Sote-alalla on nähtävä potentiaali kaikissa nuorissa
Sote-alalla Suomessa ja koko Euroopassa vallitsee pula ammattilaisista. Samaan aikaan nuoria on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Näitä haasteita pyritään ratkaisemaan sote-alalle valmentavalla toiminnalla kasvavassa määrin ympäri Suomea.
”Koen sote-alan aitona, vaikka media lyttääkin sitä”, toteaa eräs nuori, joka on päässyt tutustumaan sote-alaan valmentavan toiminnan avulla. ”Kun onnistun auttamaan avun tai tuen tarpeessa olevaa ihmistä, saan siitä itse paljon voimaa ja hyvän mielen.”
Sote-ala kiinnostaa nuoria kaikesta negatiivisesta ilmapiiristä huolimatta. Nuoria innostaa erityisesti työn merkityksellisyys, mahdollisuus työskennellä omalla persoonalla omia vahvuuksiaan käyttäen ja alan varmat työllistymisnäkymät. Aina kuitenkaan kiinnittyminen alalle ei ole helppoa, esimerkiksi työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kaipaavat erityistä tukea ja apua työuran alkuvaiheessa.
Vaikeat elämänkokemukset voi kääntää ammatillisuudeksi oikealla tuella
Meitä toimijoita Suomessa on useita, jotka olemme ratkaisemassa sote-alan työvoimapulaa ja samalla mahdollistamassa työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille polun työelämään. Kokemuksemme osoittavat, että vaikeat elämänkokemukset eivät ole este hakeutua töihin sote-alalle.
Todistamme jatkuvasti tilanteita, joissa haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori on sote-alalle saadun valmennuksen avulla valjastanut omat elämänkokemuksensa vahvuudeksi ihmisten kanssa tehtävässä työssä. Nuoret itsekin kokevat, että haasteet omassa terveydessä ja kokemukset palvelujärjestelmän käyttämisestä on mahdollista kääntää ammattilaisuudeksi ja osaamiseksi.
“Se että sain viettää kuukauden vanhustyössä pitkän työttömyyden jälkeen, oli minulle käänteentekevä kokemus, jonka myötä sain pitkästä aikaa suuntaa elämälleni”, kertoo sote-alalle valmentavaan toimintaan osallistunut nuori.
Tärkeässä roolissa on nuoren yksilöllinen tukeminen
Jotta haastavassa tilanteessa oleva nuori voi kiinnittyä opintoihin ja työelämään, tarvitsee hän intensiivistä ja yksilöllistä tukea. Monilla nuorilla työelämäpolkuun kiinnittyminen tarkoittaa ensin positiivisen kokemuksen saamista, omien vahvuuksien tunnistamista työelämässä, omien työnhakuvalmiuksien kehittymistä sekä oman ammatillisen itsetunnon vahvistamista.
Myös alan oppilaitoksissa on havaittu, että ennen koulutusta moni hyötyisi todellisten työelämätilanteiden näkemisestä ja kokeiluista sote-alalla. Tarvitaan nykyistä enemmän valmennuksen ja koulutuksen välistä yhteistyötä sekä pidempikestoisia ja selkeämpiä rahoitusmalleja alalle suuntaavien erilaisten valmentavien jaksojen sekä kartoitusten järjestämiseen.
Suomessa on paljon nuoria, joissa on potentiaalia ja heillä on kiinnostusta sote-alalle, mutta nykyiset mallit eivät palvele heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka yksilöllinen tuki vaatii resursseja, on sen tarjoaminen kuitenkin merkittävää niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta. Tulokset ovat niin merkittäviä, että uskomme valmentavan toiminnan olevan yksi ratkaisu sote-alan työvoimapulaan. Parasta on, että sen avulla voidaan myös tarjota nuorelle mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan:
”Sote-alalle valmentava toiminta on tarjonnut minulle sekä aikaa että armollisuutta: aikaa tutustua alaan ja löytää omat vahvuuteni sekä armollisuutta siihen, että voin lähteä tavoittelemaan omia unelmiani.”
