Opiskelijan tarina: ”Monikulttuurisessa ryhmässä on tärkeää kunnioittaa muita”
Nourdeen, 27, on Suomen Diakoniaopiston konkari, joka on suorittamassa jo kolmansia opintojaan. Nyt hän on siirtynyt ammatilliseen koulutukseen kodinhuoltajaopiskelijaksi. Syy koulussa viihtymiseen on hänestä selvä: hyvä ilmapiiri, opettajat sekä eri kulttuurien kunnioittaminen.
Valloittava hymy piirtyy Noudeenin kasvoille, kun hän kuvailee opintouraansa Suomen Diakoniaopistossa. Talouskoulu, valmentavat opinnot ja viimeksi kodinhuoltajaopintoihin pääsy ja niiden loppuunsaattaminen. Lista on vaikuttava. Nourdeen jos kuka pystyy kertomaan, miksi on jatkanut niin pitkään samassa ahjossa.
”Iso syy on se, että täällä on mukavat ja auttavaiset opettajat ja tosi hyvä henki. Myös monikulttuurisuus on tärkeä asia, mikä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa kielitaitoon. En itsekään puhu täydellistä suomea, mutta se ei ole haitannut. Opettajat ymmärtävät ja antavat aikaa oppia”, Nourdeen kuvailee.
”Kaikki auttavat toisiaan”
Nourdeenin opiskeluryhmässä on edustettuna kahtatoista eri kansallisuutta. Voisi kuvitella, että luokassa kulttuurit törmäävät välillä yhteen. Nourdeenin mielestä avainsana onkin toisten kunnioittaminen.
”Meidän ryhmässä on tosi hyvä henki. Ihmiset ovat aina erilaisia, on eri asenteita ja niin edelleen. Silti on tärkeää luoda hyvä ja kannustava ilmapiiri – ja se tapahtuu kunnioittamalla muita.”
Monikulttuurisessa ryhmässä kaikki myös ymmärtävät, että oppiminen ei tapahdu aina yhtä aikaa.
”Jos jollakulla on vaikeuksia ymmärtää, toiset auttavat. Meidän ihana opettaja sanoo aina, että muita pitää luokassa auttaa”, Nourdeen sanoo.
Kunnianhimoisia jatkosuunnitelmia
Tulevaisuudessa Nourdeen haluaa tehdä töitä ja opiskella lisää.
”Haluaisin jatkaa ehkä korkeakouluopintoihin mutta tehdä samalla töitä. Olen aika kunnianhimoinen”, hän nauraa.
Iso vaikutus Nourdeenin suunnitelmiin on ollut hänen opettajallaan Eevalla. Kun Nourdeen puhuu opettajastaan, hän ei sanoja säästele.
”Eeva on tukenut ja kannustanut mua ja sanoo aina, että hoidetaan nyt yhdet opinnot loppuun ja sitten voin siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Hän luo mulle uskoa itseeni: että pystyn ja osaan.”
Ylipäänsä opettajien tuki on ollut Nourdeenista äärimmäisen tärkeää – ja koulun ehdoton vahvuus.
”Suomen Diakoniaopistossa mulla on ollut todella auttavaisia opettajia, opinto-ohjaajilta saa neuvoja ja aina voi kysyä, jos jokin mietityttää”, Nourdeen kertoo ja hymyilee: ”Aina kun olen täällä, mulla on hyvä olla.”
Lisää opiskelijatarinoita
Lähihoitajaksi opiskeluun innosti halu palata lapsuuden kotikonnuille.
Mimmu opiskeli lastenohjaajaksi aikuisena.
Lähihoitajaksi opiskeleva voi päästä jo opintojen aikana keikkatyöhön.
TUVA auttaa, kun tulevaisuus on vähän epäselvänä.
Jo opiskeluaikana Jani sai innostavan soiton nuorisotalolta.
Lähihoitajaksi verkkokoulutuksessa
Tiinan opiskelu oli niin sujuvaa, että työpaikkakin löytyi kesken opintojen.
