Kiitos, että ohjaat ja arvioit!

Työelämässä oppimisella on korvaamaton merkitys kaikissa koulutuksissamme. Olet lupautunut tärkeään tehtävään opiskelijan työpaikkaohjaajana. Ohjaus on yhteistyötä, jossa on mukana koko työyhteisö. Opiskelijallemme on nimetty myös ohjaava opettaja, jonka puoleen voit kääntyä kaikissa eteen tulevissa kysymyksissä. Tärkein yhteistyökumppanisi on tietenkin opiskelija, tuleva ammattilainen.

Ammatillisissa opinnoissa osaamista hankitaan aina oman alan työympäristöissä. Ammatillinen osaaminen myös arvioidaan näytössä, todellisissa työtehtävissä. Opiskelijamme tulevat työelämään opintojensa eri vaiheissa ja hyvin erilaisin valmiuksin. Usein työpaikoille lähdetään ensimmäistä kertaa jo heti opintojen alkumetreillä. Osa opiskelijoistamme tulee työpaikalle aluksi vahvistamaan työelämätaitojaan, osa vain täydentämään aiempaa osaamistaan ennen arviointia. Työelämässä oppiminen suunnitellaankin aina yksilöllisesti yhdessä opiskelijan ja työpaikan kanssa.

Opiskelijan ohjaaminen on parhaimmillaan innostava tehtävä, jossa oppii niin opiskelija, ohjaaja kuin koko työyhteisökin. Olemme koonneet näille sivuille tietoa ja materiaalia ohjaamisen tueksi.

Työelämässä oppiminen ammatillisessa koulutuksessa

Kun opiskelija tulee työpaikalle, hän tuo yleensä mukanaan työelämässä oppimiseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet. Voit tutustua työpaikkaohjaajan materiaaliin myös verkossa:

 

Työpaikkaohjaajan infokirje Työpaikkaohjaajan infokirje – Suomen Diakoniaopiston infokirje työpaikkaohjaajille

Työpaikkaohjaajan muistilista työelämässä oppimisen ohjaukseen Työpaikkaohjaajan muistilista – Työelämässä oppimisen muistilista työpaikkaohjaajalle

Arvioinnin opas työpaikoille Arviointiopas työpaikoille – Osaamisen arviointiopas näytön arviointiin

Työpaikkaohjaajan opas Työpaikkaohjaajan opas – Dialoginen ohjaus ammatillisen kehittymisen tukena -opas

Ohjauksen työkirja Ohjauksen työkirja – Työpaikkaohjaajan työkirja työelämässä oppimisen ohjaukseen

 

Kaikkien ammatillisten tutkintojen ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kriteerit löytyvät ePerusteista.

Opiskelijan materiaalit löytyvät Työelämässä oppiminen -sivulta. Tutustukaa niihin yhdessä opiskelijan kanssa.

Opiskelijamme tulevat työelämään opintojensa eri vaiheissa ja hyvin erilaisin valmiuksin. Ammatilliset tavoitteet perustuvat aina tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kriteereihin. Työelämässä oppimisen tavoitteisiin ja toteutukseen vaikuttavat kuitenkin myös opiskelijan yksilölliset tavoitteet.

Alkuun on tärkeä keskustella ja selventää, millaisilla tavoitteilla opiskelija tulee työpaikalle. Ammatilliseen koulutukseen liittyy aina ammatillisen osaamisen hankkiminen työelämässä. Tämän lisäksi opiskelija voi kuitenkin tulla vahvistamaan työelämätaitojaan tai hankkimaan myös yhteisiin tutkinnon osiin liittyvää osaamista. Tavoitteista sovitaan aina tarkemmin koulutus- tai oppisopimuksessa.

Työelämässä oppimisen tavoitteet

Myös työelämässä oppimisen toteutuksia on erilaisia. Työelämässä oppimisen kesto vaihtelee muutaman viikon jaksosta kokonaisen tutkinnon osan tai tutkinnon työvaltaiseen opiskeluun. Työelämässä oppimisen aikana voi olla myös lähiopetusta tai oppimistehtäviä, joihin osallistumisesta sovitaan erikseen. Tarkemmin toteutuksesta sovitaan
koulutussopimuksessa tai oppisopimuksessa.

