”Yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla 13 000 asiakasta” – ratkaisuja Namibian haasteisiin ammatillisesta koulutuksesta
Suomen Diakoniaopisto tekee hankeyhteistyötä Namibiassa. Yhtenä tavoitteena on käynnistää paikallisiin tarpeisiin vastaava diakonia- ja sosiaalialan ammatillinen koulutus.
Slummikylien talot näyttävät siltä, että ne pysyvät juuri ja juuri pystyssä. Asunnoista puuttuvat elämän perusfasiliteetit, kuten puhdas vesi ja sähkö. Olosuhteet ovat vaatimattomat. Näissä oloissa elävät monet namibialaisen yhteiskunnan kipupisteet, kuten päihde- ja mielenterveysongelmat, lähisuhdeväkivalta ja teiniraskaudet. HIV on yleinen kansansairaus.
Namibian väestöstä yli 40 prosenttia asuu slummikylissä. Koronakurimuksen myötä Namibian ongelmat ovat syventyneet entisestään. Rahan lisäksi puutetta on monesta muustakin asiasta, kuten ammattilaisten ajasta ja osaamisesta. Sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaiseminen ei ole mahdollista, koska työvoimaa ei ole tarpeeksi.
Namibian yliopisto kouluttaa sosiaalityöntekijöitä, mutta apua tarvitsevia on niin paljon, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla yli 13 000 asiakasta.
”Sellaisen asiakasmäärän kohtaaminen ruohonjuuritasolla on mahdotonta”, toteaa Suomen Diakoniaopisto rehtori ja projektin johtaja Juha-Petri Niiranen. Niirasen mukaan slummeihin tarvittaisiin jalkautuvia työntekijöitä. Ei riitä, että sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät virastoissa, vaan on oltava ammattilaisia, jotka menevät paikan päälle kohtaamaan ihmisiä.
”Tämä on yksi syy, miksi Suomen Diakoniaopisto tekee hanketyötä Namibiassa.”
Taloja ja toimivia yhteisöjä
Suomen Diakoniaopisto on parin vuoden ajan ollut mukana Ulkoministeriön Finnpartnershipin rahoittamassa hankkeessa. Hankkeen virallinen nimi on Sustainable Smart Urban (SSU), ja päätoimijana on Block Solutions –niminen yritys, jonka tavoite on viedä helposti koottavia Block-taloja Namibiaan.
”Talojen avulla slummeihin on mahdollista saada parempia asumuksia mutta myös työtä ihmisille”, Niiranen kertoo.
Suomen Diakoniaopisto tukee Block Solutionsia työllistämiskuvioissa. Tätä asiakkuusvastaava ja projektin koordinaattori Antti Parviainen kutsuu hankkeen ”ensimmäiseksi kärjeksi”.
”Ajattelemme, ettei pidä rakentaa vain parempia asuntoja vaan vahvistaa asuinalueiden sosiaalista pohjaa ja rakentaa kestäviä yhteisöjä. Samalla hankkeemme jatkaa Suomen Diakoniaopiston suurimman omistajan eli Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön tekemää kehitysyhteistyötä Namibiassa.”
Vaikka työllistäminen ja yrittäjyyden tukemien on tärkeä osa hanketta, Suomen Diakoniaopistolla on myös toinen kärki: kouluttaa Namibiaan sosiaali- ja diakoniatyöntekijöitä.
Kohti ammatillista koulutusta
Lähtökohtaisesti Suomen Diakoniaopisto on ammatillinen kouluttaja. Oppilaitoksella on kuitenkin laaja osaaminen myös esimerkiksi pedagogisesta valmennuksesta ja yhteisöjen rakentamisen menetelmistä. Tätä osaamista hyödynnetään Namibiassa.
”Namibialaiset toimijat ovat tekevät ja suunnittelevat koulutusta omista tarpeistaan käsin. Tässä työmme eroaa koulutusviennistä. Emme anna valmista mallia vaan tarjoamme osaamista ja valmennusta paikallisille, ihmisten tarpeista lähtien”, Niiranen kertoo.
Tärkeä paikallinen kumppani on Namibian evankelisluterilainen kirkko (ELCIN). Suomalaiseen yhteiskuntaan verrattuna evankelisluterilaisen kirkon asema Namibiassa on vahva.
”Kun länsimaissa kirkko on erotettu omalle sektorilleen, Namibiassa se on toimija, jonka sanaa kuullaan myös politiikassa.”
ELCINin avulla koulutuskeskustelua on voitu käydä Namibian ministeriöiden ja viranomaisten kanssa. Mukana keskusteluissa on myös Namibian yliopisto, jonka kanssa pohditaan, miten ammatillisesta peruskoulutuksesta voisi luoda jatkopolkuja korkeakoulutukseen.
Toisaalta perustasoinen koulutus voi olla hyvä vaihtoehto monelle nykyiselle yliopistokoulutettavalle.
