Ak3435 Fendari-toiminta 2020 Sovinto STEA2020

Hankkeen tavoitteet

Toimintojen päätavoitteena on tukea ja vahvistaa heikossa asemassa olevien työikäisten osallisuutta ja toimijuutta sekä heidän valmiuksiaan edetä kohti koulutusta ja työelämää.

Osa-tavoitteet:

1.Asiakkaiden valmiudet toimia ja osallistua ympäröivässä yhteiskunnassa vahvistuvat (luottamus ja toivo tulevaisuutta kohtaan).

2. Toiminnalla on positiivisia vaikutuksia asiakkaiden hyvinvointiin (terveys, riippuvuuskäyttäytyminen, itseluottamus).

3. Asiakkaiden työelämävalmiudet vahvistuvat toimintaan osallistumisen myötä (työnhakutaidoista, perusvalmiuksia, tavoitteet ja motivaatio).

4. Eri väestöryhmät kohtaavat ja sekoittuvat toiminnan kautta –> eriarvoistumisen väheneminen, ennakkoluulojen pieneneminen (sosiaalinen verkosto, työelämän sosiaaliset taidot)

5. Asiantuntijaverkoston avulla tuomme esille kohderyhmäämme liittyviä erityiskysymyksiä ja kehitämme ja tarjoamme heille yhä parempia palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeen toteutus

JALKAUTUVA TYÖ

Jalkautuva työ on Koho-hankkeen toimintamallin yksi tärkeimmistä työskentelymuodoista. Jalkautuva työote juurrutetaan osaksi Fendaria, koska siinä tavoitellaan erityisesti palveluiden ulkopuolelle pudonneita. Jalkautuva työote on osa etsivän työn menetelmää ja se sopii kontaktin ottoon ja työskentelyyn etenkin marginalisoitujen ihmisryhmien parissa (Kallinen 2014).

Jalkautuvaa työtä tehdään etsivällä työotteella alueen erilaisissa matalan kynnyksen toimipisteissä kohderyhmän parissa. Jalkautuvaa työtä jatketaan edelleen perjantaisin klo 10-16 Monikeskuksella, joka on kohtaamispaikka pääasiassa maahan muuttaneelle väestölle. Lisäksi jalkautuvaa työtä toteutetaan jo mm. Kontulan Lähiöasemalla, Helsingin vankilassa, Tukikohta ry:llä, Kontulan ja Itäkeskuksen Symppiksessä, Asukastalo Myllärissä ja HDL:n D-asemilla.

Jalkautuva työ on pääosin kertaluonteista neuvontaa, mm. valmennetaan tukijärjestelmän käytössä sekä hankitaan tietoa siitä, miten palveluita voisi tehdä helpommin saavutettavaksi ja käytettäväksi. Tavoitteena on myös uusien, pidempiaikaisten asiakkaiden tavoittaminen jalkautumalla. Jalkautuvassa työssä toimitaan ilman valtaa ihmisten luonnollisissa toimintaympäristöissä ja tätä kautta pyritään luomaan kontaktia ja dialogin mahdollistavia olosuhteita tukipalvelujen ja kohderyhmän välille.

ASIAKASTYÖ

Asiakastyö perustuu suunnitelmalliseen, tarvelähtöiseen yksilötyöskentelyyn, jota tehdään yksin tai yhdessä työparin kanssa.

Asiakkaaksi ohjaudutaan pääosin jalkautuvan työn, tuttavien kautta tai yhteistyökumppaneiden ohjaamina. Ensimmäisellä tapaamisella kartoitetaan asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne ja tehdään oma yksilöllinen suunnitelma. Joidenkin asiakkaiden kanssa työskentely painottuu työ- ja opiskelupaikkojen etsimiseen, kun taas joitakin asiakkaita tuetaan päihteettömyydessä, perhetilanteen selvittämisessä, oleskelulupa-asioiden hoitamisessa tai asunnon etsimisessä. Yksilötapaamisia toteutetaan toimistolla ja jalkautumalla.