 

Työelämässä oppimisen erilaiset toteutukset

 

Työelämässä oppimisen tavoitteista ja toteutuksesta sovitaan aina tarkemmin koulutus- tai oppisopimuksessa. Molemmat voidaan tehdä eri pituisille ajanjaksoille, ja opiskelija voi yhden tutkinnon aikana opiskella sekä koulutus- että oppisopimuksella.

Koulutussopimus ja oppisopimus

Työelämässä ennen ammatillista koulutusta

Osa opiskelijoistamme tulee työelämään aikuisten perusopetuksesta tai ammatillista tutkintoa edeltävästä valmentavasta koulutuksesta. Tällöin opiskelijan tavoitteet ja työelämässä oppimisen toteutus eroavat ammatillsien koulutuksen tavoitteista.

  • Työelämään tutustumisessa tai työharjoittelussa opiskelijan tavoitteena on yleensä harjoitella työelämän pelisääntöjä, tutustua alan työtehtäviin ja työyhteisöön sekä pohtia omia kiinnostuksen kohteita työelämässä. Tutustumis- ja harjoittelujaksoja järjestetään usein peruskoulun oppilaille (TET) tai ammatillisiin opintoihin orientoituville opiskelijoille, ja se kestää yleensä muutamista päivistä muutamiin viikkoihin.
  • Työssäoppimiseen valmentautumiselle on määritelty yleiset tavoitteet, joiden lisäksi opiskelijalla on omia yksilöllisiä tavoitteita. Jakso voi liittyä esimerkiksi ammatillista koulutusta edeltäviin valmentaviin opintoihin (VALMA), ja se voi kestää viikosta muutamaan kuukauteen. Opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan jakson aikana yleensä sanallisesti.

Ohjaaminen työelämässä

Millaisia kokemuksia sinulla on ohjattavana olemisesta? Millaista palautetta olet itse saanut ja millaista toivoisit saavasi? Millaisia kokemuksia sinulla on ohjaamisesta ja mikä on vaikuttanut ohjaajana onnistumiseen? Mitkä ovat omia vahvuuksiasi työkaverina, esimiehenä, ohjaajana, palautteen antajana?

Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla persoonallaan. Omat vahvuudet saavat näkyä, ja erilaiset opiskelijat myös kaipaavat erilaista työotetta. Tässä muutamia vinkkejä ohjaukseen erityisesti, jos olet ohjaajan roolissa ensimmäistä kertaa:

  • Varaa aikaa ja ole läsnä. Sovi ohjaukselle aika ja paikka. Osoita opiskelijalle, että olet kiinnostunut ja sinulla on aikaa opiskelijalle ja hänen kysymyksilleen. Oppimiseen kuuluu pohdiskelu ja välillä askel taaksepäin. Hahmottaminen ja uusien taitojen haltuunotto vaatii toistoja ja epäonnistumisiakin. Kiire puolin ja toisin lisää väärinymmärryksiä ja nostaa kynnystä kysyä epäselvistä asioista.
  • Ole konkreettinen. Työtehtävissä ohjaamisessa on usein kyse hyvin käytännöllisistä ja arkisista asioista, mutta eri aloilla niistäkin puhutaan oman ammattialan kielellä. Mahdollisimman konkreettiset ohjeet, neuvot ja palaute auttavat opiskelijaa ymmärtämään, missä hän on onnistunut ja miten omaa toimintaa voisi muuttaa.
  • Arvosta ja huomaa onnistumiset. Ohjaaminen sekä erityisesti palautteen antaminen ja arviointi ovat vaikeita tehtäviä. Rakentavan palautteen antaminen ja toisaalta vastaanottaminen ovat taitoja, joissa jokainen voi kehittyä. Kannustusta, kehuja ja kiitosta ei kannata säästellä silloin, kun sille on pientäkin aihetta. Ja toisaalta, tiukankin palautteen voi antaa arvostaen ja perustellen, jolloin se auttaa kehittymään. Pyydä myös opiskelijaa antamaan palautetta sinulle ohjaajana.

