diakoniaopiston erityislaatuista asemoitumista avaa myös koulutusta vetävä Lassi Fredriksson:

”MAPAa koulutetaan ainakin kolmessa ammattikorkeakoulussa, mutta niissäkin se on lähinnä valinnaisina opintoina tarjolla. Meillä koulutus lähti liikkeelle aikanaan, kun olin jo pidempään ollut kiinnostunut kyseisestä koulutuksesta ja se oli myös tuttu lastensuojelutöiden ajalta. Toni oli myös kiinnostunut heti lähtemään toiseksi kouluttajaksi ja johdolta tuli tuki ajatukselle alkaa kouluttamaan kaikki lähihoitajat menetelmään.”

Koulutuksen erityislaatuisuutta juuri Suomen Diakoniaopiston opiskelijoille avaa myös Toni Karjala:

”Suurin syy siihen, että koulutusta ei juuri tarjota muissa ammatillisissa oppilaitoksissa lienee se, että sitä ei löydy tutkinnon perusteista eikä näin ollen ammattitaitovaatimuksista. Ammattitaitovaatimuksissa mainitaan haastavissa vuorovaikutus- ja ristiriitatilanteissa toimiminen yleisellä tasolla. Suomen Diakoniaopisto on ymmärtänyt turvallisuuskoulutuksen ennaltaehkäisevän merkityksen ja mahdollistaa koulutuksen vahvistaakseen opiskelijoiden ammatillista osaamista myös tällä saralla.”

Kurssi on siten suuri mahdollisuus, joka opiskelijan kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

MAPA-kurssin voi aloittaa opintojen lopussa. Suurin osa koulutettavista ovat juuri valmistumisen kynnyksellä. Suomen Diakoniaopistosta valmistumisen jälkeen he voivat työskennellä esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa, ikääntyneiden hoivassa ja kuntoutuksessa tai vammaistyössä.

”Kurssi suoritetaan viimeisen opiskeluvuoden aikana, jolloin siitä saa myös parhaan hyödyn irti. Harjoitteluiden kautta on syntynyt riittävästi jo omia kokemuksia, joihin opittavia asioita on myös helpompi peilata.” Fredriksson tiivistää.

”MAPA-koulutuksesta on hyötyä kaikille sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan ihmisille”

Saavuin itse seuraamaan koulutuksen toista päivää. Ensimmäinen kurssipäivä oli pitänyt sisällään MAPA:n teoreettisen vaiheen. Toisena kurssipäivänä keskiössä ovat fyysiset harjoitteet. Tunnelma kurssilaisten keskuudessa on odottava ja innostunut. Liikkeiden treenaaminen on keskeinen osa koulutusta. Aikaisempaa taustaa itsepuolustuksen maailmassa ei tarvita.

MAPA-menetelmä painottaa varhaisen ennakoinnin merkitystä niin työntekijän kuin asiakkaankin turvallisuutta ajatellen. Siksi MAPA poikkeaa edukseen muista itsepuolustukseen perustuvista tekniikoista.

”Kun ongelmakohtiin puututaan varhain, voidaan välttyä vakavammilta tilanteilta. Ennaltaehkäisyssä on tärkeää, että ammattilainen pystyy havaitsemaan vuorovaikutuksessa merkkejä, jotka saattavat johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen”, Toni Karjala kertoo.

Vaikka jokaisella sosiaali- ja terveysalan ammattilaisella olisi hyvä olla osaamista ennaltaehkäisyyn, näin ei aina ole. MAPA-kurssin käynyt opiskelija saakin tärkeää ammattitaitoa, joka voi heijastua myös esimerkiksi palkkauksessa.

MAPA-kurssi on suhteellisen lyhyt, sillä se kestää noin 13 tuntia. Kurssin aikana opiskelija ehtii kuitenkin saada hyvän pohjan haastavien asiakaskohtaamisten käsittelyyn.

Kurssikerralla, johon osallistun, käsitellään ensin tilanteiden ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sen jälkeen päästään harjoittelemaan irtautumista. Se on tärkeää, jotta lihasmuistissa olisi, miten tositilanteessa kannattaa toimia.

Aluksi lehtori Toni Karjala havainnollistaa skenaariot, ja niitä vastaavat fyysiset liikkeet ymmärrettävästi ja selkeästi. Vaikka kontaktiliikkeet ovatkin lopulta lihasmuistiin iskostuvia, voi varsinkin ensikertalaisella kestää hetki hahmottaa liikkeiden toteutus. Kouluttajan esimerkin jälkeen alkaa yhdessä harjoittelu.