Teksti on tuotettu sote-alan valmennusta ja koulutusta toteuttavien tahojen yhteistyönä:
Marjaana Salmi, koulutusjohtaja, Suomen Diakoniaopisto (SDO). SDO:lla on Helsingissä järjestetty erilaisia startti-ja tutustumisjakso-tyyppisiä työvoimakoulutuksia hyvinvointi- ja palvelualoille nuorille ja s2-hakijoille.
Tomi Pohjalainen, nuorten ohjelman koordinaattori, Diakonissalaitos. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattu Tulevaisuuden työyhteisöt-kokeilu osana Tutustumisjakso palvelu- ja hyvinvointialoille, jossa tueksi nuorille on tarjolla Vamos-valmennusta tavoitteenaan tukea nuoria ja rakentaa heidän kanssaan joustavia polkuja työelämään.
Johanna Roti, vastaava suunnittelija, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry, Vanhustyön Trainee –toiminta. VALLI ry on kehittänyt ja toteuttanut vuodesta 2013 lähtien nuorille suunnattua Trainee-toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille positiivisia kokemuksia vanhustyöstä ja sote-alasta sekä tukea vaikeasti työllistyviä nuoria kohti opintoja, työelämää ja omannäköistä tulevaisuutta.
Anne-Maria Karjalainen, diakonia- ja kehitysjohtaja, Lahden Diakonialaitos (DILA). DILAssa on kehitetty palkittu nuorten sote-työpaja Stoori, joka valmentaa nuoria sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja ohjausalalle.
Saila Lehto, palveluvastaava, Oulun Diakonissalaitos (ODL). ODL:n Sote-starttti tarjoaa yksilö- ja ryhmävalmennusta sote-alasta kiinnostuneille sekä kuntouttavaa työtoimintaa Hoiva-pajalla.
Lisää uutisia
SDO:n rehtori Juha-Petri Niiranen kirjoittaa katsauksen uuteen strategiaan ja vuoteen 2022.
Suomen Diakoniaopisto kumppaneineen on käynnistänyt kansalaisaloitteen nuoriasiavaltuutetun tehtävän perustamiseksi.
Yhä useampi sairastuu muistisairauteen. Validaatio on tulevaisuuden osaamista, josta on hyötyä ammattilaiselle ja omaiselle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue pyysi Suomen Diakoniaopiston opiskelijateatterin tekemään kampanjaa alle 25-vuotiaiden ilmaisesta ehkäisystä.
Tehtävä perustettiin, sillä Suomen Diakoniaopistossa oppisopimuskoulutusten määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti.
Suomen Diakoniaopistossa (SDO) opiskeli vuonna 2022 reilut 1400 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa.
Kaikilta kampuksiltamme syyslukukaudella 2022 ammattiin valmistuneet, nimensä julkaisuluvan antaneet opiskelijat.
Vahvasta kouluttajien ja työelämän yhteistyöstä haetaan apuja hoiva-alan työvoimapulaan.
Listasimme 10 hyvää syytä, miksi lähihoitajaksi opiskelu kannattaa.
Suomen Diakoniaopistolla on uusi logo.
Kokemusosaaja auttaa muita ja voi kehittää kehitysvamma-alan palveluita omasta näkökulmastaan. Rinnekodin ja Suomen Diakoniaopiston valmennuksesta valmistui yhdeksän uutta kokemusosaajaa.
Suomen Diakoniaopiston henkilöstön hyvinvointikyselyn mukaan ammatillisen oppilaitoksen työyhteisön toimivuus on erinomaisella tasolla.
Suomen Diakoniaopisto on viimeiset pari vuotta tehnyt hankeyhteistyötä Namibiassa. Yhtenä tavoitteena on käynnistää paikallisiin tarpeisiin vastaava diakonia- ja sosiaalialan ammatillinen koulutus.
Kunta-alan lakko alkaa tiistaina 3.5.2022. Lakko voi vaikuttaa erityisesti työelämäjaksoilla oleviin opiskelijoihin Oulussa ja Helsingissä.