Ohjaus on koko työyhteisön asia. Opiskelijan tullessa on hyvä hetki miettiä myös koko työyhteisön toimintatapoja ja kulttuuria. Miten puhumme toisillemme? Miten osoitamme arvostusta? Miten neuvomme ja annamme palautetta? Miten otamme itse vastaan palautetta?

Monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat työyhteisön rikkaus. Eri kielten osaajat voivat tukea toisiaan, ja eri kulttuurit avartavat työyhteisön toimintatapoja. Monikielisessä ja -kulttuurisessa työyhteisössä nousee kuitenkin esiin myös haasteita, jotka voivat liittyä viestien ymmärtämiseen sekä erilaisiin työkulttuureihin ja tapoihin. Kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys vaativat kiinnostusta erilaisuutta kohtaan. Kaikki muu on opittavissa!

Kielitietoinen ohjaaminen on taito, jota voi kehittää:

  • Ole utelias.Suurin osa kulttuuritörmäyksistä johtuu väärinkäsityksistä, kuten ihmisten väliset konfliktit muutoinkin. Kysymällä suoraan, mutta toista arvostaen, viestit olevasi kiinnostunut ja annat mahdollisuuden kertoa. Kulttuuritaustojen tunteminen auttaa ymmärtämään erilaisia toimintatapoja ja reaktioita.
  • Hidasta ja selkeytä. Olet ehkä itse ollut tilanteessa, jossa et omalla kielelläsi ole tullut täysin ymmärretyksi. Opiskelija voi joutua pinnistelemään vieraan kielen kanssa jatkuvasti niin arjessa, opinnoissa kuin työpaikallakin. Käyttämällä mahdollisimman yksinkertaista kieltä ja puhumalla rauhallisesti, annat kuulijalle aikaa ja paremman mahdollisuuden ymmärtää viestisi. Selkeä ohjeistus vaihe kerrallaan auttaa opiskelijoita, joiden on vaikea hahmottaa sanallisia ohjeita.
  • Käytä erilaisia tapoja viestiä.Kieli on paljon muutakin kuin sanat. Anna ohjeita näyttämällä mallia, antamalla kuvallisia ohjeita, kirjoittamalla listoja tai esimerkiksi kuvaamalla työtehtävä videolle. Myös opiskelijaa kannattaa ohjata kokoamaan uusia asioita muistiin kirjoittamalla, kuvaamalla tai muilla hänelle itselleen sopivilla tavoilla.
  • Tue yhdessä oppimista.Kannusta kysymään ja keskustelemaan, käyttämään kieltä aktiivisesti. Työ- ja opiskelukavereissa saattaa olla muitakin, joiden kanssa opiskelija voi keskustella äidinkielellään. Välillä se voi olla avuksi, mutta opiskelijan tavoitteena on kuitenkin vahvistaa suomen kielen osaamistaan. Kieltä oppii parhaiten sitä käyttämällä, joten kannusta pohtimaan yhdessä vieraampiakin sanoja.
  • Kuuntele ja malta. Kiireessä tulee tehtyä nopeita tulkintoja. Suomea vieraana kielenä puhuva ei ehkä osaa käyttää kaikkia kielen vivahde-eroja. Viestin sävy voi esimerkiksi muuttua negatiivisemmaksi, mitä puhuja on tarkoittanut. Kuuntele loppuun ja kysy tarkentavia kysymyksiä ennen kuin teet johtopäätöksiä. Annettuasi ohjeita, pyydä opiskelijaa toistamaan ohje omin sanoin. Anna myös aikaa kielen harjoittelulle sekä tilaa virheille ja erehtymiselle.
  • Ohjaan.fi – Kielitietoinen ja monikulttuurinen ohjaus
  • Tekoihin.fi – Tukea, tietoa ja materiaaleja maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen

Ohjaajan yksi tärkeä tehtävä työelämässä on antaa opiskelijalle palautetta hänen osaamisensa kehittymisestä. Mitä opiskelija jo osaa, missä hän tarvitsee harjoitusta ja miten hän voisi kehittyä kohti tavoitetta. Ammatillisessa koulutuksessa kaikki ammatillinen osaaminen myös arvioidaan näytössä, todellisissa työelämän tilanteissa ja tehtävissä.

