Rakkaus luontoon saa näkyä lähihoitajan työssä
OPISKELIJATARINA | ELLA SARANPÄÄ |
Ville on pitkänlinjan ”eräjorma” ja uunituore lähihoitaja, jonka mielestä laavulla makkaraa paistaessa työ ei tunnu työltä. Hänen mielestään lähihoitajakoulutus on hyvä valinta, jos haluaa tehdä merkityksellistä työtä ihmisten kanssa.
Kaksi vuotta sitten Ville teki sen, mitä oli harkinnut pitkään. Hän haki opiskelemaan lähihoitajaksi. Aikuisena, 32-vuotiaana.
”Jo nuorempana musta tuntui, että tämä tulisi olemaan mun ala. Mutta ennen opiskelua ehdin olla 12 vuotta töissä toisissa hommissa. Kun alkoi tuntua, etten saa työstä enää muuta kuin rahaa, päätin, että on aika hakea opiskelemaan.”
Se kannatti.
”Tämä on tuntunut ehdottomasti merkityksellistä. Se, kun saa työskennellä ihmisten kanssa.”
Lähihoitajaksi aikuisena Suomen Diakoniaopistossa
Ville valmistui lähihoitajaksi keväällä 2021 Suomen Diakoniaopiston Lahden kampukselta. Hänen opintonsa osuivat pitkälti koronan aiheuttamaan poikkeusaikaan.
”Viimeiset kouluajat olivat sellaisia, että heräsin, pesin hampaat, söin aamupalan ja istuin sängyn vieressä olevan työpöydän ääreen. Sitten kone auki. Onneksi opiskeltavat asiat oli niin äärettömän kiinnostavia, että jaksoin keskittyä”, Ville kuvailee.
Lähihoitajaksi opiskelevat valitsevat opintojen loppupuolella osaamisalan eli suuntauksen, johon haluavat erikoistua. Vaihtoehtoja on useita. Villelle oma valinta oli alusta saakka selvä.
Hän erikoistui mielenterveys- ja päihdetyöhön.
”Päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvä ongelmat jäävät yhteiskunnassa edelleen vähän piiloon, samoin niistä kärsivät ihmiset. Saatamme ajatella, että he ovat jotenkin erilaisia kuin muut. Mutta eivät he ole. Sitä paitsi me kaikki ollaan alttiita päihde- ja mielenterveysongelmille. Ihminen, joka tällä hetkellä kärsii kyseisistä ongelmista, on myös elänyt aiemmin niin sanottua normiarkea”, Ville toteaa viisaasti.
Rakkaus luontoon saa näkyä lähihoitajan työssä
Joskus työ voi olla raskasta. Lähihoitajan työ ei ole tässä poikkeus. Villen mukaan hänen työssään kuormitus on enimmäkseen psyykkistä. Onneksi siihen, miten omasta jaksamisesta voi pitää huolta, paneuduttiin opintojen aikana.
Hänelle on jäänyt erityisen hyvin mieleen yksi, vaikuttava ajatus.
”Koulutuspäällikkö sanoi tunnilla, että mieli on tärkein työkalumme, josta täytyy pitää huolta.”
Villen mielestä se, että aikuisena työelämää on jo enemmän takana, on myös etu.
”Ehkä vähän kärjistetysti ei jaksa enää vouhottaa ihan kaikesta. Sitä ymmärtää hyvällä tavalla, että työ on työtä ja elämässä pitää olla muutakin”, Ville sanoo.
Villelle se muu on esimerkiksi koti Lahden maaseudulla, emäntä ja kaksi koiraa. Tärkeitä ovat myös harrastukset, jotka liittyvät kaikki luontoon. ”Eräjormaksi” itseään kutsuva Ville harrastaa esimerkiksi maastopyöräilyä, kalastusta ja valokuvausta.
Rakkaus luontoon saa näkyä myös lähihoitajan työssä.
”Olen töissä tehostetussa palveluasumisessa, jossa asuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Lähdemme usein asukkaiden kanssa laavuretkille.”
Retket ovat todella suosittuja.
”Luonnon keskellä paistellaan makkaraa ja ollaan. Siellä työ ei tunnu työltä ja asukkaatkin ovat erilaisia. Kyllä me kaikki rauhoitumme luonnossa.”
Lähihoitajan koulutus kevään 2022 yhteishaussa >>
Kuva: Villen kotialbumi
Lisää opiskelijatarinoita
Lähihoitajaksi opiskeluun innosti halu palata lapsuuden kotikonnuille.
Mimmu opiskeli lastenohjaajaksi aikuisena.
