TUVA auttaa sopivan opiskelupaikan löytämisessä
Mira, 15, haki peruskoulun jälkeen opiskelemaan kasvatus- ja ohjausalaa. Hän päätyi kuitenkin TUVAan. Se osoittautui hyväksi jutuksi.
”Kun hain kasvatus- ja ohjausalalle, en ollut varma, haluanko sinne oikeasti. En saanut opiskelupaikkaa, ja silloin kaveri vinkkasi Tuvasta”, Mira kertoo.
Mikä on TUVA?
TUVA eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on ihan uusi juttu. Se alkoi elokuussa 2022. TUVAn idea on, että siellä voi rauhassa pohtia, millainen koulutus itselle sopisi.
Samalla voi paikkakunnasta riippuen suorittaa ammatillisia opintoja tai lukio-opintoja, korottaa peruskoulun arvosanoja ja hankkia taitoja, joita jatkokoulutuksessa tarvitaan.
Mira kertoo omista tavoitteistaan:
”Korotan numeroita. Lisäksi haluan saada selvyyden sille, mitä lähden tämän jälkeen opiskelemaan.”
Kenelle TUVA sopii?
TUVA sopii oppivelvollisille nuorille, kuten Miralle. Toisaalta se sopii myös aikuiselle, joka tarvitsee valmennusta ennen toisen asteen koulutukseen hakemista.
Oulussa ja Lahdessa Suomen Diakoniaopiston TUVA on tarkoitettu pelkästään nuorille, Helsingissä myös aikuisille.
Pääsyvaatimuksena on, että on valmistunut perusopetuksesta tai vastaavasta koulutuksesta. TUVAn jälkeen voi hakea ammatilliseen koulutukseen tai lukioon.
Mitä TUVAssa opetellaan?
Mira kertoo, että TUVAssa hän on harjoitellut arjen perustaitoja: kuinka esimerkiksi haetaan asuntoa ja asumisen tukia.
Myös sosiaaliset taidot karttuvat. Kokemusta saa erilaisten ihmisen kohtaamisesta.
”Käymme joka torstai Onnenrinteessä ulkoiluttamassa vanhuksia”, Mira kertoo.
Tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyvät samalla, kun opiskelijat tutustuvat erilaisiin opiskelupaikkoihin ja aloihin. Tutustumista tehdään vierailemalla oppilaitoksissa ja tekemällä esitelmiä.
”Olemme esimerkiksi käyneet tutustuneet hitsaajien ja autonkorjaajien koulutukseen, sote-alaan ja kasvatus- ja ohjausalaan.”
Tutustumiskäynneillä Mira on saanut vahvistusta ajatukselle siitä, että hän hakee uudelleen kasvatus- ja ohjausalalle.
”Haluan opiskella lastenohjaajaksi.”
Parasta TUVAssa on…
Alussa Mira ei tuntenut ketään TUVAsta. Se ei haitannut, sillä hän sujahti porukkaan helposti.
”Heti ekana päivänä kaikki alkoivat jutella toisilleen. Sain helposti kavereita.”
Miran ryhmässä on noin 20 opiskelijaa. Opelta saa silti aina apua, kun tarvitsee. Ope saa myös kiitosta rentoudestaan.
”Se lähtee hyvin meidän juttuihin mukaan.”
Miran mielestä mikään tunti ei ole tylsä.
”TUVAssa on aika helppoa ja mukavaa. Meillä on niin hyvä ilmapiiri ja heitetään yhdessä läppää.”
Hän sanoo, että TUVA voi sopia lähes kaikille.
”Mutta ainakin niille, jotka eivät vielä tiedä, minne haluaisivat opiskelemaan. TUVAssa sut perehdytetään tosi hyvin aloihin. Jos ei muuten tiedä, mitä haluaa, TUVA on sellanen, mikä kannattaa.”
Miran koulupäivä:
7-8 Herätys ja aamutoimet.
”Aamut ovat aika hektisiä mutta päivä rauhoittuu, kun pääsen koululle.”
8:30 Lähtö kouluun.
9:00 Koulupäivä alkaa.
”Vaikka aamulla väsyttäisi, luokkaan astuminen piristää. Aamupäivällä tehdään esitelmiä. Viimeisimpänä olemme tehneet esitelmät erilaisista koulu- ja työpaikoista.”
11-12 Ruokailu.
”Meillä on välitunti tunnin välein ja ruokailu aamupäivän päätteeksi.”
12-14 Päivän viimeiset tunnit
”Iltapäivällä jatketaan esimerkiksi esitelmien tekemistä.”
14- Kotiin tai harrastuksiin.
”Koulupäivä päättyy kahdelta. Iltaisin ei ole tarvinnut tehdä läksyjä tai muita hommia. Vapaalla käyn salilla tai olen kavereiden kanssa.”
Lisää opiskelijatarinoita
Suomeen kansainvälisen rekrytoinnin kautta muuttanut Patrick oppi reilussa vuodessa suomen kielen ja valmistui lähihoitajaksi.
