Tarjoamme työelämän ulkopuolella oleville yli 30-vuotiaille yksilöllistä tukea ja toimintaa. Toimintamuotojamme ovat yksilöohjaus, avoin ryhmätoiminta, vapaaehtoistoiminta, jalkautuva työ ja asiantuntijaverkostotyö.

Yksilöohjaukseen

Tule keskustelemaan! Mietitään tilannettasi yhdessä ja tehdään suunnitelma. Saat tukea esimerkiksi työttömyyteen, raha-asioihin, perhehuoliin, hyvinvointiin tai muihin elämäsi asioihin. Soita, laita viesti tai tule käymään!

Ryhmätoimintaa  ja vapaehtoistoimintaa

Tarjoamme maksutonta ja kaikille avointa ryhmätoimintaa. Mukaan voi tulla kesken kauden ja ilman ennakkoilmoittautumista. Toimintaan on mahdollista tulla myös vapaaehtoiseksi.

Ammattilaisille

Teemme tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden ja asiakkaiden verkostojen kanssa. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Koordinoimme myös Fendarin omaa asiantuntijaverkostoa, jossa käsitellään kohderyhmäämme koskevia ajankohtaisia teemoja. Ota rohkeasti yhteyttä, jos olet kiinnostunut osallistumaan verkoston tapaamisiin.

Lataa Fendarin esite tästä: Fendari

Huom! Sovinnon kampus on kiinni kesän 2020 ajan. Elokuussa muutamme uusiin toimitiloihin Vallilaan osoitteeseen Mäkelänkatu 56.

Fendarin ryhmätoiminta on kesätauolla! Ryhmät jatkuvat uusissa tiloissamme Vallilassa syksyllä 2020.

Kaipaatko uutta harrastusta tai haluaisitko tutustua uusiin ihmisiin? Haluaisitko harjoitella suomen kieltä?

Tervetuloa mukaan kaikille avoimiin ja ilmaisiin ryhmiin!

Avoimien ryhmien lisäksi ohjaamme ryhmiä Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloissa.

Päivitämme tänne ajankohtaista tietoa syksyn ryhmätoiminnasta elokuun 2020 aikana.

 

LUETAAN YHDESSÄ -RYHMÄT

Ryhmissä harjoitellaan suomen kieltä keskustelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoisten kanssa.

  • Lokakuun alusta alkaen tiistaisin kello 10-12. Sovinto, Mäkelänkatu 56.
  • Lokakuun alusta alkaen keskiviikkoisin. Kontulan Lähiöasema, Keinulaudankuja 4C, 2. kerros (Metro: Kontula).

 

SOVINNON KULTTUURIKAHVILA

Tervetuloa keskustelemaan suomen kielellä rennosti kahvikupin äärellä!

  • Lokakuun alusta alkaen torstaisin. Sovinto, Mäkelänkatu 56.

 

Kysyttävää?
Ota yhteyttä!

Salla Tieva
salla.tieva@sdo.fi
044 709 7718

 

Soita tai laita viestiä! Yhteystiedot alla.

 

Voit myös tulla tapaamaan työntekijää ilman ajanvarausta matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin seuraavasti:

KESKIVIIKKO 11:30 – 14:00 (Hanna-Riikka Partanen)

Itiksen Symppis (osoite: Turunlinnantie 14 A) HUOM! Tauolla toistaiseksi koronavirustilanteen vuoksi.

 

TULOSSA SYKSYLLÄ 2020

Jalkaudumme Monik ry:n Kohtaamis- ja Neuvontapisteelle (osoite: Kastelholmantie 2, Puhoksen kauppakeskus)

 

Hanna-Riikka Partanen
Aikuistyö
hanna-riikka.partanen@sdo.fi

044-709 7709
FB: Hanna-Riikka Sdo Sovinto

 

Salla Tieva
Maahanmuuttajanaistyö
salla.tieva@sdo.fi
044-709 7718
FB: Salla Sdo Sovinto

 

Aleksanteri Virta
Maahanmuuttajamiestyö
aleksanteri.virta@sdo.fi
044-709 7725
FB: Aleksanteri Sdo Sovinto

 

Voit seurata meitä myös Facebookissa ja löytää ajankohtaiset tiedot.