Asiakkuudelle ei ole määräaikaa vaan tukea tarjotaan niin pitkään kuin asiakas kokee sitä tarvitsevansa. Osa asiakkaista tapaa työntekijää kertaluontoisesti, kun taas joidenkin asiakkuus kestää useita vuosia. Toiminnassa käytetään enenevissä määrin myös vertaisia avustamassa mm. tulkkauksessa ja asiakkaiden tavoittamisessa, Koho-hankkeen toimintamallin mukaisesti.

Asiakastyössä käytämme Tulostähti-menetelmää. Tähteä käytetään 3kk välein ja sen tarkoituksena on konkretisoida asiakkaalle hänen elämässään tapahtuneita muutoksia. Muutosta peilataan asiakkaan omiin tavoitteisiin. (ks. Seuranta ja arviointi -kappale).

AVOIN RYHMÄTOIMINTA

Ryhmätoiminta tarjoaa tavoitteellista toimintaa työelämän ulkopuolella oleville ihmisille, joilla ei välttämättä vielä ole valmiuksia sitoutua päivittäistä osallistumista vaativiin toimintoihin tai jotka kaipaavat mielekästä sisältöä arkeensa. Ryhmiin voi osallistua silloin kun itselle sopii ja niiden kautta voi helposti edetä kohti Fendarin muita toimintoja. Koho-hankkeen menestyksekkäät miesten liikuntaryhmä sekä suomen kielen ryhmä liitetään osaksi Fendarin ryhmätoimintaa.

Fendarin ryhmät ovat avoimia: niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ne ovat ilmaisia ja osaamistasolla ei ole merkitystä. Ryhmien sisällöt laaditaan pitkälti osallistujien tason ja heidän esiin tuomiensa toiveiden mukaan. Osallistujakunta on hyvin heterogeeninen: mukana on työttömiä, opiskelijoita, eläkeläisiä, maahan muuttaneita ja kantasuomalaisia. Ohjaajina toimivat Fendarin omat vapaaehtoiset sekä vapaaehtoistoiminnan ohjaaja. Ryhmätoimintaa kehitetään jatkuvasti verkostoista ja kentältä nouseviin havaintoihin sekä palautteeseen nojaten.

Toimintakeskuksella on viisi viikoittain sekä neljä kuukausittain kokoontuvaa ryhmää. Vuoden 2019 ryhmät ovat avoimia sekä naisille että miehille, lukuun ottamatta liikuntaryhmiä. Linkistä pääsee siirtymään ryhmien aikatauluun: https://www.sdo.fi/toimintakeskus/avoin-ryhmatoiminta/

Yhteistyö muiden tahojen kanssa on avoimen ryhmätoiminnan toteuttamisen kannalta erittäin tärkeää. Suomen kielen ryhmiemme taustalla on Luetaan yhdessä -verkoston tuki, jonka kautta ohjautuu vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä sekä osallistujia. Naisten liikuntaryhmää toteutamme yhdessä Monaliiku ry:n kanssa, minkä ansiosta pystymme takaamaan laadukkaan liikunnanohjauksen ja tavoittamaan enemmän toiminnasta hyötyvää osallistujakuntaa. Kokkausryhmän yhteistyökumppanina toimii Uudenmaan Martat, Fendarin huolehtiessa tiloista sekä osallistujista ja Marttojen puolestaan ammattitaitoisesta ohjaajasta. Luontoryhmän osalta yhteistyötä käynnistellään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa, sillä sen nähdään hyödyttävän molempien asiakaskuntaa sekä yhdistävän ihmisiä, jotka eivät muuten kohtaisi toisiaan.

Huomioimme kaikessa ryhmätoiminnassamme Green Care -toiminnan mahdollisuudet. Termillä viitataan luontoon liittyvään toimintaan, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Teema painottuu etenkin luonto- ja kokkausryhmissä, mutta sitä tuodaan mukaan myös muihin ryhmiin.

VAPAAEHTOISTOIMINTA

Tarjoamme joustavaa, matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, joka mahdollistaa osallistumisen elämäntilanteesta riippumatta. Vapaaehtoistoiminta kulkee käsi kädessä avoimen ryhmätoiminnan kanssa, sillä ryhmien ohjaaminen pyritään toteuttamaan pitkälti vapaaehtoisten voimin. Vapaaehtoiset voivat myös halutessaan ideoida lyhytkestoisempia ryhmiä ja tapahtumia sekä tuoda omia ajatuksiaan ryhmätoiminnan kehittämiseen.

