Tuleva kosmetologi Fotini rakastui kauneudenhoitoalaan
OPISKELIJATARINA | ELLA SARANPÄÄ | 8.3.2022
Tuleva kosmetologi Fotini opiskelee hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoa Suomen Diakoniaopiston SKY-Opistossa. Hänestä alassa on parasta se, että voi tuoda asiakkaalle hyvän olon.
Kun puoliksi kreikkalainen Fotini oli viidennellä luokalla, hänen perheensä jätti toisen kotimaan taakseen. Edessä oli muutto Kreikkaan. Kreikassa Fotini kävi ensin peruskoulunsa loppuun ja opiskeli sen jälkeen kampaajaksi. Hän työskenteli hetken Ateenassa mutta siirtyi melko pian kampaajan työstä ravintola-alalle.
Fotini työskenteli ravintoloissa Kreikan turistisaarilla. Vuonna 2008 hän päätti, että oli aika palata jälleen Suomeen. Suomessa hän jatkoi ravintola-alan hommissa.
”Työhistoriassani yhdistävä tekijä on asiakaspalvelu. Tykkään tosi paljon ihmisistä”, Fotini kertoo.
Kauneudenhoitoalalle aikuisena
Vuonna 2020 Suomeen iski globaali koronapandemia. Fotini, joka oli jo pitkään miettinyt uutta alaa, päätti ryhtyä tuumasta toimeen. Kauneudenhoito kiinnosti.
Fotini haki kolmeen eri kouluun, joista yksi oli Suomen Diakoniaopiston SKY-Opisto. Valintakoe järjestettiin koronan takia videohaastatteluna.
”Haastattelussa testattiin motivaatiotani ja soveltuvuutta kauneudenhoitoalalle. Valintakoe sisälsi myös työhistorian läpikäyntiä, ja oma asiakaspalvelukokemukseni oli varmaan eduksi”, Fotini toteaa.
Fotinia todella onnisti: hän sai opiskelupaikan peräti kahdesta koulusta.
”Valitsin kuitenkin SKY-Opiston, koska sillä on maine arvostettuna oppilaitoksena. Enkä ole joutunut pettymään! Täällä on hyvä henki ja mahdollisuus oppia paljon, kun on motivaatiota. Yhtenäkään aamuna ei ole tuntunut tylsältä tulla kouluun.”
Opiskelun aikana Fotini on kunnolla ymmärtänyt, miten paljon hän nauttii kauneudenhoitoalasta.
”Tämä on todellakin mun juttu. Vähän jopa harmittaa, etten ymmärtänyt sitä vielä kymmenen vuotta sitten”, Fotini sanoo mutta lisää pian nauraen:
”Noh, ehkä mä en olisi ollut silloin näin fiksu.”
Kosmetologi kauneutta ja hyvinvointia edistämässä
Suomen Diakoniaopiston SKY-Opistossa voi valita hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnossa kahdesta vaihtoehdosta, kumpaan haluaa erikoistua: opiskelijasta tulee kosmetologi tai kosmetiikkaneuvoja. Myös molemmat osaamisalat on mahdollista suorittaa.
Fotini valitsi kuitenkin vain kosmetologin osaamisalan, sillä perheellisenä hän joutuu miettimään ajankäyttöään tarkasti.
”Haluan suorittaa opintoni todella hyvin, ja näin sen pystyn tekemään.”
Uusia hoitoja harjoitellaan koko opiskelun ajan. Fotinin suosikkeja ovat kasvo- ja vartalohoidot. Uusimpana kiinnostuksen kohteena ovat lymfakasvohoidot.
”Mutta pidän kyllä lähes kaikista hoidoista”, hän sanoo.
Vaikka kosmetologia on paljon käsityötä, siinä yhdistetään koko ajan teoriaa hoitoihin.
”Räätälöimme jokaiselle asiakkaalle henkilökohtaisesti hoidot ottamalla huomioon ihon tarpeet ja eri hoitojen tekemiseen vaikuttavat vasta-aiheet kuten sairaudet. Annamme myös kotihoito-ohjeita, kuuntelemme asiakkaan toiveita ja huolia, jotka liittyvät oman kauneuden edistämiseen.”
