Nuorten työpajatoiminta Sovinto AVI 2021-2022

Hankkeen tavoitteet

Työpajatoimintamme edistää nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Työpajamme on yhteisö, joka tarjoaa turvallisen ja luottamuksellisen ympäristön kaikenlaisilla taustoilla oleville nuorille. Työpajallamme nuoret saavat positiivisia kokemuksia ryhmässä toimimisesta, yhteisön jäsenenä olemisesta, uuden oppimisesta sekä kokemuksia eri ammattialoista ja niiden työtehtävistä. Työpajayhteisömme sisällä nuoret pääsevät turvallisesti harjoittelemaan yhteisössä toimimista ja vahvistamaan omaa rooliaan ryhmässä. Työpajatoimintamme perustuu yhteisölliseen, työelämälähtöiseen valmennusotteeseen, jossa huomioidaan osallistujien yksilölliset tavoitteet.

Hankkeen toteutus

Työpajaprosessi jakautuu prosessikaavion mukaisesti kolmeen eri vaiheeseen sekä osaamisen kehittymisen näkökulmasta (1. alkukartoitus, 2. osaamisen kehittyminen ja 3. osaamisen tunnistaminen), että sosiaalisen vahvistumisen näkökulmasta katsottuna (1. kiinnittyminen yhteisöön, 2. sosiaalisen toimintakyvyn vahvistuminen, 3. osallisuus ja vastuu yhteisöstä). Työpajalle voi hakea ympäri vuoden työkokeiluun ja harjoitteluun. Hakemiseen saa neuvontaa ja ohjeistusta työpajojen valmentajilta.

Työskentely työpajalla alkaa aina perehdytyksellä ja yhteisön jäseneksi kasvamisella. Työpajallemme tullessa ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta työpajan aloista. Työpajajakson aikana opetellaan työvälineiden ja -koneiden käyttö sekä työntekemisen taitoja, työnhaku- ja työelämätaitoja ja arjen asioiden hoitamista työpajan töiden lomassa. Valmentajat tukevat yhteisöön liittymisessä ja jokaisen omien tavoitteiden saavuttamisessa. Työpajajakson aikana asetetaan jokaiselle valmentautujalle yksilölliset tavoitteet, joita tarkennetaan yhdessä valmentajien kanssa vähintään 2 kk välein. Aiemmin hankittua osaaminen tunnistetaan työpajalla ePerusteiden mukaan, jota käytetään koko työpajajakson läpi osaamisen kehittymisen arvioinnissa sekä osaamisen tunnistamisen välineenä.

Valmentajat tukevat jatkosuunnitelmien suunnittelussa ja työskentelyssä niitä kohti. Kaikille työpajalla oleville valmentautujille on tarjolla myös saman organisaation etsivän nuorisotyön tuki. Jatkopolulle siirryttäessä etsivän nuorisotyön tukeen on myös mahdollisuus. Tavoitteena kuitenkin on harjoitella vastuunottoa ja itsenäistymistä työpajajakson loppua kohden niin, että pystyy itsenäisesti etenemään jatkossa.

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEINOT

Nykyisen hallitusohjelman tahtotilaa ja nuorisolain henkeä mukaillen työpajatoimintamme tarjoaa nuorille yhteisön, joka pitää sisällään yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja tasavertaisuutta. Kulttuuri, luovuus ja liikunta ovat vahvasti mukana työpajan arjessa. Työpajatyöskentely mahdollistaa työelämän ja työtehtävien harjoittelun ja tutustumisen matalammalla kynnyksellä sekä tarjoaa turvallisen ympäristön ja yhteisön, jossa saada positiivisia sosiaalisia kokemuksia.Työpajatoimintamme kestävän kehityksen suunnitelman mukaisesti green care -teema on mukana työtehtävissä, projekteissa ja sisällöissä. Käytämme ensisijaisesti kierrätysmateriaaleja, käymme luonnossa ja toteutamme eläinavusteista kasvatusta.

