Opiskelijan tarina: ”Rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat tärkeitä” – Hulda löysi suunnan vammaistyöstä

Oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskeleva Hulda ajatteli erikoistuvansa lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn. Rohkea nuori nainen muutti kuitenkin suunnitelmia ja valmistuu pian haasteelliseen mutta palkitsevaan vammaistyöhön.

Kun 22-vuotias Hulda oli pieni, häneen haaveissaan siinsi kokin ura. Hulda ehtikin opiskella alaa hetken ennen kuin suunnitelmat muuttuivat.

”Koulussa sanottiin, että mun sosiaaliset taidot on hyvät ja teen hyvää ruokaa mutta tosi hitaasti. Ajattelin, että se ei ehkä ole kokille paras ominaisuus”, Hulda nauraa.

Hän jatkoi oman polkunsa etsimistä ja lähti au pairiksi Tanskaan. Käänteentekevä kokemus innoitti sosiaali- ja terveysalalle, ja palattuaan Suomeen Hulda haki Stadin aikuisopistoon opiskelemaan hoiva-avustajaksi. Valmistuttuaan hän työskenteli vanhainkodissa mutta päätti jatkaa vielä pidemmälle.

”Hain lähihoitajaksi, ja sain valita kahdesta koulusta, kumpaan menen”, Hulda kertoo.

Hän päätyi Helsingin Diakoniaopistoon.

”Olin kuullut koulusta niin paljon hyvää täällä opiskelleilta tutuilta, että valinta oli aika selvä.”

Joustavuutta oppisopimuksella

Alun perin Hulda aloitti aikuisopintojen päivälinjalla, mutta aiemman tutkinnon jo tehneenä hän oli opinnoissa pidemmällä kuin muut.

”Mun olisi pitänyt heti keskeyttää opinnot ja jäädä odottelemaan. Ehdin jo murehtia opintojen venähtämistä.”

Huoli jäi onneksi lyhytaikaiseksi.

”Opojen ja opettajien kanssa luotiin mulle oma opintopolku ja vaihdoin päiväopiskelusta oppisopimukseen. On mahtavaa, miten joustavasti ja yksilöllisesti opintosuunnitelma voidaan rakentaa.”

Päiväopinnoista pois jääminen ei ole Huldaa harmittanut. Itsenäinen opiskelu sopii hänelle hyvin, ja samalla voi käydä töissä. Vaikka oppisopimuksella opiskelu on itsenäistä, saa tukea aina tarvittaessa.

”Opiskelu on ollut hauskaa ja vastuuta omasta etenemisestä saa ottaa itse. Diakoniaopistossa on kuitenkin myös tosi yhteisöllistä: kaikkien kanssa voi jutella, mikä on hirveen kivaa! Opettajat kyselee kuulumisia ja auttaa, kun tarvitsen neuvoja.”

”Lähihoitajan tutkinto antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin”

Kun Hulda ensi keväänä valmistuu lähihoitajaksi, hän aikoo suunnata jatko-opintoihin.

”Sosiaaliala kiinnostaa mua tosi paljon, ja siksi aion hakea heti valmistuttua jatko-opintoihin sosionomiksi. Kouluihin on kova tunku, mutta lähihoitajaopinnot antavat hyvät valmiudet.”

Pahitteeksi ei myöskään ole, ettei sosiaali- ja terveysalalla ole töitä tarvinnut varsinaisesti etsiä.

”En ole käynyt yhdessäkään työhaastattelussa, sillä harjoittelujen kautta olen saanut heti keikkatöitä ja päässyt kesätöihin.”

Hulda erikoistuu lähihoitajana vammaistyöhön. Hänellä on selkeä näkemys siitä, kenelle haastava osaamisala sopii.

”Työskentelen syvästi kehitysvammaisten ihmisten kanssa, joista suurin osa ei esimerkiksi puhu. Työssä pitää olla tosi rohkea ja ennakkoluuloton. Ja hyvä huumorintaju on tärkeää: on osattava nauraa itselleen.”

Voimaa työssä ja opinnoissa antaa se, kun näkee oman tekemisen tuottavan tulosta.

”Vammaistyössä pitää laittaa itseänsä likoon mutta samalla oppii koko ajan uutta. On ihanaa, kun vähitellen luottamussuhde asiakkaan kanssa syntyy.”