 

Kaipaatko uutta harrastusta tai haluaisitko tehdä ajallasi jotain merkityksellistä? Viihdytkö uusien ihmisten parissa tai kaipaatko uusia kokemuksia? Haluatko olla osa yhteisöllistä toimintaa, jossa kaikki kohtaavat toisensa tasa-arvoisesti?

Tervetuloa mukaan Toimintakeskuksen vapaaehtoistoimintaan Sovinnon monikulttuuriselle kampukselle!

  • Voit tulla ryhmiimme esimerkiksi opettamaan ja puhumaan suomea tai muita kieliä tai retkeilemään  kanssamme. Voimme myös yhdessä ideoida  uuden aktiviteetin viikko-ohjelmaamme! Kertaluontoiset tempaukset sopivat taloomme myös loistavasti. Yhdessä löydämme varmasti sinulle sopivan tehtävän.
  • Aikaisempaa kokemusta ryhmänohjaamisesta et tarvitse – aito kiinnostus toimintaa kohtaan riittää!
  • Jokainen vapaaehtoinen perehdytetään tehtävään ja vapaaehtoisen tukena on Toimintakeskuksen työntekijä.
  • Vapaaehtoistoimintaan voit osallistua kertaluontoisesti tai pidemmäksi aikaa, miten sinulle parhaiten sopii.
  • Toimintaan voi ilmoittautua mukaan milloin tahansa!
  • Do you speak English? You can be a volunteer in our multicultural campus no matter what your language skills are. Get in touch or come and visit Sovinto, so we can talk about different options!

 

Ota yhteyttä niin jutellaan lisää!

Salla Tieva

044 7097718
salla.tieva@sdo.fi

 

Sovinnon Toimintakeskuksen Fendari-tiimi järjesti yhteistyössä KohO-hankkeen kanssa laatuaan ensimmäisen asiantuntijaverkostotapaamisen toukokuussa 2019. Asiantuntijaverkostomme ideana on päästä keskustelemaan kohderyhmäämme koskevista erityispiirteistä, tarpeista, ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä muiden saman kohderyhmän parissa työskentelevien tahojen kanssa. Jo heti ensimmäisessä tapaamisessa kävi odotetusti ilmi, että asioiden ruotiminen yhdessä – haasteiden jakaminen ja ratkaisujen etsiminen – sekä tiedon levittäminen ovat pitkälti kaikkien toimijoiden intresseissä. Myös omaa asiakastyötä, sen toimivuutta ja merkityksellisyyttä on hyödyllistä päästä aika ajoin reflektoimaan muiden vastaavaa tekevien parissa.

Fendari-toiminnan kohderyhmänä ovat yli 30-vuotiaat työn ja opiskelun ulkopuolella olevat. Oma asiantuntijuutemme kohdistuu erityisesti maahan muuttaneisiin sekä rikos- ja päihdetaustaisiin asiakkaisiin.  Fendarin asiantuntijaverkosto kootaan muutaman kerran vuodessa jonkin tarkasti rajatun, ajankohtaisen teeman ympärille, jolloin verkoston osallistujat vaihtelevat sen mukaisesti. Toimintaamme rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Ensimmäisen tapaamisen aiheeksi valikoitui työelämän ulkopuolella olevien maahan muuttaneiden työelämävalmiudet ja niitä tukeva ryhmätoiminta. Verkostotapaamisessa edustettuina olivat Suomen Pakolaisapu, African Care ry, Monaliiku ry, Auroras-verkosto, Iiris Pro, Helsingin Työkanava Hety ry, Uudenmaan Te-palvelut sekä kaksi rohkeaa, KohO:n toiminnassa mukana ollutta kokemusasiantuntijaa. Mukaan olisi toivottu vahvempaa edustusta julkisista palveluista kuten sosiaalitoimesta, mikä kävi selvästi ilmi tapaamisessa käydyissä keskusteluissa. Järjestötoimijoiden ja julkisten palvelujen yhteistyö nähdään yleisesti ottaen hyvin tärkeäksi tämänkin teeman kohdalla.