Lähihoitajaksi opiskeleva voi päästä jo opintojen aikana keikkatyöhön.
TUVA auttaa, kun tulevaisuus on vähän epäselvänä.
Jo opiskeluaikana Jani sai innostavan soiton nuorisotalolta.
Lähihoitajaksi verkkokoulutuksessa
Tiinan opiskelu oli niin sujuvaa, että työpaikkakin löytyi kesken opintojen.
Lähihoitaja Kukka Sariola näkee tulevaisuudessa paljon toivoa.
Tuleva kodinhuoltaja Minna opiskelee puhtaus- ja kiinteistöalan perustutkintoa Suomen Diakoniaopistossa, Helsingissä.
Kauneudenhoitoalalle lähteminen oli 16-vuotiaiden Elsan ja Adelen pitkäaikainen toive.
Toimitilahuoltajaksi opiskeleva Johanna jakaa siisteyden iloa
Kosmetologiksi opiskeleva Fotini haluaa tehdä asiakkaalle hyvän olon.
Minnakaisa Tuurala opiskelee lähihoitajaksi Suomen Diakoniaopistossa. Hän ylläpitää inspiroivaa instatiliä, jossa kertoo opiskeluarjesta.
Joni on taitava asiakkaiden ruoankuljetustehtävissä.
Yliopistoon voi mennä myös ammatillisesta koulutuksesta.
Lähihoitajana voi erikoistua vammaistyöhön.
Lähihoitajalla on monipuoliset työllistymismahdollisuudet.
Muotialalta merkityksellisempään työhön.
Perhe ja uusi ura – mahdoton yhtälö?
Työyhteisöt kaipaavat monimuotoisuutta.
”Siellä kerhojen lattioilla kasvaa tulevaisuus.”
Omasta monikulttuurisesta ryhmästä sai voimaa ja vertaistukea.
Unkarista lastenohjaajaksi
Lukio ja lähihoitajaopiskelu; Jenni on ajanhallinnan mestari
Kosmetologit haastavat toisensa Taitaja-kisoissa ”Oon yllättynyt siitä, miten kivaa opiskelu on ollut!”
”Tekemällä oppii parhaiten” – Yulinin opinnoissa korostui käytännönläheisyys.
Saatuaan vain määräaikaisia töitä, Supansa kyllästyi ja päätti jatkaa opintojaan kokiksi.
Tutoreilla on hauskempaa – ja nyt he kertovat miksi!
Palkinnoista arvokkain tälle tulevalle kosmetologille on asiakkaan kasvoilta näkyvä ilo ja hyvä olo.
Tosi tarkoituksella kohti nuorisotyötä – Emma valmistui Suomen Diakoniaopistosta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.
Dembo jatkoi lähihoitajan tutkinnosta ammattikorkeakouluun
Nourdeen on Suomen Diakoniaopiston konkari, joka on valmistunut jo kolmista opinnoista. Syy koulussa viihtymiseen on hänestä selvä: hyvä ilmapiiri, opettajat sekä eri kulttuurien kunnioittaminen.
Asia Abdillahi, 27, on elänyt koko ikänsä kahden kulttuurin välissä. Suorasanainen nainen haluaa lisätä kulttuurien välistä dialogia ja käsitystä ruohonjuuritason tarpeista. ”Jos ongelmia ei tiedetä, ei niitä voida korjatakaan.”
Fei Fei valmistui lähihoitajaksi – ”Pitää olla valmis tekemään töitä unelmiensa eteen”
Moonika sai kesken jääneen peruskoulun päätökseen Diakoniaopistossa. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi ja toteuttaa haavettaan ammatinvaihdoksesta. ”Olen tosi onnellinen siitä, että saavutin tavoitteeni.”
Vaikka yhteistä äidinkieltä ei ole, yhteishenki koulussa on vahva.
Toni hakeutui naisvaltaiselle alalle murtamaan ennakkoluuloja – ”Halusin työn, jolla on merkitystä.”
Sisu, motivaatio ja halu auttaa. Niitä Annikan mielestä tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla. Tehotyttö tekee lähihoitajan kaksoistutkintoa, keikkatöitä ja treenaa ammattitaidon SM-kisoihin. ”Paljon jaksaa, kun tekee sitä, mistä nauttii!”
”Aina voi muuttaa omia tapojaan paremmiksi: on itsestä kiinni, haetko kouluun vai et.” Lapsena Somaliasta Suomeen muuttanut Roble, 24, ehti peruskoulun jälkeen jo ikävöidä pulpettia, kun hän palasi ihan omanlaiselle opintopolulleen.
Hulda opiskeli oppisopimuksella lähihoitajaksi. >>
