Nuorten työpajatoiminta Sovinto AVI 2020-2021

Hankkeen tavoitteet

Työpajatoiminnan tarkoituksena on edistää nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön valmiuksia osaamisen hankkimiseen tai työelämään sekä sosiaaliseen vahvistamiseen.

Hankkeen toteutus

Ohjaajat ohjaavat työskentelyä ja valmentavat työtehtävissä ja työyhteisössä toimimisessa. Pajalaisia autetaan yksilöllisten tavoitteiden saavuttamisessa ja jatkosuunnitelmien tekemisessä. Työpajatoiminta perustuu yhteisölliseen, työelämälähtöiseen valmennusotteeseen, jossa huomioidaan osallistujien yksilölliset tavoitteet. Työpajajakson aikana ohjaajat auttavat työpajalaisia selkeyttämään omia koulutus- ja työllistymistavoitteitaan ja kannustavat positiiviseen arjen hallintaan. Työpajajakson aikana käydään arviointi- ja palautekeskusteluja työpajalaisten sekä ohjaajien kesken. Työpajalaiselle tarjoutuu työpajajaksonsa aikana tilaisuus arvioida omaa osaamistaan ja soveltuvuuttaan tietyille aloille.

FILLARIALA
Fillaripajalla teemme tilaustöinä asiakkaille polkupyörien huolto- ja kor-jaustöitä. Lisäksi tuotantoomme kuuluu ajoittain yrityksille suoritetta-vat alihankintatyöt, joita ovat erilaiset kokoonpanotyöt. Käytettävät lait-teet ovat käsityökaluja ja polkupyörän korjaamiseen kuuluvia laitteita.

PUUALA
Puu-, rakennus- ja pintakäsittelypajalla teemme tilaustyönä asiakkaille puutuotteita, esim. erilaisia esineitä sisälle tai ulos, linnunpönttöjä, lää-kekaappeja, leluja sekä kalusteiden kunnostusta ja pintakäsittelyä. Li-säksi suunnitteilla on, että tuotantoomme kuuluu 2018 vuonna myös yri-tyksille suoritettavat alihankintatyöt, esim. erilaiset pakkaus- ja ko-koonpanotyöt. Käytettävät laitteet ovat käsityökaluja sekä puusepäntyö-hön kuuluvia laitteita, kuten sahat, sirkkelit, höylät ja porakoneet.

KIINTEISTÖALA
Kiinteistöpajalla voi tutustua ulkoalueiden hoitoon ja puhtaanapitoon sekä pienimuotoiseen sisäalueiden korjausrakentamiseen. Teemme piha-työt ja vihertyöt vuodenajan mukaisesti käyttäen perinteisiä työvälineitä kuten ruohonleikkureita, siimaleikkureita, lumikolia ja harjoja. Teemme myös kiinteistön teknisiä huolto- ja korjaustöitä. Tutustumme mm. lamppujen ja loisteputkien vaihtoon, ovien lukitusten korjauksiin, kiin-nityksiin erilaisiin seinämateriaaleihin sekä vesi – ja WC-kalusteiden huoltoihin.

AUTO-ALA
Autopaja on opetuskorjaamo, jossa huolletaan ja korjataan henkilöautoja työpaja- ja opiskelijatyönä. Autopajan töitä ovat esimerkiksi rengastyöt, moottorin, alusta- ja hallintalaitteiden korjaus sekä kytkin-, jarru- ja vaihteistotyöt. Työvälineinä ovat paineilmatyökalut, ajoneuvonostimet, rengas- ja tasapainotuskoneet ja monet muut autokorjaamon työvälineet. Opetuskorjaamo on työyhteisö, jossa työskentelevät työpajalaiset, opis-kelijat, opettaja ja ohjaajat.

Lisätietoja hankkeesta

Noin 15–25 henkilön muodostaman työpajayhteisön sisällä pääsee turvallisesti harjoittelemaan yhteisössä toimimista ja vahvistamaan omaa roolia. Yhteisö tarjoaa turvallisen ja luottamuksellisen ympäristön kaikenlaisilla taustoilla oleville nuorille. Työpajoilla nuoret saavat positiivisia kokemuksia ryhmässä toimimisesta, yhteisön jäsenenä olemisesta, uuden oppimisesta, kokemuksia ammattialoista ja eri alojen työtehtävistä.