Työmarkkinoista syrjään jääneiden maahan muuttaneiden erityiskysymykset tuntuvat koskettavan monia kohderyhmän parissa työskenteleviä, eikä ihme. Yhä useammat työpaikat edellyttävät koulutusta ja erityisosaamista, mikä asettaa monen maahan muuttaneen työllistymiselle selkeitä haasteita. Haastavimmassa asemassa ovat ne, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito tai muuten vähäinen koulutustausta. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2014.) Myös meidän kokemustemme mukaan monet maahan muuttaneet ovat kotoutumiskoulutusten jälkeen jääneet ajelehtimaan työmarkkinoiden ulkopuolelle tai poukkoilemaan työkokeilusta toiseen. Jo työnhakuprosessi nykyaikaisin menetelmin on monelle hyvinkin vieras, jolloin työpaikan löytyminen tyssää jo työnhaussa esiin tuleviin haasteisiin.

Kokoonnuimme siis verkoston kanssa pohtimaan, mitä työelämätaitoja asiakasryhmämme tulisi kokemustemme valossa vahvistaa ja miten näiden taitojen vahvistumista voidaan tukea ryhmätoiminnalla, jota erityisesti useat järjestötoimijat järjestävät. Samalla pohdimme sitä, miten voimme eri tahojen yhteistyöllä vaikuttaa näiden tavoitteiden toteutumiseen. Alla tiivistetysti keskusteluissa nousseita huomioita.

Vahvistamista vaativat taidot työllistymisen näkökulmasta sekä se, minkälaisella ryhmätoiminnalla näihin tarpeisiin voidaan vastata

Suomen kielen sekä työnhakutaitojen vahvistamisen tarve tulivat vahvasti esille keskusteluissa, joskaan evät varsinaisesti yllätyksenä. Sen sijaan kiinnostavampia pohdinnankohteita olivat esimerkiksi työelämän lainalaisuuksien ymmärtäminen sekä se, miten omaa ajankäyttöä tulee työelämässä priorisoida uudella tavalla. Esimerkiksi päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmilla voi olla opeteltavaa siinä, miten selvitä esimerkiksi neuvolakäynneistä, koulutapaamisista ja muista juoksevista asioista ilman, että työaika kärsii kohtuuttomasti. Täällä vallitsevan systeemin ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti on oleellista sekä työpaikan saamisen että sen säilyttämisen kannalta, ja tämän kokonaisuuden hahmottaminen ei ole Suomeen muualta muuttaneille välttämättä aukotonta. Tähän vyyhtiin liittyvät myös työntekijän oikeuksien ja työelämän lainsäädännön tunteminen laajemminkin. Ryhmätoiminnassa näihin asioihin voidaan vaikuttaa käsittelemällä suomalaista työelämäkulttuuria paitsi laajasti myös pikkutarkasti, selkokielellä. Suomalaiseen työelämään liittyy paljon kirjoittamattomia sääntöjä, joiden tunteminen voi säästää monelta ikävältä tilanteelta ja helpottaa täkäläiseen työelämään sopeutumista.

Esiin nousivat myös oppimistaidot ja tiedonhankintakyky, joista kuulee usein puhuttavan vähemmän tätä teemaa käsiteltäessä. Pohja oppimisvalmiuksille ja tiedonhankintakyvylle luodaan Suomessa jo varhaiskasvatuksen aikana ja niitä kehitetään systemaattisesti koko koulutaipaleen ajan, nykyään luultavasti vielä aiempaakin painokkaammin. Kyseiset taidot eivät kuitenkaan ole aina itsestäänselvyyksiä muualta maailmasta Suomeen tulleille, etenkään silloin, kun koulutustausta on vähäinen tai olematon. Näihin ensiarvoisen tärkeisiin taitoihin tulisi siis kiinnittää huomiota ryhmätoiminnoissa, joiden tavoitteena on osallistujien työllistyminen.

Itseluottamus, motivaatio, minäkuva, tavoitteet. Myös nämä teemat kuuluivat vahvasti asiantuntijaverkostotapaamisen keskusteluissa ja niiden merkitys työelämäkontekstissa on ilmeinen. Vahva yhteisöllisyyden tunne, vertaisuuden aspekti ja osallisuuden kokemukset ovat asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota ryhmätoimintaa toteutettaessa. Niiden toteutuessa voidaan lähteä kirkastamaan yllämainittuja teemoja.