Uusia vapaaehtoisia rekrytoidaan vuoden ympäri ja toimintaa mainostetaan muun muassa internetissä eri foorumeilla, tapahtumissa ja Toimintakeskuksen verkkosivuilla kiinnostuneiden tavoittamiseksi. Kiinnostuneita ohjataan ottamaan yhteyttä vapaaehtoistoiminnan ohjaajaan, jonka kanssa sovitaan alkutapaaminen. Tapaamisessa ohjaaja kertoo toiminnan periaatteista ja kartoittaa vapaaehtoistyöhön tulevan toiveita ja mielenkiinnonkohteita, joiden pohjalta keskustellaan sopivasta vapaaehtoistyön muodosta. Uusi vapaaehtoinen voi näin esimerkiksi ryhtyä ohjaajaksi jo käynnissä olevaan ryhmään tai järjestää vaikkapa kertaluontoisen joogatunnin. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja perehdyttää jokaisen vapaaehtoisen talon ja mahdollisen ryhmän tavoille sekä toimii koko vapaaehtoisuuden ajan tukena ja yhdyshenkilönä vapaaehtoiselle. Mikäli Toimintakeskuksesta ei löydy sopivaa vapaaehtoistyön muotoa, auttaa ohjaaja sopivamman paikan löytämisessä tai ohjaa suoraan yhteistyökumppanin tai muun osuvamman tahon puheille. Toimintaan osallistuville vapaaehtoisille järjestetään 2 kertaa vuodessa kiitoksena virkistyspäivä, keväällä ja syksyllä.

Fendarin vapaaehtoistoiminta jatkaa tiivistä yhteistyötä Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) vapaaehtoistoiminnan kanssa: jaamme kokemuksia sekä hyödynnämme erilaisten vapaaehtoisroolien kirjoa puolin ja toisin. Lisäksi Toimintakeskuksen vapaaehtoistyömahdollisuuksia markkinoidaan HDL:n verkostoissa ja vapaaehtoisemme saavat osallistua HDL:n säännöllisesti järjestämiin vapaaehtoisten koulutuksiin.

ASIANTUNTIJAVERKOSTON KEHITTÄMISTYÖ

Vuonna 2019 aloitamme uutena asiantuntijaverkostotyön, joka kokoontuu säännöllisesti (2-4 krt/v) keskustelemaan kohderyhmäämme liittyvistä erityispiirteistä, tarpeista, ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä. Koordinaattorit vastaavat verkoston kokoamisesta ja suunnittelevat tapaamisten sisällöt. Tiedon jakaminen ei ole tärkeää ainoastaan työntekijöiden kesken tai kannalta, vaan myös kohderyhmä hyötyy siitä, että heidän kokemuksensa ja yhteiskunnallisten päätösten seuraukset välittyvät laajemman yleisön tietoon. Näin pystymme kehittämään ja tarjoamaan yhä parempia ja oikeanlaisempia palveluita. Asiantuntijaverkostoon kutsutaan laajasti alan toimijoita, asiantuntijoita sekä kokemusasiantuntijoita. Parhaimmillaan verkoston työskentelyn tuloksena voi syntyä kannanottoja tai muita julkilausumia asiakaskuntaamme liittyvistä kysymyksistä.

Fendari-toiminnassa asiantuntijuus rakentuu palveluiden ulkopuolelle pudonneiden yli 30-vuotiaiden henkilöiden erityiskysymysten ympärille, erityisinä ryhminä maahan muuttaneet naiset ja miehet sekä rikos- ja päihdetaustaiset asiakkaat. Jo aikoinaan Aittis-hankkeen ajoilta alkaen hankkeessa on työskennelty erityisesti näiden kohderyhmien kanssa. Näiden vuosien aikana hankkeessa ja sen verkostoissa on kertynyt valtavasti tietoa ja osaamista heihin liittyvistä kysymyksistä ja ilmiöistä. KohO-hankkeen erityisosaaminen maahan muuttaneiden miesten erityiskysymyksistä täydentää Fendari-hankkeessa jo kertynyttä osaamista ja tuo esiin tärkeät mieserityiset näkökulmat.