Viikkorakenne

Viikkorakenne tukee työpajan yhteisöllisyyttä ja työelämätaitojen vahvistumista. Se sisältää kaikille yhteisiä hetkiä kuten viikoittainen yhteisökokous, johon osallistuu jokainen valmentautuja ja valmentaja. Yhteiset hetket vahvistavat dialogista vuorovaikutusta (sosiaalisia taitoja) ja jokaisen ajatukset, ideat ja toimintaehdotukset tulevat kuulluiksi.Yhteiskehittämisen tyyli mahdollistaa valmentautujille ja valmentajille vapauden valita, mitä he työpajalla tekevät. Vapaus mahdollistaa itsestä kumpuavan motivaation heräämisen ja tätä kautta sitoutumisen tekemiseen sekä tukee valmentautujan itsensä johtamisen taitojen kehittymistä. Itsensä johtaminen onkin tänä päivänä yksi keskeisimmistä taidoista työelämässä. Valinnanvapauden kautta vahvistetaan myös vastuunottamista.Työpajan viikoittaiseen ohjelmaan kuuluu työpajalla töiden tekemistä, joka vahvistaa työtaitoja ja omaa osaamistaan sekä työyhteisötaitoja. Näitä taitoja jokainen valmentautuja arvioi yhdessä valmentajan kanssa säännöllisesti. Työelämätaitoja vahvistetaan myös yksilövalmennuksen keinoin (työn hakuun ja toimeentuloon liittyvät taidot).Työpajalla valmentautujat laittavat viikoittain yhdessä aamupalan, joka nautitaan yhdessä. Kerran viikossa on mahdollisuus liikuntaan ja/tai kulttuuriin. Valmentautujien viikoittaisiin tehtäviin kuuluu viherkasvien hoitoa ja istuttamista. Lisäksi työpajalla vierailee säännöllisesti erilaisia eläimiä valmennettavien sosiaalisten tilanteiden tukena.

Kuukausittain vieraillaan valmentautujien valitsemassa yrityksessä tai oppilaitoksessa. Yritysvierailut sisältävät yrityksen esittelyn sekä keskustelun siitä, millaisia työelämätaitoja ja osaamista kyseisessä yrityksessä arvostetaan. Yritys- ja oppilaitosvierailuiden tavoitteena on tuoda valmentautujille ymmärrystä nykypäivän työelämästä ja koulutuksesta sekä mahdollistaa jatkopolku.

MAHDOLLISUUS KOKEILLA ERI ALOJEN TYÖTEHTÄVIÄ

Työpajalla on mahdollisuus kokeilla eri alojen työtehtäviä omien kiinnostuksen kohteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Valmentautujalle räätälöidään yksilöllinen työpajajakso, joka voi sisältää yhden tai useamman alan työtehtäviä ja/tai muitakin, kuin työpajan tarjoamia työtehtäviä (seinättömänä työpajatoimintana).

Sote- ja kaso-alat (kasvatus- ja ohjaus sekä sosiaali- ja terveysala)

Työpajallamme on mahdollisuus päästä tutustumaan sote- ja kaso -alojen työtehtäviin. Tämä tapahtuu erilaisten tapahtumien ja tuokioiden suunnittelun ja ohjaamisen kautta eri asiakasryhmille sekä monipuolisten vierailukäyntien avulla. Kasvatus- ja ohjausalaan liittyen teemme yhteistyötä Helmi ry: kanssa, joka tarjoaa mielenterveyskuntoutujille erilaista ryhmätoimintaa sekä Vamoksen starttipajan kanssa. Tutustumme eri paikkoihin, joissa lastenohjaajana tai nuoriso- ja yhteisöohjaajana voisi työskennellä. Kaso-alan työtehtäviä on toteutettavissa omassa työpajatoiminnassamme, seinättömässä työpajatoiminnassa, yhteistyötahojemme toiminnassa ja yhteisissä projekteissa sote- ja kaso-alan koulutusten kanssa. Kaso- ja sotealoihin on mahdollista tutustua myös etänä Seppo-pelialustan tehtävien kautta.