”Sosiaalialan koulutuksen haaste Namibiassa on, etteivät monien opiskelijoiden valmiudet riitä yliopistoon. Siksi drop out on iso haaste”, Antti Parviainen kertoo.
Työssäoppimisen perinnettä vahvistamassa
Namibiassa koulutus on perinteisesti hyvin teoreettista. Maassa ei ole samanlaista työssä oppimisen perinnettä kuin vaikkapa Suomessa. Myös työmarkkinat ovat erilaiset. Nykyjärjestelmässä ruohonjuuritason sosiaali- ja diakoniatyötä tehdään paljolti vapaaehtoisten voimin ja ilman ammatillista koulutusta.
”Vapaaehtoiset olisivat niitä, joille koulutus ehdottomasti olisi tarpeen. Samalla heidän asemansa parani, kun he saisivat rekisteröidyn tutkinnon ja työpaikan”, Niiranen pohtii.
Työpaikkojen löytyminen on koulutuksen kannalta kriittistä.
”Ei kannata kouluttaa ammattilaisia, jos kenelläkään ei ole varaa palkata osaajia. Tätä teemaa olemme ELCINin ja muidenkin kirkkojen sekä viranomaisten kanssa käyneet läpi. Kysymys on hyvin kriittinen myös potentiaalisten opiskelijoiden motivaation kannalta.”
Hanke on ollut käynnissä kaksi vuotta ja sen ajan maailma on kärsinyt globaalista koronapandemiasta. Siitä huolimatta hanke on onnistunut siinä, mitä se on tavoitellut: on päästy neuvottelupöytiin etäyhteyksin ja kerran paikan päällä. On onnistuttu valmentamaan paikallisia kumppaneita, jotka ovat valmentaneet slummien nuoria. Suunnitelmat koulutuksesta ovat jo pitkällä ja koulutuksen mahdollinen toteuttajakin on jo liittynyt mukaan suunnittelutyöhön.
Seuraavaksi jännitetään, päästäänkö koulutusta pilotoimaan. Rahoituspäätöstä odotellaan vielä.
”Jos ja kun koulutuspilotti alkaa, se on Suomen Diakoniaopistolle myös iso mahdollisuus oppia toisesta kulttuurista ja koulutusjärjestelmästä. Toiveena on, että tulevaisuudessa opettajat ja opiskelijat voisivat lähteä vaihtojaksoille Namibiaan”, Niiranen kertoo.
Vaikka rahoitus ei vielä ole selvillä, yksi asia on. Koulutus on se, mikä rakentaa varmimmin perustaa hyvälle elämälle.
Ainakin se tuo toivoa.
Lisää uutisia
Rehtori Juha-Petri Niiranen kävi uuden hallitusohjelman läpi ammatillisen koulutuksen näkövinkkelistä.
Opetushallituksen valtakunnallisessa opiskelijapalautekyselyssä meiltä valmistuneet antoivat keskiarvoa parempaa palautetta.
Paula Solja aloitti syyskuussa 2023 Suomen Diakoniaopiston kauneudenhoitoalan koulutuksen eli SKY-Opiston koulutuspäällikkönä.
Valmistujaisia juhlittiin Suomen Diakoniaopiston kaikilla kampuksilla 31.5.2023. Valmistuneita on alustavasti yhteensä noin 600.
Kaikilta kampuksiltamme kevätlukukaudella 2023 ammattiin valmistuneet, nimensä julkaisuluvan antaneet opiskelijat.
Tiina Mäkelä toimi kolme vuotta Diakoniaopiston hallituksen puheenjohtajana. Nyt hän ja rehtori Juha-Petri Niiranen käyvät läpi, millainen oppilaitos on johtajien näkökulmasta.
Diakoniaopisto kouluttaa henkilöstöä Jyränkölän Setlementissä. Ikävalmentajana toimimisen tutkinnon osasta hyötyvät etenkin asiakkaat.
Sosiaalialan yritys Hoivatie kouluttaa kaikki esihenkilöt lähijohtamisen kannalta keskeisiin teemoihin yhdessä Diakoniaopiston kanssa.
Kokonaisena työssä -hanke vahvistaa kokemusosaamisen tunnistamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Vuonna 2023 Suomen Diakoniaopistoon haki perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa yli sata ensisijaista hakijaa enemmän kuin vuonna 2022.
SDO:n rehtori Juha-Petri Niiranen kirjoittaa katsauksen uuteen strategiaan ja vuoteen 2022.
Suomen Diakoniaopisto kumppaneineen on käynnistänyt kansalaisaloitteen nuoriasiavaltuutetun tehtävän perustamiseksi.
Yhä useampi sairastuu muistisairauteen. Validaatio on tulevaisuuden osaamista, josta on hyötyä ammattilaiselle ja omaiselle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue pyysi Suomen Diakoniaopiston opiskelijateatterin tekemään kampanjaa alle 25-vuotiaiden ilmaisesta ehkäisystä.
Tehtävä perustettiin, sillä Suomen Diakoniaopistossa oppisopimuskoulutusten määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti.