Lisätietoja hankkeesta

Fendari-toiminnan kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat yli 30-vuotiaat, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta päästäkseen kiinni työelämään, siihen johtavaan koulutukseen tai muuhun mielekkääseen toimintaan. Toiminta on erityisesti suunnattu päihde- ja rikostaustaisille sekä pitkään työelämän ulkopuolella olleille maahan muuttaneille henkilöille, mutta niin, että nämä alaryhmät sekoittuvat erottelun sijaan. Nämä asiakasryhmät jäävät helposti tarjolla olevan avun ulkopuolelle, koska he tarvitsevat huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää tukea kuin mitä useat palvelut pystyvät tarjoamaan.

Fendari-toimintamalli koostuu asiakastyöstä, avoimesta ryhmätoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta. Koho-hankkeen päättyessä Fendariin liitetään hankkeessa luotu jalkautuvan työn malli sekä asiantuntijaverkoston kehittämistyö -toiminta.

Hankkeen tulokset

Avustuskohteen toimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä raportointivuoden aikana oli 338 henkilöä, joista yksilöohjaukseen osallistuneet yht. 109 hlöä, ryhmätoimintaan osallistuneet yht. 93 hlöä ja vapaaehtoistyöntekijät yht 11 hlöä sekä jalkautumalla tavoitetut asiakkaat yht. 75 hlöä. Lisäksi asiantuntijaverkostoon osallistuneita oli yht. 50 hlöä.

Kohderyhmien tavoittamista edistivät vakiintuneet yhteistyökumppanuudet ja tiivis verkostotyö, mm. Luetaan yhdessä -verkoston kanssa. Toimintamme tunnettuus ja hyvät kokemukset siitä kohderyhmien keskuudessa edisti myös osaltaan tavoittamista. Jalkautuminen oli yksi oleellinen toimintamuoto tavoittamisen edistämisessä. Jalkautumalla kohderyhmien pariin, varmistimme, että kohderyhmät olivat tietoisia toiminnastamme ja näin ollen madalsimme kynnystä osallistua toimintaamme. Lisäksi markkinoimme uudistunutta toimintaamme yhteistyötahoille, erityisesti
tiiviisti rikosseuraamuspuolelle, joka mahdollisti uuden toimintamuodon (Vapauteen valmennus) pilotin käynnistämisen syksyllä 2020 ja uuden
yhteistyösopimuksen Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Näin ollen yhden kohderyhmämme, rikostaustaisten tavoittaminen parantui entisestään. Myös
toimintamme jatkuva kehittäminen kohderyhmien tarpeiden pohjalta ja toimitilojen uusi sijainti edisti tavoitettavuuttamme.

Vuonna 2020 kohderyhmien tavoittamista estivät eniten koronarajoitukset ja sen myötä tapaamisten siirtyminen etään, sillä asiakkaillamme on usein heikot digitaidot, mikä esti heitä heittäytymästä digimaailmaan. Pahimpina koronatilanteen aikoina myös jalkautumisen toteuttaminen estyi, jolloin
kohderyhmien tavoittaminen jalkautumalla oli osittain tauolla. Lähiryhmätoimintaa jouduttiin supistamaan ja osa laittamaan tauolle koronan
myötä. Ryhmien muuttaminen etäryhmiksi muutti osallistujakunnan ja kohderyhmän profiilia. Huomasimme, että heikoimmassa asemassa olevien asiakkaidemme määrä väheni ja etäryhmiin osallistui korkeamman koulutustaustan ja digiosaamisen omaava asiakaskunta. Ryhmätoiminnan supistumiseen vaikutti hyvin merkittävästi myös se, että emme saaneet hakemaamme avustusta vapaaehtostoiminnan ohjaajan palkkaamiseksi.
Olemassa olevat työntekijäresurssit eivät riittäneet niin laajamittaisen ryhmä- ja vapaaehtoistoiminnan pyörittämiseen, kuin olimme suunnitelleet.