Fotini nauttii erityisesti siitä, että saa tuottaa toiselle hyvää oloa ja voi auttaa monella tapaa. Se tekee Fotinin mielestä työstä merkityksellistä.
”Ihmisillä on kiireistä ja rankkaa, ja silloin kauneudenhoito antaa voimaa ja energiaa huomiseen. Me autamme pysähtymään ja edistämään kauneuden lisäksi hyvinvointia.”
Ekologiset kysymykset ja kosmetologi
Ilmastokriisin aikakaudella jokaisessa työssä on mietittävä ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tapoja, joilla työtä voi tehdä. Tämä näkyy myös kosmetologin koulutuksessa.
Fotini on käynyt kestävään kehitykseen liittyvän kurssin.
”Kurssilla piti miettiä omaa kulutusta työssä ja elämässä yleisesti. Tein esimerkiksi yhden tehtäväni vanulapuista. Kävin läpi vanulapun elinkaareen, mitä kaikkea on luonnossa tuhottu niiden eteen ja millaiset työolot ihmisillä on ollut. Selvitin, onko tuotannossa käytetty lapsityövoimaa.”
Selvitystyö oli hänestä valaisevaa. Fotini aikookin ottaa kestävän kehityksen huomioon tulevaisuuden työssään.
”Olen yrittäjäperheestä ja yrittäjähenkinen. Siksi yrittäminen tuntuu hyvältä vaihtoehdolta. Samalla voin myös vaikuttaa valintoihin, joita teen. Kaikissa raaka-aineissa on parempia ja huonompia vaihtoehtoja. Jokainen voi katsoa esimerkiksi, kuinka paljon kuluttaa raaka-aineita työssä ja miten tuotteet on valmistettu.”
Ympäristöystävällisyys kosmetologin työssä voi näkyä esimerkiksi niin, että kaikki mahdollinen kierrätetään, tuotteissa valitaan eko- ja ihmisystävällisiä vaihtoehtoja, pienennetään energian kulutusta sekä käytetään ekosähköä.
Vaikka monet kestävään kehitykseen tai ekologisuuteen liittyvät kysymykset voivat tuntua monimutkaisilta, kiinnostus on jo tärkeä alku kestävämmälle palvelulle.
Myös kuluttajan näkökulmasta palveluiden ostaminen on usein ekologisempi valinta kuin vaikkapa uuden tavaran hankkiminen.
Ja mikä olisikaan parempaa kuluttamista kuin rentoutushetki Fotinin hellässä huomassa?
Haluatko tietää lisää kosmetologin tai kosmetiikkaneuvojan koulutuksesta?
Tutustu täällä hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoon!
Kolme kysymystä Fotinille:
Mitä koululaukustasi löytyy? ”Koululaukustani löytyy avainnauha ja välillä koulukirja sekä rasia, jossa kuljetan puhtaita tarvikkeita kuten komedorautaa, jolla tehdään kasvohoidon mekaanista puhdistusta.”
Mitä ilman et pärjäisi opinnoissasi? ”En voisi olla kauneudenhoitoalalla, jos en tulisi toimeen ihmisten kanssa tai pitäisi ihmisten kanssa työskentelystä.”
Millainen on käsityksesi kauneudesta? ”Kaikki ihmiset ovat kauniita ja kauneus tulee täältä sisältä, hyvästä olosta ja ihmisen luonteesta. Kauneuskäsitykseni on siis hyvin kokonaisvaltainen. Tulevassa työssäni autan ihmisiä tuntemaan olonsa hyväksi ja itsensä kauniiksi.”
Lisää opiskelijatarinoita
Lähihoitajaksi opiskeluun innosti halu palata lapsuuden kotikonnuille.
Mimmu opiskeli lastenohjaajaksi aikuisena.
Lähihoitajaksi opiskeleva voi päästä jo opintojen aikana keikkatyöhön.
TUVA auttaa, kun tulevaisuus on vähän epäselvänä.
Jo opiskeluaikana Jani sai innostavan soiton nuorisotalolta.
Lähihoitajaksi verkkokoulutuksessa
Tiinan opiskelu oli niin sujuvaa, että työpaikkakin löytyi kesken opintojen.