  • Oppimisen arvioinnilla eli osaamisen kehittymisen arvioinnillatarkoitetaan kaikkea sitä palautetta, jota opiskelija saa oppimisestaan ohjaajalta, opettajilta, työyhteisöltä tai esimerkiksi opiskelukavereilta. Oppimisen arviointi ovat palautekeskustelut ja jatkuva palaute työtehtävien aikana, oppimistehtävistä saatu palaute, vertaisarviointi ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Ammatillisissa opinnoissa arvioidaan työelämässä oppimisen päätteeksi opiskelijan edellytyksiä osoittaa osaamistaan näytössä
  • Osaamisen arvioinnilla tarkoitetaan opiskelijan osaamisen arviointia suhteessa tavoitteisiin ja arvioinnin kriteereihin. Osaamisen arviointi voi koulutuksesta riippuen toteutua sanallisesti tai numeerisesti. Ammatillisissa opinnoissa osaaminen arvioidaan näytössä, jossa opiskelija osoittaa osaamistaan suunnitelluissa työtehtävissä. Näytön päätteeksi järjestettävässä arviointikeskustelussa työpaikkaohjaaja ja opettaja päättävät opiskelijan osaamisen arvioinnista asteikolla Tyydyttävä T1 – Tyydyttävä T2 – Hyvä H3 – Hyvä H4 – Kiitettävä K5.

Tutustu osaamisen arvioinnin oppaisiin:

Jotta arki työpaikalla toimii, työntekijät voivat keskittyä työhön ja opiskelija lisäksi oppimiseen, on tärkeää sopia työelämässä oppimisen toteutuksesta. Virallisten sopimusten lisäksi on hyvä keskustella ja kirjata myös muita työhön liittyviä asioita, jotka auttavat opiskelijaa hahmottamaan omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan työpaikalla. Lainsäädännön ja työpaikan virallisten ohjeistusten lisäksi kannattaa keskustella esimerkiksi suomalaisesta työkulttuurista sekä työpaikan toimintakulttuurista.

  • Kuka ohjaa? Kuka vastaa opiskelijan ohjauksesta työpaikalla ja oppilaitoksessa? Miten yhteydenpito onnistuu parhaiten?
  • Kuinka kauan työelämässä oppiminen kestää? Työelämässä oppimisen kesto vaihtelee suuresti. Samoin työviikon ja työpäivien pituudessa on eroja. Työelämässä oppimisen aikana voi olla myös lähiopetuspäiviä. Näistä on tärkeä sopia yhdessä. Tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan matkan varrella.
  • Mitkä ovat opiskelijan tavoitteet? Työelämässä oppimisen tavoitteet riippuvat koulutuksesta ja opintojen vaiheesta. Kaikkien osapuolten on tärkeä olla tietoisia yleisistä tavoitteista, esimerkiksi ammatillisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista. Toisaalta opiskelijalla on myös yksilöllisiä tavoitteita. Tavoitteista on tärkeä keskustella työelämässä oppimisen alussa, mutta myös matkan varrella. Ohjaajana tehtäväsi on mahdollistaa tavoitteiden mukaiset työtehtävät sekä antaa palautetta tavoitteiden toteutumisesta.
  • Mitä työvälineitä opiskelija tarvitsee? Millaisia työvaatteita ja -varusteita työssä käytetään? Tarvitseeko opiskelija todistuksen esimerkiksi ensiapu-  hygienia- tai työturvallisuusosaamisestaan? Entä tarvitaanko työssä ajokorttia?
  • Saako opiskelija työstä korvauksen? Sovitaanko työelämässä oppimisesta koulutus- vai oppisopimuksessa?
  • Sano ääneen myös itsestäänselviä asioita. Työyhteisöt ovat virallisten ohjeiden lisäksi täynnä kirjoittamattomia sääntöjä. Uuden työntekijän tai opiskelijan perehdyttäminen on hyvä paikka pysähtyä pohtimaan työyhteisön toimintatapoja ja niiden perusteluja. Miten meillä on totuttua työskentelemään ja miksi? Nämä voivat perustua kokemuksen myötä hyväksi havaittuihin tapoihin tehdä työtä, mutta silti nekin on välillä hyvä alistaa keskustelulle. Edes vanhemmilla työntekijöillä ei aina ole näistä yhtenevät käsitykset. Työyhteisön uudemmilla jäsenillä taas voi olla tuoreita näkökulmia totuttuihin tapoihin.