Puu- ja käsityöala

Puu- ja käsityöalan työtehtävät sisältävät tilaustyönä asiakkaille tehtäviä puu- ja käsityötuotteita sekä huonekalujen kunnostustöitä, esim. erilaisia pieniä kalusteita tai tavaroita sisälle tai ulos. Lisäksi tuotantoomme kuuluu mahdollisuuksien mukaan yrityksille suoritettavat alihankintatyöt, joita ovat erilaiset pakkaus- ja kokoonpanotyöt. Käytettävät laitteet ja välineet ovat käsityökaluja- ja välineitä, puusepäntyöhön kuuluvia laitteita, kuten sahat, sirkkelit, höylät ja porakoneet.

Kiinteistö-, pintakäsittely- ja kierrätysala

Teemme yhteistyötä Vallilan siirtolapuutarhanyhdistyksen kanssa. Heidän siirtolapuutarhallaan on mahdollisuus tehdä kiinteistö- ja pintakäsittelyalan työtehtäviä. He tarjoavat meille kiinteistöjen kunnostustehtäviä ja ulkoalueiden hoitoon liittyviä tehtäviä. Työpajalla kierrätystehtävät sisältävät jätteiden ja materiaalien kierrätystä ja erilaisten kierrätysmateriaalien työstöä uudelleen käytettävään muotoon. Pääsääntöisesti työpajoilla tuotetut tuotteet valmistetaan kierrätetyistä materiaaleista kestävän kehityksen periaatteidemme mukaisesti.

Kahvila- ja ravintola -ala (käynnistyy 2021, mikäli avustuspäätös on sille myönteinen)

Kevään 2021 aikana käynnistyy Suomen Diakoniaopiston Sturenkadun kampuksella opiskelija vetoinen opetuskahvila, joka valmistaa ja myy kahvilatuotteita. Tavoitteena on, että työpajatoiminta laajenee kahvilapalveluihin, mikäli rahoitus mahdollistaa tähän valmentajan. Näin työpajavalmentautujille tulee mahdollisuus päästä tutustumaan ja kehittämään osaamistaan ravintola- ja cateringalan töissä ja työskentelemään kahvilassa. Kahvilassa tehtäviä töitä ovat kahvilatuotteiden valmistus ja esille laitto, kahvilalaitteiden käyttö, koneiden ja tilojen siistiminen, kahvilan ruoka- ja juomatuotteiden myynti ja tarjoilu sekä muut asiakaspalvelutehtävät. Mikäli valmentautujien osaamisen taso sen edellyttää, voi työskentely kahvilassa mahdollistaa myös kahvilapalveluiden tutkinnonosan 10osp näytön suorittamisen luontevasti oppilaitoksen kanssa yhteistyössä. Tämä malli madaltaa myös kynnystä hakea, ja jos valitaan opiskelijaksi, sitoutua ammatilliseen koulutukseen, kun ympäristö ja opettajat ovat tuttuja. Mahdollisena jatkopolkuna ravintola- ja cateringalan koulutukseen voi hakeutua myös joustavan haun kautta, joka nopeuttaa opiskelijaksi pääsyä.

Muut mahdolliset alat seinättömänä työpajatoimintana

Seinättömässä työpajatoiminnassa valmentautujaa tuetaan saamaan työkokeilupaikka ulkopuolisesta organisaatiosta, jossa hän voi tutustua itseään kiinnostavaan alaan. Seinättömään työpajatoimintaan sisältyy valmentajan tuki koko seinättömän työpajajakson ajan sekä tarpeen mukaan sovitut yhteiset tapaamiset ja ryhmätuokiot muiden valmentautujien kanssa.