Susanna Stark valmistui reilut kymmenen vuotta sitten lähihoitajaksi. Sen jälkeen hän on tehnyt töitä, opiskellut lisää ja edennyt uralla tilanteeseen, josta ei aiemmin uskaltanut edes haaveilla.
Lähihoitajaksi opiskeluun innosti halu palata lapsuuden kotikonnuille.
Mimmu opiskeli lastenohjaajaksi aikuisena.
Lähihoitajaksi opiskeleva voi päästä jo opintojen aikana keikkatyöhön.
Jo opiskeluaikana Jani sai innostavan soiton nuorisotalolta.
Lähihoitajaksi verkkokoulutuksessa
Tiinan opiskelu oli niin sujuvaa, että työpaikkakin löytyi kesken opintojen.
Lähihoitaja Kukka Sariola näkee tulevaisuudessa paljon toivoa.
Tuleva kodinhuoltaja Minna opiskelee puhtaus- ja kiinteistöalan perustutkintoa Suomen Diakoniaopistossa, Helsingissä.
Kauneudenhoitoalalle lähteminen oli 16-vuotiaiden Elsan ja Adelen pitkäaikainen toive.
Toimitilahuoltajaksi opiskeleva Johanna jakaa siisteyden iloa
Kosmetologiksi opiskeleva Fotini haluaa tehdä asiakkaalle hyvän olon.
Minnakaisa Tuurala opiskelee lähihoitajaksi Suomen Diakoniaopistossa. Hän ylläpitää inspiroivaa instatiliä, jossa kertoo opiskeluarjesta.
Joni on taitava asiakkaiden ruoankuljetustehtävissä.
Yliopistoon voi mennä myös ammatillisesta koulutuksesta.
Lähihoitajana voi erikoistua vammaistyöhön.
Lähihoitajana voi hyödyntää omaa harrastuneisuuttaan.
Lähihoitajalla on monipuoliset työllistymismahdollisuudet.
Muotialalta merkityksellisempään työhön.
Perhe ja uusi ura – mahdoton yhtälö?
Työyhteisöt kaipaavat monimuotoisuutta.
”Siellä kerhojen lattioilla kasvaa tulevaisuus.”
Omasta monikulttuurisesta ryhmästä sai voimaa ja vertaistukea.
Unkarista lastenohjaajaksi
Lukio ja lähihoitajaopiskelu; Jenni on ajanhallinnan mestari
Kosmetologit haastavat toisensa Taitaja-kisoissa ”Oon yllättynyt siitä, miten kivaa opiskelu on ollut!”
”Tekemällä oppii parhaiten” – Yulinin opinnoissa korostui käytännönläheisyys.
Saatuaan vain määräaikaisia töitä, Supansa kyllästyi ja päätti jatkaa opintojaan kokiksi.
Tutoreilla on hauskempaa – ja nyt he kertovat miksi!
Palkinnoista arvokkain tälle tulevalle kosmetologille on asiakkaan kasvoilta näkyvä ilo ja hyvä olo.
Tosi tarkoituksella kohti nuorisotyötä – Emma valmistui Suomen Diakoniaopistosta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.
Dembo jatkoi lähihoitajan tutkinnosta ammattikorkeakouluun
Nourdeen on Suomen Diakoniaopiston konkari, joka on valmistunut jo kolmista opinnoista. Syy koulussa viihtymiseen on hänestä selvä: hyvä ilmapiiri, opettajat sekä eri kulttuurien kunnioittaminen.
Asia Abdillahi, 27, on elänyt koko ikänsä kahden kulttuurin välissä. Suorasanainen nainen haluaa lisätä kulttuurien välistä dialogia ja käsitystä ruohonjuuritason tarpeista. ”Jos ongelmia ei tiedetä, ei niitä voida korjatakaan.”
Fei Fei valmistui lähihoitajaksi – ”Pitää olla valmis tekemään töitä unelmiensa eteen”
Moonika sai kesken jääneen peruskoulun päätökseen Diakoniaopistossa. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi ja toteuttaa haavettaan ammatinvaihdoksesta. ”Olen tosi onnellinen siitä, että saavutin tavoitteeni.”
Vaikka yhteistä äidinkieltä ei ole, yhteishenki koulussa on vahva.
Toni hakeutui naisvaltaiselle alalle murtamaan ennakkoluuloja – ”Halusin työn, jolla on merkitystä.”
Sisu, motivaatio ja halu auttaa. Niitä Annikan mielestä tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla. Tehotyttö tekee lähihoitajan kaksoistutkintoa, keikkatöitä ja treenaa ammattitaidon SM-kisoihin. ”Paljon jaksaa, kun tekee sitä, mistä nauttii!”
”Aina voi muuttaa omia tapojaan paremmiksi: on itsestä kiinni, haetko kouluun vai et.” Lapsena Somaliasta Suomeen muuttanut Roble, 24, ehti peruskoulun jälkeen jo ikävöidä pulpettia, kun hän palasi ihan omanlaiselle opintopolulleen.
Hulda opiskeli oppisopimuksella lähihoitajaksi. >>
