Lastenohjaajaksi opiskelu aikuisena
Mimmu opiskelee Suomen Diakoniaopistossa lastenohjaajaksi. Ajatus uudesta ammatista heräsi aikuisena.
Kun Mimmu valmistui lukiosta lähes kaksikymmentä vuotta sitten, hän hyppäsi vauhdilla työelämään. Kaupanala tuntui nuoresta Mimmusta mielekkäältä ja töitä riitti. Alalta oli myös helppoa lähteä maailmalle.
Nelisen vuotta sitten Mimmun elämä muuttui, kun hän sai lapsen.
”Olin kolme vuotta kotona. Sinä aikana heräsi toive uudesta ammatista. Minusta tuntui, että kaupanala oli osaltani nähty.”
Mimmu paneutui uuden ammatin valintaan perusteellisesti.
Hän kävi esimerkiksi ammatinvalintapsykologilla, jonka kanssa yhdessä pohdittiin hänelle sopivaa alaa.
Nopeasti kävi selväksi, että Mimmun vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet osuivat hyvin yhteen sosiaalialan töiden kanssa.
”Sen jälkeen jatkoin itse tutkimuksia. Oulusta löysin Suomen Diakoniaopiston kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon ja päätin, että tänne minä haen.”
Kasvatus- ja ohjausalalle
Mimmun aiemmista opiskeluvuosista oli niin kauan, että ammatillinen koulutus tuntui sopivan lempeältä startilta.
Siksi Mimmu haki ja pääsi opiskelemaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa, josta voi valmistua joko lastenohjaajaksi tai nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi.
”Haluan työskennellä varhaiskasvatuksessa, joten valitsin lastenohjaajan osaamisalan.”
Opintojensa jälkeen Mimmu valmistuu ammatillisesta perustutkinnosta. Hänestä perustutkinto on aikuiselle siitä näppärä, että sen aikana pääsee testaamaan alan sopivuutta itselle.
”Ja jos jatko-opinnot kiinnostavat, sinne on ensimmäisen tutkinnon jälkeen helppo suunnata.”
Opiskelu on tuntunut pehmeältä, mukavalta ja innostavalta, kuten Mimmu toivoikin.
Hän on opiskellut työvaltaisessa ryhmässä. Se on tarkoittanut rytmiä, jossa opiskellaan kuukausi koululla teoriaa ja sen jälkeen ollaan reilut kolme kuukautta työpaikalla.
”Oppimistapana työvaltaisuus on erityisen toimiva, koska pääsen soveltamaan teoriaa nopeasti käytäntöön.”
Mimmun työssäoppimispaikkoja ovat olleet iltapäivätoiminnan lisäksi päiväkodit.
”Työpaikalla on ohjaaja, jolta opin käytännössä. Hänen kanssaan suunnittelen tehtäviä, joissa voi soveltaa teoriaa käytäntöön. Se toimii oppimisen näkökulmasta todella hyvin.”
Lastenohjaajan työn vahvuudet
Lastenohjaajan työ on tuntunut Mimmusta mielekkäältä ja hän suhtautuu varhaiskasvatuksen kenttään uteliaasti ja avoimesti.
”Minua kiinnostavat haasteet ja merkityksellisyys, joita tällä alalla riittää.”
Luovana ihmisenä Mimmu on kokenut, että lasten kanssa hän voi hyödyntää omaa vahvuuttaan. Lisäksi työpäivät ovat mukavan vaihtelevia.
”Tykkään, kun työssä tapahtuu paljon ja saan suunnitella vaikkapa varhaiskasvatusryhmän toimintaa.”
Alan monipuolisuus on muutenkin ollut Mimmun mieleen. Hän on Suomen Diakoniaopistossa päässyt esimerkiksi kurssille, jossa keskityttiin tukea tarvitsevien lasten kasvatukseen ja ohjaukseen.
”Kurssilta olen saanut perspektiiviä siihen, millaista työ erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa voisi olla.”
Kasvatusalalla töitä riittää, ja monella paikkakunnalla ammattilaisista on pulaa.
Se on tietenkin työllistymisen näkökulmasta hyvä juttu, mutta saattaa vaikuttaa siihen, miten alalla jo olevat kokevat oman työtilanteensa. Mimmu on huomannut, että oma asenne ja työyhteisön yhteinen asenne vaikuttavat paljon kokemukseen omasta työstä.
”En esimerkiksi halua lähteä siitä, että ala olisi ”vain” kuormittava. Lasten kanssa työskentelyssä on niin paljon hyvää ja koen, että oma asenne vaikuttaa fiilikseen paljon. Harkitsin alalle kouluttautumista hyvin, ja olen valintaani tyytyväinen.”
Toisaalta hän miettii jo, miten ikävä opiskeluaikaa tulee.
”Rakastan koulussa olemista ja täällä [Suomen Diakoniaopistossa] opiskelua. Tämä aika on ollut aivan huippua.”
Haluatko lastenohjaajaksi? Tutustu nyt avoimiin koulutuksiin >>
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
- Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta voit valmistua joko nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi tai lastenohjaajaksi.
- Lastenohjaajana voit työskennellä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.