ETÄTYÖPAJAN KUVAUS

Koronatilanteen mahdollisesti jatkuessa vuodelle 2021, työpajatoimintaamme on mahdollista osallistua etänä. Etävalmennus-toimintamalli kehitettiin keväällä 2020 poikkeustilan aikana. Etätyöpajalla/etävalmennuksessa käytössämme on Discord-keskustelualusta ja Seppo-opetuspelialusta sekä tarvittaessa teams, zoom sekä puhelinyhteys. Discord- keskustelualusta on käytössämme sillä perusteella, että se on valtaosalle nuorista jo entuudestaan tuttu sekä ilmainen käyttää. Discordissa toteutamme reaaliaikaista yksilö- ja ryhmäohjausta sekä kokoonnumme valmentautujien kanssa keskusteluihin noudattaen sovittuja työpajan työaikoja päiväohjelman mukaisesti. Etätyöpaja toimii viitenä päivänä viikossa (ma-pe) kello 9-14 välisen ajan. Etätyöpaja alkaa kello 9 yhteisellä tapaamisella Discord-keskustelualustalla, jossa vaihdetaan aamun kuulumiset. Tämän jälkeen nuoret ryhtyvät tekemään Seppo- opetuspelialustalta tehtäviä.Seppo-opetuspelialustalta löytyy valmentautujille lisäämämme tehtävät. Seppo-pelialusta on valmentautujille ilmainen selainpohjainen opetukseen ja ohjaukseen suunniteltu ohjelma. Sepossa pystymme reaaliaikaisesti seuraamaan ja arvioimaan tehtävien suorittamista, samalla kun valmentajat ovat koko ajan tavoitettavissa Discord-keskustelussa. Valmentautujat luovat viikoittain itselleen etukäteen lukujärjestyksen Seppo-opetuspelialustan tehtäviin ja muihin etätyöpajan toimintoihin liittyen, joita noudattavat omina työpajapäivinään. Seppo-opetuspelialustan tehtävät sisältävät arjen hallintaan ja hyvinvointiin, yhteiskuntaan, työnhakuun, koulutukseen, kädentaitoihin ja ohjaukseen liittyviä tavoitteellisia tehtäviä. Lisäksi pelialustalla on myös toiminnallisia sekä luonnossa liikkumiseen luotuja tehtäviä. Yhteisten Discord-tapaamisten lisäksi etätyöpajaan ja etävalmennukseen kuuluu kuten normaaliinkin työpajatoimintaan yksilövalmennusta, jota annetaan Discordin ja puhelimen välityksellä tukemaan valmentautujien tavoitteiden toteutumista. Erityisissä tilanteissa yksilövalmennusta annetaan myös livetapaamisissa.

Yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa ovat myös verkon välityksellä tapahtuvat yhteiset ruoanvalmistus- ryhmät, joissa ohjaamassa ovat olleet Uudenmaan Marttojen ohjaajat. Ruuan valmistuksen lisäksi ryhmissä aiheena joka kerralla jokin kodin hoitoon tai arjenhallintaan liittyvä aihe.Etätyöpajapäivään kuuluu keskustelujen ja tehtävien lisäksi ruokatauko kello 11-11:30 sekä iltapäivällä kello 13:30-14:00 puolen tunnin ulkoilu. Päivän päätteeksi jokainen valmentautuja täyttää sähköisen työkortin.

Lisätietoja hankkeesta

Työpajallamme (myös seinättömässä) parannetaan yksilön valmiuksia osaamisen hankkimiseen sekä vahvistetaan sosiaalisia- ja työelämätaitoja. Erilaisten työtehtävien ja yhteisössä toimimisen kautta valmentautujalle alkaa hahmottua oma tulevaisuuden näkymä selkeämpänä. Työpajajaksolle voi hakeutua työkokeiluun tai harjoitteluun ympäri vuoden. Valmentajat ohjaavat työskentelyä ja valmentavat työtehtävissä sekä työyhteisössä toimimisessa.