Irtautumista harjoitellaan useiden toistojen kautta. Vaikka kouluttajan havainnollistama esimerkki on hyvä lähtökohta uuden liikkeen opetteluun, mikään ei kuitenkaan voita itse toteutettua harjoitetta. Tässäkin asiassa vain tekemällä oppii!

Jokainen tilanne tosimaailmassa on erilainen, joten se, että kurssilaiset pääsivät toteuttamaan monipuolisesti irtautumisliikkeitä toistensa kanssa, monipuolistaa kykyä reagoida vaihtuviin kohteisiin. Itse irtautumistekniikoita MAPA-kurssilla harjoitellaan useita. Jotkin ovat yksinkertaisia ranneliikkeitä – toiset kokonaisvaltaisempia perustuen riskitilanteen arvioon.

Lähtökohtana hoidollinen lähestymistapa

Toni Karjala kertoo MAPA:n olevan 97% ennaltaehkäisevää toimintaa ja vain 3% fyysistä kontaktia. Mikäli ennaltaehkäisy ei toimi, työntekijän on osattava irtautua uhkaavasta tilanteesta tehokkaasti tai estää väkivaltatilanne asiakasta vahingoittamatta. Menetelmänä MAPA on hyvin tutkittu. Sen on todettu hoitavan myös asiakasta.

”Fyysistä voimankäyttöä pyritään viimeiseen asti välttämään”, Karjala sanoo.

Kun seurailen kurssia, huomaan, että oppiminen syntyy vahvasti opettajan ja kurssilaisten välisestä vuorovaikutuksesta. Kurssilla on tilaa keskustelulle ja opiskelijoiden omakohtaisille kokemuksille.

”Asioiden läpikäyminen on hyvä, sillä näin ei pelkää tulla lähemmäs [asiakasta], vaikka ensimmäinen reaktio olisikin vetäytyä” eräs opiskelija kertoo.

Osa oppimisesta tapahtuu nimenomaan jaettujen tarinoiden ja kokemusten kautta. Mahdollisten tilanteiden pohdinta ja niihin oikeasuhtaisimman reaktion valitseminen saa myös kurssin opettajan kannalta kannustusta.

”On hyvin tärkeää, että osaa toimia vaikeissa tilanteissa, jos niitä tulee vastaan. Itsellänikin on aikaisempaa kokemusta väkivaltaisesti käyttäytyvistä asiakkaista. On mielenkiintoista huomata, tässä omilla pienillä liikkeillä ja toimilla on merkitystä” eräs kurssilainen sanoo.

MAPA-koulutus on opiskelijoiden mieleen

Tunnelma kurssilla on aiheen vakavuudesta huolimatta rento ja energinen. Fyysisten otteiden harjoittelun lomassa mukana on vahvasti myös huumori. Aihe on opiskelijoiden mielestä selvästi tärkeä. Tämä on havaittavissa myös kurssilaisten motivaatiossa ja aktiivisuudessa.

Fyysisen koulutuksen yksi hyvä puoli onkin juuri jo mainittu toiminnallisuus. Onnistumisen kokemukset ovat kirjaimellisesti käsin kosketeltavissa.

”Kurssia on opiskelijoiden taholta kuvailtu todella onnistuneeksi. Monet toivoisivat pidempääkin koulutusta aiheesta”, Karjala mainitsee.

Aina kurssin päätteeksi kerätään loppupalautetta. Tällä hetkellä, kun kursseja on järjestetty 70 ja koulutettujen kokonaismäärän ollessa yli 1300, voidaan kurssipalautteiden keskiarvoa 4,95 – eli pyöreästi 5 – pitää ansaitusti kiitettävänä tuloksena.

Hyvää palautetta ei tarvitse toisaalta ihmetellä.

”Useat opiskelijat ovat kehuneet nimenomaan koulutuksen toiminnallista puolta. Toisaalta moni on kokenut kurssin tärkeänä, sillä usein he ovat jo kohdanneet työelämässään haastavasti käyttäytyviä asiakkaita. Kurssi antaa avaimet ja toimintamallit tilanteiden ratkaisemiseksi”, Toni Karjala tiivistää.

Samoin ajattelee Lassi Fredriksson:

” Opiskelijoilta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista.”