Digitaalisuus ja teknologia ovat kaikilla aloilla entistä näkyvämpi osa työtä ja työhön perehdytystä. Niillä voidaan myös lisätä opiskelijan ohjauksen monipuolisuutta ja joustavuutta työpaikalla. Parhaimmillaan esimerkiksi älylaitteet mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman ohjaamisen sekä työntekijöiden vertaisoppimisen. Älylaitteet ovat toki myös haaste, joiden käytöstä on tärkeä sopia etukäteen.

Ohjauksessa kannattaa pohtia esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • Miten tärkeitä digitaaliset taidot ovat työpaikalla? Kuuluuko päivittäisiin työtehtäviin esimerkiksi työn kirjaamista tai seuraamista sähköisesti? Työhön liittyvien sähköisten järjestelmien ja laitteiden käyttö voi olla myös tulevaisuuden taito, johon niin opiskelijoiden kuin työntekijöiden on tarve perehtyä.
  • Miten sosiaalista mediaa käytetään työyhteisössä? Valtaosalla yrityksistä on esimerkiksi Facebook-, Twitter-, Pinterest- tai Instagram-tili, johon työntekijät päivittävät ajankohtaisia tapahtumia. Työpaikalle tulevat opiskelijat voivat olla sosiaalisen median käyttötaidoiltaan hyvinkin pitkällä ja heiltä voi myös saada uusia ideoita. Sosiaalisen median etiketistä ja hyvistä työtavoista on kuitenkin tärkeä keskustella etukäteen.
  • Miten älypuhelinta voi hyödyntää ohjauksessa ja perehdyttämisessä? Videopuhelu tai viestisovellukset voivat toimia ohjauksen sekä ohjaajien välisen yhteydenpidon välineenä. Työtehtäviä ja ohjeita voi tallentaa puhelimeen tekstinä, kuvina tai videoina. Työpaikalla kuvaamiseen liittyen on kuitenkin hyvä keskustella tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvistä säännöistä ja ohjeista.
  • Miten viestiryhmien avulla voi tukea ryhmäytymistä ja vertaisoppimista? Sosiaalisessa mediassa opiskelija voi keskustella ja saada tukea työhön liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi opiskeluryhmältään. Opiskelijan työyhteisöön tutustumista ja sitoutumista voi tukea myös työntekijöiden yhteisellä keskusteluryhmällä. Viestillä on myös nopea lähettää muistutuksia, kuvia tai ohjeita.
  • Miten sosiaalinen media voi tukea oppimisen reflektointia? Nykypäivän oppimispäiväkirjat ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan. Blogeja ja vlogeja hyödynnetään paljon oman oppimisen kuvaamisessa ja arvioinnissa. Näihin liittyvistä ohjeista ja säännöistä on edelleen tärkeä sopia opiskelijan kanssa. Yrityskuva tai työkaverin ja asiakkaan yksityisyyden suoja ei saa kärsiä oppimisen kustannuksella.
  • Millainen on hyvä digityökalu? Digitaalinen maailma muuttuu nopeasti. Onneksi helppokäyttöisyys on yhteistä suosituille sovelluksille, joten uudenkin sovelluksen käytön oppii nopeasti. Ohjauksessa käytettävistä sovelluksista on hyvä keskustella suoraan opiskelijan kanssa. Kun opiskelija on saanut vaikuttaa siihen, miten ja missä työelämässä oppimista ohjataan, hänet voi myös velvoittaa seuraamaan sitä ja reagoimaan ohjaajan viesteihin.

Intoa, uteliaisuutta ja uskallusta uusien digityökalujen käyttöönottoon!