Suomen Diakoniaopistossa (SDO) opiskeli vuonna 2022 reilut 1400 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa.
Vahvasta kouluttajien ja työelämän yhteistyöstä haetaan apuja hoiva-alan työvoimapulaan.
Listasimme 10 hyvää syytä, miksi lähihoitajaksi opiskelu kannattaa.
Suomen Diakoniaopistolla on uusi logo.
Kokemusosaaja auttaa muita ja voi kehittää kehitysvamma-alan palveluita omasta näkökulmastaan. Rinnekodin ja Suomen Diakoniaopiston valmennuksesta valmistui yhdeksän uutta kokemusosaajaa.
Suomen Diakoniaopiston henkilöstön hyvinvointikyselyn mukaan ammatillisen oppilaitoksen työyhteisön toimivuus on erinomaisella tasolla.
Kunta-alan lakko alkaa tiistaina 3.5.2022. Lakko voi vaikuttaa erityisesti työelämäjaksoilla oleviin opiskelijoihin Oulussa ja Helsingissä.
Paransimme sdo.fi-nettisivun saavutettavuutta. Sivustolla otettiin käyttöön Readspeaker-ominaisuus, jonka ansiosta tekstit voi myös kuunnella.
Tutkinnon perusteet uudistetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
Oppisopimuksella lähihoitajaksi Pohjois-Pohjanmaalla – yhteistyössä Attendo ja Suomen Diakoniaopisto
Pohjois-Pohjanmaalla aukeaa tänä keväänä ainutlaatuinen tilaisuus työn ja opiskelun yhdistämiseen. Suomen Diakoniaopiston ja Attendon yhteistyössä koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajia Attendo-kodeissa.
Irina työskentelee Suomen Diakoniaopiston täydennyskoulutusten parissa.
Katariina Hautsalon tehtävänä on varmistaa, että Suomen Diakoniaopisto on enemmän kuin pelkkä ammattikoulu.
Sidosryhmien mielikuva Suomen Diakoniaopistosta on valtaosin positiivinen. Oppilaitosta kuvataan opiskelijoista välittävänä, yhteisöllisenä, monimuotoisena, lämminhenkisenä ja arvopohjaisena toimijana. Tämä käy ilmi syksyllä 2021 tehdystä mielikuvatutkimuksesta.
Nora löysi toiveitaan vastaavan harjoittelupaikan Suomen Diakoniaopistosta.
Suomen Diakoniaopistolle kunniamaininta OKM.n laatupalkintokilpailussa 2021.
Yhteistyön rikkaus on että kumpikin saa olla oma itsensä. Uskaltaa olla erilaisia ja rakentavasti eri mieltä.
Suomen Diakoniaopistossa on yksi Helsingin ensimmäisistä ammatillisen koulutuksen pop up -rokotuspisteistä.
Opiskelijoiden hyvinvointi on jakautunut koronan aiheuttamana poikkeusaikana. Osa opiskelijoista voi paremmin kuin ennen poikkeusoloja, osa huonommin, kertoo Suomen Diakoniaopiston opiskelijoilleen teettämä kysely.
Opetushallitus on myöntänyt SDOlle EU-laatuarviointisertifikaatin uudelle Erasmus+ kaudelle 2021–2027.
Kehittämisohjelma sisältää suosituksia mm. ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi.
Yhteistyö on merkittävä virstanpylväs kinestetiikan edistämisen ja koulutuksen kannalta.
SDO sai kaksi palkintoa projektitöistään Oulun yliopiston LUMA2020-hankkeessa.
Poikkeusjärjestelyt jatkuvat kevätlukukauden loppuun asti.
Olet nyt oppimassa ja tekemässä töitä etänä koulun ulkopuolella.
Kaikki opetus, mikä on mahdollista toteuttaa etäopetuksena, toteutetaan etänä alkaen 18.3.
Lahdessa käynnistyy ensi tammikuussa ainutlaatuinen kasvatus- ja ohjausalan koulutuspilotti.
Ylitornion kampusta ja sen koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena Suomen Diakoniaopisto lopettaa koulutustoimintansa Ylitornion kampuksella 31.5.2019 mennessä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak ja Suomen Diakoniaopisto SDO muuttavat uusiin yhteisiin tiloihin
Oulun keskustaan Albertinkadulle. Kampuksen avajaisia vietetään maanantaina 10. syyskuuta 2018.
Ylitornion kampusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkavat. Perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan uudelleenjärjestelyt.
Yhteistyö lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen.
Suomen Diakoniaopiston opiskelija Mohamed Nourdeen Toure Abdul Karim Suffyan on saanut Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituksen myöntämän maahanmuuttajastipendin.
Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Kauneudenhoitoala ja hoiva-ala hakevat synergioita: SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto SDO yhdistyvät.
SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto ovat sopineet koulutuksenjärjestämistoiminnan yhdistämisestä 1.1.2018 lukien.