Työpajoille voi tulla ympäri vuoden. Työskentely työpajalla alkaa aina perehdytyksellä. Työpajalle tullessa ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta alalta, työpajajakson aikana opetellaan työvälineiden ja -koneiden käyttö sekä muut tarvittavat taidot töiden lomassa. Työpajoilla tuotetaan tarvittaessa tavaroita ja palveluita myös ulkopuolisille yksityisasiakkaille ja yrityksille.

Toimimme yhteiskuntavastuullisesti ja sopusoinnussa vuorovaikuttaen paikallisten yhteisöjen ja tahojen kanssa. Osallistumme vapaaehtoistoimintaan. Keskustelemme myös yhteiskunnallisista, ajankohtaisista asioista ja kysymyksistä. Toimimme rasisimia ja kaikenlaista eriarvoistavaa kohtelua vastaan.

Kestävä kehitys on integroitu kaikkeen toimintaamme, me kierrätämme ja huolehdimme energian kulutuksesta toimintamme jokaisella tasolla.

Toimintamme kannattelee elinikäisen oppimisen ideaa. Valmennus tukee tätä konkreettisesti tiedollisen ja taidollisen kehittymisen kautta.

Hankkeen tulokset

Työpajoille ohjautui 25 valmentautujaa. Suurin osa pajalle ohjautuneista valmentautujista tuli pajalle SDO:n etsivän nuorisotyön kautta ja vain muutama oman yhteydenottonsa kautta. Tällä kaudella tehtiin tiivistä kehittämis- ja yhteistyötä SDO:n Valma koulutuksen kanssa. Valma koulutuksen kautta pajalle ohjautui toiseksi eniten valmentautujia. Ohjaavista viranomaistahoista TE-toimistosta ja työvoiman palvelukeskuksesta työpajalle ohjautui yhteensä vain neljä valmentautujaa. Tähän ovat vaikuttaneet selvästi toisen asteen koulutusten jatkuva haku sekä kauden lopulla käynnistynyt kuntakokeilu, jonka aikana ohjautumisia ei ole ollut lainkaan. Tänä kautena olemme edelleen kehittäneet yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa, mutta osittain koronatilanteesta johtuen sitä kautta ohjautui vain yksi valmentautuja.

Työpajatoimintamme yhtenä tavoitteena oli, että yli puolet nuorista sijoittuisivat positiivisesti. Tämä tavoite toteutui erittäin hyvin. Huomion arvoisia seikkoja ovat nuorten työpajalle ohjautumisten vähentyminen, erityisesti TE-palveluista, mutta myös nuorille toteutettujen toimenpiteiden määrän lisääntyminen sekä positiivisten sijoittumisten määrän nousu verrattuna negatiivisten sijoittumisten laskuun. Nuorten ohjautumisten määrän väheneminen on ollut kasvava trendi ainakin Etelä-Suomen työpajoilla. Tämä on ilmennyt erilaisissa verkostoissa. Myös muilta työpajoilta on tullut ilmi, ettei kuntakokeilun käynnistyttyä ohjautumisia ole tullut lainkaan. Myös jatkuva haku toisen asteen opintoihin on vaikuttanut ohjautumisiin edelleen, koska TE-palvelut ohjaavat nuoret ensisijaisesti opintoihin, joihin jatkuvan haun vuoksi myös helpommin pääsevät. Tämä näkyy kuitenkin oppilaitoksissa kasvavina keskeytysmäärinä, sillä osa nuorista tarvitsevat enemmän kokonaisvaltaista tukea ja opinnot saattavat monelle olla liian haastavaa, ilman työpajajaksoa ennen opintoja tai opinnot eivät syystä tai toisesta ole oikea-aikainen ratkaisu nuoren elämäntilanteeseen nähden. Tästä syystä myös opiskelijoiden ohjaaminen työpajoille on yleistynyt.

Nuorten pajalle ohjautumisessa huomioita tällä kaudella oli seuraavia:

1. Syksyllä 2021 työpajat olivat juuri muuttaneet uusiin tiloihin. Työpajapaikkoja oli edelleen rajattu määrä, jotta saimme pidettyä henkilömäärät tarpeeksi pieninä. Työpajat toimivat hybridimallilla tammi-huhtikuun ajan, joka mahdollisti sen, ettei valmentautujien määrää tarvinnut vähentää. Koronarajoitusten vuoksi emme vielä päässeet kokeilemaan kuinka monta valmentautujaa mahtuu kerrallaan työskentelemään uusiin tiloihin.