Toiminnan ja tuotosten toteutuneet sisällöt?

Avoin ryhmätoiminta:
-Luetaan yhdessä -ryhmä Sovinto / 1krt viikko (tammi-maaliskuu)
-Luetaan yhdessä -ryhmä Kontula / 1 krt viikko (tammi-maaliskuu)
-Luetaan yhdessä -ryhmä Zoom / 1krt viikko (syys-joulukuu)
-Kielikahvila / 1krt viikko (tammi-maaliskuu ja syys-marraskuu)
Vapauteen valmennuksen ryhmät (loka-joulukuu):
-Digiryhmä
-Ruokaryhmä
-Desistanssiryhmä
-Taideterapia
-Liikunta
-Omat vahvuudet ja voimavarat
-Työ ja koulutus

Yksilöohjaus:
Tavoitteellista, pitkäjänteistä ja asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioivaa tukea, palveluohjausta ja verkostoyhteistyötä, tarvittaessa intensiivistäkin tukea.
Vapaaehtoistoiminta:
Vapaaehtoistyöntekijämme osallistuivat ryhmätoimintamme ohjaamiseen ja olivat mukana suunnittelemassa sitä. Vapaaehtoisillamme oli taustallaan työntekijöiden tuki ja mahdollisuus osallistua yhteistyökumppaneidemme koulutuksiin. Vuotuisia vapaaehtoisten virkistyspäivä emme voineet epidemiatilanteen vuoksi tällä kertaa järjestää.
Jalkautuva työ:
Työntekijämme jalkautuivat säännöllisesti yhteistyötahojemme toimipisteisiin (Puhos, Symppis, Kontulan lähiöasema) tavoittaaksemme kohderyhmiämme
mahdollisimman kattavasti.
Asiantuntijaverkoston webinaari:
Järjestimme yhteistyössä Suomi-Somalia Seuran kanssa webinaarin syksyllä 2020 aiheesta Hyvälle työlle paras tekijä – vahvuutena monikulttuurinen
työyhteisö. Webinaarilla tavoitettiin mm. useita työnantajia, Te- asiantuntijoita ja kouluttajia. Tavoitteena oli lisätä tietoa monikulttuurisuudesta työyhteisöissä.