 

Onnistuneen ryhmätoiminnan piirteitä työllistymisen näkökulmasta

Minkälaista on sitten ollut ryhmätoiminta, joka asiantuntijaverkoston asiantuntijoiden kokemusten mukaan on johtanut asiakkaiden työllistymiseen? Keskusteluissa keskeisimmiksi tekijöiksi nousivat yksilöllinen tuki ryhmätoiminnan ohella sekä mentorointi muun toiminnan tukena. Erityinen hyöty mentoroinnissa nähdään olevan silloin, kun mentori ja aktori ovat samalta alalta. Yksilöllisen tuen merkitys taas korostuu esimeriksi työhakemusta hiottaessa ja henkilökohtaisessa tuessa myös työnhakuprosessin muissa vaiheissa.

Lisäksi korostettiin kaksisuuntaisen yritysyhteistyön merkitystä. Asiantuntijoiden mukaan ryhmätoimintaan on hyödyllistä tuoda mukaan yritysten näkökulmaa ja toisaalta tukea myös yrityksiä silloin, kun he palkkaavat esimerkiksi ensi kertaa Suomessa työskentelevän henkilön. Myös järjestöjen välistä yritysyhteistyötä peräänkuulutettiin.

Näiden teemojen ohella painotettiin jälleen vertaistoiminnan tärkeyttä. Onnistuneella vertaistoiminnalla voidaan luoda positiivisia kokemuksia sekä jakaa tuiki tärkeää tietoa, joka kenties jäisi muuten huomiotta. Parhaita tukijoita asiassa kuin asiassa ovat usein muut samassa elämätilanteessa olevat.

 

Miten tavoittaa kohderyhmä?

Unelmaideastakaan ammentava ryhmä ei lähde lentoon, mikäli siihen ei tavoiteta toivottua määrää osallistujia. Kohderyhmän tavoittaminen onkin ryhmätoiminnan a ja o, mutta ei aina aivan yksinkertaista. Tapaamisessa jaettujen kokemusten mukaan ryhmän kokoontumispaikan sijainnin on oltava hyvä ja helposti löydettävissä, mikäli osallistujien halutaan saapuvan paikalle. Toisaalta järjestöjen välisellä yhteistyöllä voidaan madaltaa asiakkaiden kynnystä lähteä uusin paikkoihin tekemällä vierailuja muiden toimijoiden tiloihin ja kannustamalla asiakkaita osallistumaan eri tahojen järjestämiin ryhmiin.

Ryhmien markkinoinnissa on oltava tarkkana ja ryhmän tarkoitus on ilmaistava selkeästi ja konkreettisesti. Parhaiten kohderyhmä tavoitetaan kokemusten mukaan usein puskaradion avulla ja kontaktoimalla asiakkaita henkilökohtaisesti. Some-kanavat ja esitteet toimivat ennemminkin tiedonvälityksenä yhteistyötahoille. Lisäksi on tärkeää kartoittaa mahdolliset esteet ryhmiin osallistumiselle: Esimerkiksi lasten hoidon puute tai matkakulut voivat osoittautua tällaisiksi, joskin niihin voidaan mahdollisuuksien mukaan etsiä ratkaisuja.

Jo tavoitettujen osallistujien motivointi käymään ryhmässä voi tapahtua esimerkiksi henkilökohtaistamisen kautta pohtimalla, mitkä kokoontumiskertojen teemat ovat relevantteja kullekin osallistujalle. Uusien taitojen oppiminen on usein keskeinen motivaattori osallistumiselle, mutta toisaalta ryhmä voi olla arvokas vain kokoontumisenkin takia, sillä vuorovaikutus ja osallisuuden kokemukset ovat jo itsessään hyvin merkityksellisiä. Erityisen paljon verkostotapaamisessa painotettiin myös ryhmätoimintoihin osallistuvien kunnioittavaa kohtaamista, ryhmän ilmapiiriä ja luottamuksellisuutta. Kun nämä asiat ovat ovat kunnossa, ryhmään tullaan luultavasti uudestaankin.