2. Valmentautujia on ohjautunut useilta eri tahoilta työpajatoimintaamme, mihin on vaikuttanut aktiivinen osallistuminen Pääkaupunkiseudun Neet-verkostoon ja tiivis yhteistyö Valma-koulutusten sekä Vamoksen nuorisotyön kanssa.

3. Työpajoille on koronasta huolimatta ohjautunut uusia valmentautujia tasaiseen tahtiin, niin että kaikki paikat ovat olleen koko ajan täytettynä.

YHTEISKEHITTÄMISEN TULOKSIA

Yhteiskehittämisessä työpajalla vuorovaikutuksessa yhdistettiin valmentautujien ja valmentajien tietämyksiä ja osaamista. Näin molemmat oppivat toisiltaan. Ohjaus ei ollut enää niin valmentajavetoista tai valmentajien määrittämää, vaan valmentautujille mahdollistettiin uusia rooleja työpajan arjessa kuten:

1. jokainen valmentautuja määritteli päivittäin oman pajatyöskentelynsä, mitä sinä päivänä teki. Toteutti suunnitelmaansa ja arvioi sitä päivittäin päivän päätteeksi työkorttiinsa.
2. Valmentautujat saattoivat toimia valmentajina ohjaten toisia valmentautujia ja valmentajia, koska heillä oli toisinaan osaamista, jota muilla ei ollut esimerkkinä isoäidin neliöiden virkkaaminen tai pienten huovutettavien eläinten tekeminen.
3. yhteisökokouksissa, joissa valmentautujilla ja valmentajilla oli jokaisella oikeus nostaa esiin ideoita, toiveita, ajatuksia, parannusehdotuksia ja havaintoja. Yhteisökokouksiin tuotiin myös päätettäväksi ja suunniteltiin asioita, joita aiemmin olivat valmentajat suunnitelleet ja päättäneet keskenään. Yhdessä suunnitelluissa, päätetyissä ja ratkaistuissa asioissa näkyi moninäkökulmaisuus ja ratkaisut olivat sellaisia, joihin jokainen pystyi ja halusi sitoutua. Tätä kautta yhteisöllisyys tiivistyi, koska koettiin, että omilla ajatuksilla asioiden suhteen olikin merkitystä, eikä päätöksiä ja ratkaisuja tehtyä vain valmentajien toimesta.

Yhteiskehittämisen vuoropuhelussa kävivät keskustelua sekä valmentautujien, että valmentajien maailmat. Tällöin ymmärrys toisten näkökulmista ja tavoista hahmottaa elämää ja sen merkitystä avautui uudella tavalla ja lisääntyi. Tätä kautta työpajalla jokaisen omat kokemukset, tehtävät, roolit ja osaaminen saivat uudenlaisia sisältöjä. Yhteiset kohtaamiset, tekeminen ja molemminpuolinen oppiminen sekä oivaltaminen toivat näin kaikille onnistumisen kokemuksia.

Yhteiskehittäminen oli työpajalla myös kehittämistyötä. Työpajan valmentautujat ja valmentajat olivat mukana kehittämässä Sovinnon toimintakeskukselle päihdeohjelmaa, joka toteutettiin yhteisövalmennuksen keinoin, neljässä työskentelykerrassa. Tämä oli osa työpajan ja toimintakeskuksen yhteiskehittämistä. Valmennuksessa käytettiin Hedemäki ja Hautaluoman luomaa opasta Lupa puhua päihteistä – yhteisövalmennusta työpajalle. Tähän yhteiseen yhteisövalmennukseen osallistui myös Sovinnon toimintakeskuksen työntekijät sekä osa heidän asiakkaistaan.

Valmennuksen aikana luotiin toimintamalli, johon kirjattiin: miten toimintakeskus tukee valmentautujia ja asiakkaistaan päihteiden käytön eri vaiheissa ja miten tämä näkyi valmentautujien asiakasprosessissa sekä mitä kuuluu työpajan ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja miten päihteiden puheeksi ottaminen tapahtuu. Yhdessä toimintakeskukselle luotu ennaltaehkäisevä päihdetyön malli täydentää ja vahvistaa organisaatiossa aiemmin luotua. Yhteisövalmennuksen keinoin toteutettuna kaikki työskentelyyn osallistuneet pääsivät vaikuttamaan ja työskentelytapa edisti entisestään työpajan ja toimintakeskuksen yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta.