Paransimme sdo.fi-nettisivun saavutettavuutta. Sivustolla otettiin käyttöön Readspeaker-ominaisuus, jonka ansiosta tekstit voi myös kuunnella.
Tutkinnon perusteet uudistetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
Oppisopimuksella lähihoitajaksi Pohjois-Pohjanmaalla – yhteistyössä Attendo ja Suomen Diakoniaopisto
Pohjois-Pohjanmaalla aukeaa tänä keväänä ainutlaatuinen tilaisuus työn ja opiskelun yhdistämiseen. Suomen Diakoniaopiston ja Attendon yhteistyössä koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajia Attendo-kodeissa.
Irina työskentelee Suomen Diakoniaopiston täydennyskoulutusten parissa.
Katariina Hautsalon tehtävänä on varmistaa, että Suomen Diakoniaopisto on enemmän kuin pelkkä ammattikoulu.
Sidosryhmien mielikuva Suomen Diakoniaopistosta on valtaosin positiivinen. Oppilaitosta kuvataan opiskelijoista välittävänä, yhteisöllisenä, monimuotoisena, lämminhenkisenä ja arvopohjaisena toimijana. Tämä käy ilmi syksyllä 2021 tehdystä mielikuvatutkimuksesta.
Nora löysi toiveitaan vastaavan harjoittelupaikan Suomen Diakoniaopistosta.
Suomen Diakoniaopistolle kunniamaininta OKM.n laatupalkintokilpailussa 2021.
Yhteistyön rikkaus on että kumpikin saa olla oma itsensä. Uskaltaa olla erilaisia ja rakentavasti eri mieltä.
Suomen Diakoniaopistossa on yksi Helsingin ensimmäisistä ammatillisen koulutuksen pop up -rokotuspisteistä.
Opiskelijoiden hyvinvointi on jakautunut koronan aiheuttamana poikkeusaikana. Osa opiskelijoista voi paremmin kuin ennen poikkeusoloja, osa huonommin, kertoo Suomen Diakoniaopiston opiskelijoilleen teettämä kysely.
Opetushallitus on myöntänyt SDOlle EU-laatuarviointisertifikaatin uudelle Erasmus+ kaudelle 2021–2027.
Kehittämisohjelma sisältää suosituksia mm. ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi.
Yhteistyö on merkittävä virstanpylväs kinestetiikan edistämisen ja koulutuksen kannalta.
SDO sai kaksi palkintoa projektitöistään Oulun yliopiston LUMA2020-hankkeessa.
Poikkeusjärjestelyt jatkuvat kevätlukukauden loppuun asti.
Olet nyt oppimassa ja tekemässä töitä etänä koulun ulkopuolella.
Kaikki opetus, mikä on mahdollista toteuttaa etäopetuksena, toteutetaan etänä alkaen 18.3.
Lahdessa käynnistyy ensi tammikuussa ainutlaatuinen kasvatus- ja ohjausalan koulutuspilotti.
Oulun Diakonissalaitoksen säätiö (ODL) ja Suomen Diakoniaopisto (SDO) käynnistävät yhteistyön haastavassa elämäntilanteessa olevien 18–30 -vuotiaiden nuorten koulutukseen pääsyn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.
Ylitornion kampusta ja sen koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena Suomen Diakoniaopisto lopettaa koulutustoimintansa Ylitornion kampuksella 31.5.2019 mennessä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak ja Suomen Diakoniaopisto SDO muuttavat uusiin yhteisiin tiloihin
Oulun keskustaan Albertinkadulle. Kampuksen avajaisia vietetään maanantaina 10. syyskuuta 2018.
Ylitornion kampusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkavat. Perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan uudelleenjärjestelyt.
Yhteistyö lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen.
Suomen Diakoniaopiston opiskelija Mohamed Nourdeen Toure Abdul Karim Suffyan on saanut Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituksen myöntämän maahanmuuttajastipendin.
Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Kauneudenhoitoala ja hoiva-ala hakevat synergioita: SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto SDO yhdistyvät.
SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto ovat sopineet koulutuksenjärjestämistoiminnan yhdistämisestä 1.1.2018 lukien.