- Perustutkinnon opiskelu kestää yleensä noin kaksi-kolme vuotta. Opiskeluaikasi voi olla pidempi tai lyhyempi riippuen siitä, onko sinulla jo aiemmin hankittua osaamista.
- Suomen Diakoniaopistossa kasvatus- ja ohjausalaa voi opiskella Oulun lisäksi Helsingissä ja Lahdessa.
Lisää opiskelijatarinoita
Lähihoitajaksi opiskeluun innosti halu palata lapsuuden kotikonnuille.
Lähihoitajaksi opiskeleva voi päästä jo opintojen aikana keikkatyöhön.
TUVA auttaa, kun tulevaisuus on vähän epäselvänä.
Jo opiskeluaikana Jani sai innostavan soiton nuorisotalolta.
Lähihoitajaksi verkkokoulutuksessa
Tiinan opiskelu oli niin sujuvaa, että työpaikkakin löytyi kesken opintojen.
Lähihoitaja Kukka Sariola näkee tulevaisuudessa paljon toivoa.
Tuleva kodinhuoltaja Minna opiskelee puhtaus- ja kiinteistöalan perustutkintoa Suomen Diakoniaopistossa, Helsingissä.
Kauneudenhoitoalalle lähteminen oli 16-vuotiaiden Elsan ja Adelen pitkäaikainen toive.
Toimitilahuoltajaksi opiskeleva Johanna jakaa siisteyden iloa
Kosmetologiksi opiskeleva Fotini haluaa tehdä asiakkaalle hyvän olon.
Minnakaisa Tuurala opiskelee lähihoitajaksi Suomen Diakoniaopistossa. Hän ylläpitää inspiroivaa instatiliä, jossa kertoo opiskeluarjesta.
Joni on taitava asiakkaiden ruoankuljetustehtävissä.
Yliopistoon voi mennä myös ammatillisesta koulutuksesta.
Lähihoitajana voi erikoistua vammaistyöhön.
Lähihoitajana voi hyödyntää omaa harrastuneisuuttaan.
Lähihoitajalla on monipuoliset työllistymismahdollisuudet.
Muotialalta merkityksellisempään työhön.
Perhe ja uusi ura – mahdoton yhtälö?
Työyhteisöt kaipaavat monimuotoisuutta.
”Siellä kerhojen lattioilla kasvaa tulevaisuus.”
Omasta monikulttuurisesta ryhmästä sai voimaa ja vertaistukea.
Unkarista lastenohjaajaksi
Lukio ja lähihoitajaopiskelu; Jenni on ajanhallinnan mestari
Kosmetologit haastavat toisensa Taitaja-kisoissa ”Oon yllättynyt siitä, miten kivaa opiskelu on ollut!”
”Tekemällä oppii parhaiten” – Yulinin opinnoissa korostui käytännönläheisyys.
Saatuaan vain määräaikaisia töitä, Supansa kyllästyi ja päätti jatkaa opintojaan kokiksi.
Tutoreilla on hauskempaa – ja nyt he kertovat miksi!
Palkinnoista arvokkain tälle tulevalle kosmetologille on asiakkaan kasvoilta näkyvä ilo ja hyvä olo.
Tosi tarkoituksella kohti nuorisotyötä – Emma valmistui Suomen Diakoniaopistosta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.
Dembo jatkoi lähihoitajan tutkinnosta ammattikorkeakouluun
Nourdeen on Suomen Diakoniaopiston konkari, joka on valmistunut jo kolmista opinnoista. Syy koulussa viihtymiseen on hänestä selvä: hyvä ilmapiiri, opettajat sekä eri kulttuurien kunnioittaminen.
Asia Abdillahi, 27, on elänyt koko ikänsä kahden kulttuurin välissä. Suorasanainen nainen haluaa lisätä kulttuurien välistä dialogia ja käsitystä ruohonjuuritason tarpeista. ”Jos ongelmia ei tiedetä, ei niitä voida korjatakaan.”
Fei Fei valmistui lähihoitajaksi – ”Pitää olla valmis tekemään töitä unelmiensa eteen”
Moonika sai kesken jääneen peruskoulun päätökseen Diakoniaopistossa. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi ja toteuttaa haavettaan ammatinvaihdoksesta. ”Olen tosi onnellinen siitä, että saavutin tavoitteeni.”
Vaikka yhteistä äidinkieltä ei ole, yhteishenki koulussa on vahva.
Toni hakeutui naisvaltaiselle alalle murtamaan ennakkoluuloja – ”Halusin työn, jolla on merkitystä.”
Sisu, motivaatio ja halu auttaa. Niitä Annikan mielestä tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla. Tehotyttö tekee lähihoitajan kaksoistutkintoa, keikkatöitä ja treenaa ammattitaidon SM-kisoihin. ”Paljon jaksaa, kun tekee sitä, mistä nauttii!”
”Aina voi muuttaa omia tapojaan paremmiksi: on itsestä kiinni, haetko kouluun vai et.” Lapsena Somaliasta Suomeen muuttanut Roble, 24, ehti peruskoulun jälkeen jo ikävöidä pulpettia, kun hän palasi ihan omanlaiselle opintopolulleen.
Hulda opiskeli oppisopimuksella lähihoitajaksi. >>