Nuorten työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointia toteutettiin Sovari-menetelmän ja ARVI-asiakastietojärjestelmästä sekä sidosryhmäkyselyistä saatavan datan avulla. Arviointia tehtiin itsearviointina sekä ohjausryhmän arviointina.

Sovari-kyselyssä valmentautujat arvioivat Sovinnon työpajatoimintaa. Arviointiasteikko oli 1-5 ja tulokset ovat keskiarvoja. Arvioitavia osa-alueita olivat:

1. Työpajan tehtävät, joihin kuului kokemuksia omasta onnistumisesta, uusien taitojen oppimisesta ja töiden monipuolisuudesta. KA 4,6.
2. Osallisuus, joka sisälsi mahdollisuuden vaikuttaa tehtävien valintaan ja kokemuksen siitä, että toimintaa oli suunniteltu yhdessä. KA 4,5.
3. Yhteisöllisyyteen liittyen valmentautujat arvioivat pajan yhteishenkeä, kokemusta omasta tärkeydestään ryhmälle ja kokemusta tuen saamisesta ryhmästä. KA 4,3.
4. Työvalmennus -kohdassa valmentautujat arvioivat ohjauksen riittävyyttä, palautteen ja huomion saamista sekä kokemusta hyväksytyksi tulemisesta. KA 4,4.
5. Yksilövalmennus ja henkilökohtainen tuki -kohdassa valmentautujat arvioivat luottamusta, avun saamista omien asioiden hoitamiseen ja huoliin sekä tuen saamista omiin suunnitelmiinsa. KA 4,6.

Kokonaiskeskiarvoksi Sovinnon nuorten työpaja sai näistä osa-alueista KA 4,5.

Valmentautujien kokema muutos työpajajakson aikana (jv=parantunut jonkun verran, s=parantunut selvästi):

1. Arjen asioiden hoitoon liittyvistä vastauksista saattoi nähdä, että etäpaja ei korvaa lähipajaa, mutta tuotti siitä huolimatta päivälle rytmin ja auttoi, että omia asioita tuli hoidettua. Arjen asioiden hallinnassa kuten virastoasioinneissa (jv 29%, s24%), raha-asioissa (jv 43%, s 14%), kotitöissä (jv 29%, s 29%), omatoimisuudessa (s 43%) sekä päivärytmin noudattamisessa (jv 43%, s 29%) pajajakson aikana oli tapahtunut positiivista parantumista jonkin verran tai selvästi.

2. Itsetuntemuskin oli koronavuoden aikana valmentautujilla kohentunut. Se, että sai hoidettua omia asioita haastavinakin aikoina ja koki positiivista onnistumista, näkyi vastauksissa. Itsetuntemukseen liittyen hyvien ominaisuuksien näkeminen itsessä oli parantunut (jv 43%, s 29%). Kokemukset siitä, että osasi tehdä joitakin asioita hyvin paranivat suurella osalla valmentautujista (jv 43%, s 43%). Epäonnistumisien sietäminen oli parantunut suurella osalla jonkin verran (jv 83%).

3. Sosiaalisten taitojen vahvistumisessa työpaja oli pystynyt tukemaan hyvin. Luottamus toisiin ihmisiin oli lisääntynyt (jv 29%, s14%) ja sitä oli pystytty vahvistamaan työpajajakson aikana. Myös uskallus pyytää apua oli lisääntynyt (jv 43%, s29%). Rohkeus omien mielipiteiden kertomiseen (jv 57%, s14%) ja toisten kanssa toiminen (jv 43%, s29%) olivat vahvistuneet.