Lähihoitaja Kukka Sariola näkee tulevaisuudessa paljon toivoa.
Tuleva kodinhuoltaja Minna opiskelee puhtaus- ja kiinteistöalan perustutkintoa Suomen Diakoniaopistossa, Helsingissä.
Kauneudenhoitoalalle lähteminen oli 16-vuotiaiden Elsan ja Adelen pitkäaikainen toive.
Toimitilahuoltajaksi opiskeleva Johanna jakaa siisteyden iloa
Kosmetologiksi opiskeleva Fotini haluaa tehdä asiakkaalle hyvän olon.
Minnakaisa Tuurala opiskelee lähihoitajaksi Suomen Diakoniaopistossa. Hän ylläpitää inspiroivaa instatiliä, jossa kertoo opiskeluarjesta.
Joni on taitava asiakkaiden ruoankuljetustehtävissä.
Yliopistoon voi mennä myös ammatillisesta koulutuksesta.
Lähihoitajana voi erikoistua vammaistyöhön.
Lähihoitajana voi hyödyntää omaa harrastuneisuuttaan.
Lähihoitajalla on monipuoliset työllistymismahdollisuudet.
Muotialalta merkityksellisempään työhön.
Perhe ja uusi ura – mahdoton yhtälö?
Työyhteisöt kaipaavat monimuotoisuutta.
”Siellä kerhojen lattioilla kasvaa tulevaisuus.”
Omasta monikulttuurisesta ryhmästä sai voimaa ja vertaistukea.
Unkarista lastenohjaajaksi
Lukio ja lähihoitajaopiskelu; Jenni on ajanhallinnan mestari
Kosmetologit haastavat toisensa Taitaja-kisoissa ”Oon yllättynyt siitä, miten kivaa opiskelu on ollut!”
”Tekemällä oppii parhaiten” – Yulinin opinnoissa korostui käytännönläheisyys.
Saatuaan vain määräaikaisia töitä, Supansa kyllästyi ja päätti jatkaa opintojaan kokiksi.
Tutoreilla on hauskempaa – ja nyt he kertovat miksi!
Palkinnoista arvokkain tälle tulevalle kosmetologille on asiakkaan kasvoilta näkyvä ilo ja hyvä olo.
Tosi tarkoituksella kohti nuorisotyötä – Emma valmistui Suomen Diakoniaopistosta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.
Dembo jatkoi lähihoitajan tutkinnosta ammattikorkeakouluun
Asia Abdillahi, 27, on elänyt koko ikänsä kahden kulttuurin välissä. Suorasanainen nainen haluaa lisätä kulttuurien välistä dialogia ja käsitystä ruohonjuuritason tarpeista. ”Jos ongelmia ei tiedetä, ei niitä voida korjatakaan.”
Fei Fei valmistui lähihoitajaksi – ”Pitää olla valmis tekemään töitä unelmiensa eteen”
Moonika sai kesken jääneen peruskoulun päätökseen Diakoniaopistossa. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi ja toteuttaa haavettaan ammatinvaihdoksesta. ”Olen tosi onnellinen siitä, että saavutin tavoitteeni.”
Vaikka yhteistä äidinkieltä ei ole, yhteishenki koulussa on vahva.
Toni hakeutui naisvaltaiselle alalle murtamaan ennakkoluuloja – ”Halusin työn, jolla on merkitystä.”
Sisu, motivaatio ja halu auttaa. Niitä Annikan mielestä tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla. Tehotyttö tekee lähihoitajan kaksoistutkintoa, keikkatöitä ja treenaa ammattitaidon SM-kisoihin. ”Paljon jaksaa, kun tekee sitä, mistä nauttii!”
”Aina voi muuttaa omia tapojaan paremmiksi: on itsestä kiinni, haetko kouluun vai et.” Lapsena Somaliasta Suomeen muuttanut Roble, 24, ehti peruskoulun jälkeen jo ikävöidä pulpettia, kun hän palasi ihan omanlaiselle opintopolulleen.
Hulda opiskeli oppisopimuksella lähihoitajaksi. >>