Lähihoitaja Kukka Sariola näkee tulevaisuudessa paljon toivoa.
Tuleva kodinhuoltaja Minna opiskelee puhtaus- ja kiinteistöalan perustutkintoa Suomen Diakoniaopistossa, Helsingissä.
Kauneudenhoitoalalle lähteminen oli 16-vuotiaiden Elsan ja Adelen pitkäaikainen toive.
Toimitilahuoltajaksi opiskeleva Johanna jakaa siisteyden iloa
Minnakaisa Tuurala opiskelee lähihoitajaksi Suomen Diakoniaopistossa. Hän ylläpitää inspiroivaa instatiliä, jossa kertoo opiskeluarjesta.
Joni on taitava asiakkaiden ruoankuljetustehtävissä.
Yliopistoon voi mennä myös ammatillisesta koulutuksesta.
Lähihoitajana voi erikoistua vammaistyöhön.
Lähihoitajana voi hyödyntää omaa harrastuneisuuttaan.
Lähihoitajalla on monipuoliset työllistymismahdollisuudet.
Muotialalta merkityksellisempään työhön.
Perhe ja uusi ura – mahdoton yhtälö?
Työyhteisöt kaipaavat monimuotoisuutta.
”Siellä kerhojen lattioilla kasvaa tulevaisuus.”
Omasta monikulttuurisesta ryhmästä sai voimaa ja vertaistukea.
Unkarista lastenohjaajaksi
Lukio ja lähihoitajaopiskelu; Jenni on ajanhallinnan mestari
Kosmetologit haastavat toisensa Taitaja-kisoissa ”Oon yllättynyt siitä, miten kivaa opiskelu on ollut!”
”Tekemällä oppii parhaiten” – Yulinin opinnoissa korostui käytännönläheisyys.
Saatuaan vain määräaikaisia töitä, Supansa kyllästyi ja päätti jatkaa opintojaan kokiksi.
Tutoreilla on hauskempaa – ja nyt he kertovat miksi!
Palkinnoista arvokkain tälle tulevalle kosmetologille on asiakkaan kasvoilta näkyvä ilo ja hyvä olo.
Tosi tarkoituksella kohti nuorisotyötä – Emma valmistui Suomen Diakoniaopistosta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.
Dembo jatkoi lähihoitajan tutkinnosta ammattikorkeakouluun
Nourdeen on Suomen Diakoniaopiston konkari, joka on valmistunut jo kolmista opinnoista. Syy koulussa viihtymiseen on hänestä selvä: hyvä ilmapiiri, opettajat sekä eri kulttuurien kunnioittaminen.
Asia Abdillahi, 27, on elänyt koko ikänsä kahden kulttuurin välissä. Suorasanainen nainen haluaa lisätä kulttuurien välistä dialogia ja käsitystä ruohonjuuritason tarpeista. ”Jos ongelmia ei tiedetä, ei niitä voida korjatakaan.”
Fei Fei valmistui lähihoitajaksi – ”Pitää olla valmis tekemään töitä unelmiensa eteen”
Moonika sai kesken jääneen peruskoulun päätökseen Diakoniaopistossa. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi ja toteuttaa haavettaan ammatinvaihdoksesta. ”Olen tosi onnellinen siitä, että saavutin tavoitteeni.”
Vaikka yhteistä äidinkieltä ei ole, yhteishenki koulussa on vahva.
Toni hakeutui naisvaltaiselle alalle murtamaan ennakkoluuloja – ”Halusin työn, jolla on merkitystä.”
Sisu, motivaatio ja halu auttaa. Niitä Annikan mielestä tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla. Tehotyttö tekee lähihoitajan kaksoistutkintoa, keikkatöitä ja treenaa ammattitaidon SM-kisoihin. ”Paljon jaksaa, kun tekee sitä, mistä nauttii!”
”Aina voi muuttaa omia tapojaan paremmiksi: on itsestä kiinni, haetko kouluun vai et.” Lapsena Somaliasta Suomeen muuttanut Roble, 24, ehti peruskoulun jälkeen jo ikävöidä pulpettia, kun hän palasi ihan omanlaiselle opintopolulleen.
Hulda opiskeli oppisopimuksella lähihoitajaksi. >>