4. Opiskeluun liittyen valmentautujille oli selkeytynyt mitä voisi opiskella (jv 29%, s 29%), halukkuudesta opiskeluun lähtemisessä oli tapahtunut muutoksia sekä siinä että halukkuus oli lisääntynyt (jv 14%, s14%) kuin myös huonontunut (14%). Tähän koettiin vaikuttaneen sen, että työpajalla oleminen oli ehkä selkeyttänyt ja lisännyt tietoisuutta opiskelun suhteen, oli saattanut havahtua siihen, että ei ehkä olekaan vielä opiskelijakuntoinen. Työelämään liittyen jaksaminen töissä oli vahvistunut (jv71%, s14%). Työaikojen noudattamisessa oli tapahtunut parantumista (jv43%, s29%) Myös työnhakuun liittyvissä taidoissa oli tapahtunut kohentumista pajajakson aikana (jv29%, s43%).

5. Elämänhallinta ja tavoitteellisuus. Tunne siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä oli lisääntynyt pajajakson aikana (jv 29%, s43%) Ongelmatilanteista selviytyminen oli parantunut (jv71%, s14%). Tulevaisuuden suunnittelu sekä tyytyväisyys omaan elämään olivat myös lisääntynyt pajajakson aikana (jv 71%).

Ulkopuolista arviointia edusti nuorten työpajatoiminnan ohjausryhmä, joka kokoontui kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmään kuului Veijo Wienkoop (Omnia), Kristiina Kauranen (Hyria), Kari Viinisalo (HKI opetusvirastosta eläkkeellä), Ruth Bamming (Aluehallintovirasto, tausta TPY:llä) ja Seija Markkanen (Suomen Diakoniaopiston kehitysjohtaja) sekä Katariina Hautsalo (SDO, Toimintakeskuksen tiimipäällikkö).

Lisäksi sidosryhmillemme lähetettiin e-kysely kaksi kertaa. Arvioinnin kohteena oli koettu tyytyväisyys toimintaan, sen hyödyllisyyteen, laadullisuuteen, ohjauksen ja tuen riittävyyteen ja yhteistyön toimivuuteen. Tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että pääosin työpajatoiminta koettiin todella tärkeäksi erityisesti nuorille tarpeelliseksi ja hyödylliseksi toiminnaksi. Tässä muutama avoimen vastauksen nosto:

” On yksi mahdollisuus lisää nuorille asiakkaille sekä luo turvaa sekä nuorille että minulla kun on taho mitä voi hyödyntää kun nuori tarvitsee enemmänkin tukea arjessa ja työllistymisessä.”

”Tutustunut hyvin monimuotoiseen ja monipuoliseen työpajatoimintaan joka syventänyt näkemystä ja inspiroinut. Nuorten tukeminen, hyvän yhteistyön kautta helppo ohjata loistavaan paikkaan.”

Kehittämiskohteeksi nousi viestintä:

” Ehkä vähän useammin pajoista muistuttelua ja tiedotusta, joka ollut tosi vähäistä. Kun on niin paljon kaikenlaista, niin pääsee unohtumaan, jos ei muistutella.”

Työpajatoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin tulokset, toiminnan keskeiset tapahtumat ja mahdolliset muutokset, asiakkaiden jatkosijoittuminen sekä taloudellinen toteuma raportoitiin suunnitelman mukaisesti rahoittajalle, ohjausryhmälle ja Suomen Diakoniaopiston johdolle.

Osaamisen tunnistamisessa ja ohjatessa valmentautujaa osaamisen hankkimiseen käytettiin työpajalla Opetushallituksen hyväksymiä ammatillisen perustutkintojen perusteita ePerusteet-palvelua. Valmentautujan osaamisen tunnistamiseen liittyen valmentautuja yhdessä työ- ja yksilövalmentajien kanssa kävi minimissään kaksi arviointikeskustelua työpajajakson aikana. Keskustelut ovat osa osaamisen tunnistamisen prosessia. Osaamisen tunnistamisen kautta valmentautuja sai työpajalta osaamistodistuksen, johon on kirjattu hänen osaamisensa. Valmentautujan hakiessaan alan ammatillisiin opintoihin osaaminen pystytään osaamistodistuksen kautta tunnistamaan helpommin. Osaamistodistuksia kirjoitettiin tällä kaudella kaksi kasvatus- ja ohjausalaan liittyen. Osaamistodistusten vähyyteen vaikutti kevään etätyöpajatyöskentely sekä elokuussa uusiin tiloihin muuttaminen. Uusien tilojen oppimisympäristön tunnistaminen on vielä osittain kesken.

Suomen Diakoniaopisto
Katariina Hautsalo
katariina.hautsalo@sdo.fi
+358 44 709 7710