 

Ajatuksia ryhmätoiminnan kehittämisestä

Asiantuntijaverkostotapaamisesta ehkäpä päällimmäiseksi mieleen jäänyt seikka on tapaamiseen osallistuneiden tahojen aito innostus kehittää ja luoda uutta yhdessä, muiden toimijoiden kanssa. Olikin todella ilahduttavaa huomata jälleen kerran, että maahan muuttaneiden parissa työskentelevät ammattilaiset ovat yleisesti ottaen erittäin halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen. Monet toivoivatkin entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi asiakasohjauksessa ja asiantuntijuuden vaihdossa.

Kohderyhmälle suunnatun ryhmätoiminnan pitäisi aina lähteä asiakkaiden tarpeista ja nämä tarpeet voi tunnistaa ainoastaan tuntemalla kentän muut toiminnot sekä asiakaskunnan haasteet ja toiveet. Siltä pohjalta on mahdollista hahmottaa, mitä vielä puuttuu. Kaiken kaikkiaan maahan muuttaneiden parissa toimivien kenttä on varsin laaja ja siitä on vaikea luoda selkeä kokonaiskuva: hankkeita ja toimijoita on paljon ja myös päällekkäisyyksiä esiintyy. Tiiviimmän yhteistyön, kuten verkostotapaamisten avulla on siten myös helpompi tunnistaa ja kirkastaa oman toiminnan kärki ja se, miten se eroaa muista toiminnoista. Samalla voidaan pohtia, ketkä kohderyhmästä jäävät yhä tavoittamatta ja miten heidät tavoitettaisiin.

Verkostotapaamisessa nousi useaan otteeseen esille toive siitä, että julkisen puolen palvelut, erityisesti TE-palvelut ja sosiaalitoimi, olisivat tiiviimmin mukana yhteistyössä niin yksilötasolla asiakkaita kohdatessa kuin vastaavissa tapaamisissa keskustelemassa ja ideoimassa. Myös yritysyhteistyön vahvistaminen nostettiin esiin mielenkiintoisena palikkana, ja huomio oli todella tärkeä: esimerkiksi me emme olleet ymmärtäneet kutsua paikalle yhtä ainutta yritysedustajaa. Seuraavan asiantuntijaverkostotapaamisen yhdeksi tavoitteeksi voisikin asettaa kaikkien yllä mainittujen tahojen saattaminen saman katon alle. Parhaimmat ideat ja innovaatiot kohderyhmän tukemiseksi syntyisivät varmastikin siltä pohjalta.

 

 

Fendarin  työntekijöiden oma asiantuntijuus keskittyy erityisesti maahan muuttaneisiin sekä rikos- ja päihdetaustaisiin. Teemme kuitenkin töitä kaikkien yli 30-vuotiaiden toiminnastamme hyötyvien parissa. Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme ja teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli olet kiinnostunut yhteistyöstä tai haluat tutustua toimintaamme tarkemmin!

Fendari-toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysärjestöjen avustuskeskus (STEA) Veikkauksen tuotoilla. Toimintamme on käynnistynyt Ray-rahoitteisella kehittämishankkeella vuonna 2009 (Aittis -hanke), ja vuodesta 2014 lähtien olemme toimineet STEA:n kohdennetun toiminta-avustuksen turvin. Maahan muuttaneille miehille suunnatun KohO -hankkeen (2016-2019) toimintamalli sulautettiin osaksi Fendarin toimintaa hankkeen päätyttyä vuonna 2019.

 

Sijainti

Sijaitsemme heinäkuun 2020 loppuun asti Suomen Diakoniaopiston Sovinnon kampuksella Roihupellossa osoitteessa Pulttitie 9-11. Huom! Kampus on kiinni kesän ajan. Elokuussa 2020 muutamme uusiin tiloihin Vallilaan osoitteeseen Mäkelänkatu 56.

 

Työntekijöiden yhteystiedot

Hanna-Riikka Partanen
Aikuistyö
hanna-riikka.partanen@sdo.fi

044-709 7709
FB: Hanna-Riikka Sdo Sovinto

 

Salla Tieva
Maahanmuuttajanaistyö
salla.tieva@sdo.fi
044-709 7718
FB: Salla Sdo Sovinto

 

Aleksanteri Virta
Maahanmuuttajamiestyö
aleksanteri.virta@sdo.fi
044-709 7725
FB: Aleksanteri Sdo Sovinto