Yksilöasiakkaiden määrällinen tavoite saavutettiin likimain epidemiatilanteesta huolimatta (109/120 asiakasta). Ryhmätoiminnan (93/300), jalkautuvan työn
(75/150) ja vapaaehtoistoiminnan (11/20) tavoiteluvuista jäätiin kauas, mihin vaikuttivat suurelta osin paitsi koronarajoitukset myös erityisesti se, että emme saaneet kuluneelle toimintavuodelle avustusta hakemallemme vapaaehtoistoiminnan ohjaajalle. Tästä johtuen ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaa oli
supistettava merkittävästi. Kun edellä mainitut luvut suhteutetaan toteutuneisiin olosuhteisiin, onnistuimme mielestämme hyvin. Aikaansaamamme tulokset suhteessa asetettuihin laadullisiin tavoitteisiin olivat hyviä. Tosin emme voi yleistää kyseessä olevia tuloksia koskemaan koko asiakaskuntaa, sillä kerättyä tietoa asiakkaiden elämäntilanteiden muutoksista tai koetusta muutoksesta oli verrattain vähän suhteessa kokonaisasiakasmäärään. Kuitenkin kerätyn tiedon perusteella saavutimme päätavoitteemme: tuimme ja vahvistimme heikossa asemassa olevien työikäisten osallisuutta ja toimijuutta sekä heidän valmiuksiaan edetä kohti koulutusta ja työelämää. Tavoitimme kohderyhmämme ja tarjosimme ammattitaitoista, yksilöllisesti räätälöityä suunnitelmallista tukea, ohjausta sekä ryhmätoimintaa koronarajoitusten puitteissa. Asiakas-, sidosryhmä- ja vapaaehtoistoiminnan kyselyt ja haastattelut
sekä työntekijöiden osallistuvan havainnoinnin huomiot osoittavat, että myös jokainen alatavoite voidaan nähdä saavutetuksi. Asiakkaidemme työelämävalmiudet sekä kyky toimia ja osallistua ympäröivässä yhteiskunnassa selvästi vahvistuivat (tämä tuli ilmi mm. kaikista asiakaspalautekyselyn ja
puolistrukturoidun haastattelun vastauksista (N27) sekä työntekijöiden havainnoista). Sekä rikostaustaiset että maahan muuttaneet asiakkaamme
oppivat tuntemaan yhteiskunnan palveluita paremmin ja luottamaan niihin vahvemmin toiminnan myötä. Moni kertoi myös oppineensa tunnistamaan
voimararojaan, arvojaan sekä tulevaisuuden suunnitelmiensa kirkastuneen. Samalla rikostaustaisten asiakkaidemme halu ja motivaatio pyrkiä eroon rikossekä päihdemaailmasta lujittui: Moni heistä alkoi luottamaan siihen, että heillä on mahdollisuus elää myös tavanomaista arkea ja pärjätä yhteiskunnassa ilman rikoksia. Ainakin 32% kaikista yksilöasiakkaistamme ohjautui toiminnastamme jatkopolulle kohti työtä tai koulutusta.
Useiden asiakkaidemme hyvinvointi lisääntyi toiminnassa mukana olon aikana, mikä oli seurausta päihteiden käytön ja yksinäisyyden vähentymisestä, elämän selkiytymisestä, itsetuntemuksen ja toiveikkuuden lisääntymisestä sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistumisesta. Työntekijöiden havaintojen ja asiakkaiden kokemusten mukaan hyvin merkittävässä roolissa hyvinvoinnin näkökulmasta oli myös työntekijöiden jatkuvaluonteinen, kiireetön keskusteluapu ja rinnalla kulkeminen sekä esimerkiksi asunnon järjestyminen haastavassa elämäntilanteessa yhteisen työskentelyn tuloksena. Useat asiakkaamme toivat sekä keskusteluissa että kyselyissä esiin toiminnan korvaamattomuuden heidän jaksamisensa ja pärjäämisensä näkökulmista. Näitä tuloksia oli haastavaa nostaa olemassa olevilla mittareilla esiin. Onnistuimme myös tuomaan yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä –
ryhmätoiminnoissamme ja koko Toimintakeskus Sovinnon tiloissa tämä toteutui säännöllisesti. Asiakkaamme ja vapaaehtoisemme tulivat lukuisista eri maista, kulttuureista ja edustivat lisäksi eri ikäluokkia sekä etnisiä- ja seksuaalivähemmistöjä. Asiantuntijaverkoston avulla onnistuimme tuomaan esille kohderyhmäämme liittyviä erityiskysymyksiä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Varsinaisen asiantuntijaverkostotapaamisen sijaan järjestimme yhteistyössä Suomi-Somalia Seuran kanssa webinaarin liittyen monikulttuurisiin työyhteisöihin, ja saimme siitä runsaasti kiittelevää palautetta. Webinaari kokosi yhteen suuren joukon ihmisiä ajankohtaisen teeman ympärille, ja siinä jaettiin hyviä käytäntöjä, tutkimustuloksia ja näkökulmia siitä, miten maahan muuttaneiden osallisuutta suomalaisilla työmarkkinoilla voidaan edistää. Webinaarin tavoitteena oli ensisijaisesti tiedon lisääminen sekä toissijaisesti asenneilmapiiriin vaikuttaminen, ja kyselyiden tulosten perusteella saavutimme ainakin ensisijaisen tavoitteemme. Tulosten arviointi suhteessa tavoitteisiin on vuoden 2020 osalta haastavaa, koska vuoden 2020 tuloksellisuusarviointia varten ei ole voitu vuonna 2019 tehtyyn avustushakemukseen määritellä mittareita ja tulostavoitteita etukäteen uuden pohjan mukaisesti. Myös koronan vaikutukset toimintaan toivat omat haasteensa seurantaan ja arviointiin, esimerkiksi osallistuvan havainnoinnin tai puolistrukturoitujen haastattelujen toteuttamiseen.

Suomen Diakoniaopisto
Katariina Hautsalo
katariina.hautsalo@sdo.fi
+358 44 709 7710