Työpajajakson aikana valmentajat auttavat valmentautujia selkeyttämään omia koulutus- ja työllistymistavoitteitaan ja kannustavat positiiviseen arjenhallintaan. Työpajajakson aikana käydään arviointi- ja palautekeskusteluja valmentautujien sekä valmentajien kesken. Valmentautujille tarjoutuu työpajajaksonsa aikana tilaisuus arvioida omaa osaamistaan ja soveltuvuuttaan tietyille aloille.

Työpajajaksolla on myös mahdollista tunnistaa valmentautujien osaaminen tutkinnonperusteisiin peilaten, koska työpaja on oppimisympäristönä tunnistettu. Yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa, työpajajakson aikana on mahdollista jopa suorittaa tutkinnon osia tai ammatillisia opintoja loppuun, mikäli osaamista on riittävästi.

Työpajallamme tuotetaan tilaus-/alihankintatöitä ja palveluita yksityisasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuksien mukaan. Työpajamme on osallisena eri verkostoissa, kuten pääkaupunkiseudun työpajatoimijoiden verkostossa ja pääkaupunkiseudun monialaisessa NEET-verkostossa. Työpaja tekee vahvasti yhteistyötä Vallilan siirtolapuutarhayhdistyksen, Helmi ry;n ja Vamoksen kanssa sekä satunnaisesti monen muun toimijan kanssa.

TYÖPAJATOIMINNAN KOHDERYHMÄ

Nuorten työpajatoimintamme kohderyhmään kuuluu alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet työn tai koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi nuorilla voi olla myös haasteita opinnoissaan tai muissa elämänosa-alueissa.Kokemuksemme mukaan osalla nuorista saattaa olla huonoja kokemuksia koulumaailmasta, moninaisten päihde-, mielenterveysongelmien tai neurologisten haasteiden mukanaan tuomia toiminnan rajoitteita. Epäonnistuneet kokemukset ja kehittymättömät roolit yhteisön jäsenenä ovat monen nuoren lähtökohtana. Monilla nuorilla tilanteet ovat pitkittyneet ja ongelmat kasautuneet.

Hankkeen tulokset

Nuorten työpajatoiminnan tulosten seurantaa ja arviointia tehtiin Arvi- ja Sovari-järjestelmien, sidosryhmäkyselyjen, työntekijöiden itsearvioinnin sekä nuorten avointen kirjallisten kokemustekstien avulla saadun tiedon pohjalta.
Arvi-asiakastietojärjestelmästä saatiin tilastotietoa valmentautujien lähtötilanteesta ja oh-jautumisista eteenpäin. Sovari-tulokset toivat näkyväksi työpajatoimintamme sosiaalisen vahvistamisen onnistumisen.
Ulkopuolista arviointia edusti ohjausryhmä, joka kokoontui kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmään kuului Kari Viinisalo (HKI opetusvirastosta eläkkeellä), Ruth Bamming (Aluehallintovirasto), Veijo Wienkoop (Aluehallintovirasto, Omnia), Kristiina Kauranen (Hyria) ja Seija Markkanen (SDO, kehitysjohtaja) ja hänen jatkajanaan ohjausryhmässä Marjaana Salmi (SDO, koulutusjohtaja) sekä Katariina Hautsalo (SDO, Toimintakeskuksen tiimipäällikkö).
Tavoitteenamme oli, että 1) yli puolet valmentautujista sijoittuvat positiivisesti työpajajak-son jälkeen, 2) negatiivisesti sijoittuvat nuoret jäävät tarvittaessa jälkiohjaukseen Sovinnon muihin toimintoihin ja 3) keskeyttäneitä olisi alle 5% sekä 4) Sovari-tuloksen KA yli 4 ja kukaan ei anna Sovari-kyselyyn arvoa 1.
Saavutimme kaikki tavoitteemme, sillä 1) yli puolet valmentautujista sijoittuivat positiivisesti (kuva 3).

Kuva 3. Työpajalta ohjaudutaan eteenpäin

2) Negatiivisesti sijoittuville nuorille tarjottiin mahdollisuutta etsivään nuorisotyöhömme tai työpajamme jälkiohjaukseen. 3) Valmennusjakson keskeyttäneitä oli vain 2%. 4) Sovari-tuloksen KA oli yli 4, eikä kukaan antanut arvoa 1 (kuva 4).

Kuva 4. Sovari-tulos 2021
Sidosryhmiltämme kerättiin palautetta e-kyselyiden muodossa. Arvioinnin kohteena olivat koettu tyytyväisyys toimintaan, sen hyödyllisyyteen, laadullisuuteen, ohjauksen ja tuen riittävyyteen ja yhteistyön toimivuuteen. Sidosryhmäkyselyn (N=7) tulosten perusteella yhteistyötahomme ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön, toimintamme on vaikuttavaa ja luo mahdollisuuksia erilaisille ja haastavissakin tilanteissa oleville nuorille. Kehitettävää yhteistyötahojemme mukaan oli mm. työpajatuotteidemme myynnin lisäämisessä alueellamme.
Työpajan työntekijöiden itsearvioinnin mukaan työpaja onnistui viestinnässä, valmennuksessa sekä valmentautujien sosiaalisessa vahvistumisessa. Kehitettävää olisi työpa-jatoiminnan laajentamisessa sekä tilojen että henkilöresurssien osalta, ja opinnollistamisen kehittämisessä.
Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin tulokset, toiminnan keskeiset tapahtumat ja mahdolliset muutokset, asiakkaiden jatkosijoittuminen sekä taloudellinen toteuma rapor-toitiin vuosittain rahoittajalle, ohjausryhmälle ja Suomen Diakoniaopiston johdolle.
Toimintakeskuksen tiimipäällikkö vastasi projektipäällikkönä työpajojen toiminnasta, kehit-tämisestä ja taloudesta sekä em. arvioinnista. Hän toimi myös työpajoilla työskentelevien valmentajien lähiesimiehenä. Työpajatoiminnan koordinaattorin vastuulla oli erityisesti seinättömän työpajatoiminnan ja muiden sovittujen kehittämiskohteiden täytäntöön pano tiimissä ja verkosto- ja yritysyhteistyö sekä niiden kehittäminen eri verkostojen kanssa. Koordinaattori toimi myös seinättömässä työpajatoiminnassa olevien valmentautujien valmentajana. Säännöllisten (1krt/vko) tiimitapaamisten rakenteeseen sisällytettiin jatkuva toiminnan laadun ja tavoitteiden saavuttamisen itsearviointi. Samalla käytiin läpi työpajan ajankohtaisia asioita sekä paneuduttiin haastaviin ja erityistä huomiota vaativiin tilanteisiin.
Nuorten tavoitteiden toteutumisen seurannan ja arvioinnin toteuttivat työpajatoiminnan valmentajat ja koordinaattori. Työpajatoiminnan tuotteistamisen myötä työpajatoiminnan prosessi on kuvattu kuvioina ja sanallisesti, joka auttoi tiimiä toiminnan laadun itsearvioinnissa.
Lisäksi osa valmentautujista kirjoitti omasta kokemuksestaan työpajallamme. (Liite 1) Kirjoitelmissaan valmentautujat nostivat esille työpajamme rennon, luotettavan ja turvallisen ilmapiiriin, millä oli suuri merkitys alkujännityksen vähentäjänä ja tuki yhteisöön kiinnittymisessä.

Suomen Diakoniaopisto
Katariina Hautsalo
katariina.hautsalo@sdo.fi
+358 44 709 7710