Onko digipedagogiikassa tulevaisuus?
Keneltäkään ei varmaan ole jäänyt huomaamatta, kuinka nopeasti yhteiskuntamme on digitalisoitunut. Käytämme yhä enemmän erilaisia sovelluksia ja järjestelmiä työssämme sekä vapaa-ajalla. VR ei tarkoita enää pelkästään valtion rautateitä, vaan virtuaalitodellisuus ja erilaiset digitaaliset työvälineet hiipivät osaksi elämäämme. Voisi sanoa, että tiettyjen sovellusten hallinta kuuluu kansalaistaitoihin.
Ammatillisessa koulutuksessa korona loi pakottavan sysäyksen kohti digitaalisia oppimisympäristöjä, ja teimmekin ison digiloikan. Opiskelu siirtyi vauhdilla erilaisiin digitaalisiin oppimisympäristöihin sekä etäopetukseen lähes 100 prosenttisesti – ainakin hetkittäin. Tilanne haastoi yhtä lailla sekä opettajia että opiskelijoita.
Uusia mahdollisuuksia opettamiseen ja opiskeluun
Jälkikäteen katsottuna on puhuttu, että etäopetukseen liittyy oppimistuloksien heikentymistä ja tietynlaista hyvinvointivajetta. Lisäksi etäopiskeluun on liitetty eriarvoistumista. On kuitenkin huomattu myös paljon hyvää, ja useita onnistuneita kokemuksia.
Digitaaliset oppimisympäristöt ovat luoneet uusia mahdollisuuksia opiskella haluamaansa alaa asuinpaikasta riippumatta. Erilaiset sähköiset oppimisalustat mahdollistavat tämän toteuttamista. Opiskelu ei välttämättä ole enää niin riippuvainen ajasta ja paikasta, vaan opiskelija voi opiskella paremmin oman aikataulunsa mukaisesti. Yhä enemmän koulumaailmassa puhutaan yksilöllisistä poluista.
Tutkinnon osien suoritusmuoto voi vaihdella opintojen aikana. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon osia kokonaan verkossa, tai erilaisissa ”hybridimalleissa”, jossa vuorottelevat verkko-, etä- sekä lähiopetus. Erilaiset digitaaliset ratkaisut ja sovellukset näkyvät lähiopetuksessakin esimerkiksi simulaatioympäristöinä, Seppo-peleinä, Kahootteina ja Padletteina yms. Myös kokonaisia tutkintoja tai tutkinnon osia on voitu toteuttaa verkossa tai etänä. En väitä, että digitaalisuus olisi kaikkeen ratkaisu, mutta monilla aloilla sen tarjoamia mahdollisuuksia ei aiemmin osattu hyödyntää yhtä hyvin kuin nyt. Ja tässä en tarkoita vain materiaalien muuttamista sähköiseen muotoon ja opiskelijoiden kokoamista verkkoalustoille, vaan laajempaa oppimisprosessin suunnittelua verkkoalustoilla ja sen näkyväksi tekemistä opiskelijoille.
Kun käytettävät opetusaineistot monipuolistuvat ja materiaalit rikastuvat, on oppiaines yleensä vaihtelevampi ja motivoivampi opiskelijoille. Opetusmateriaalien yhteiskäyttö on yleistynyt ja tietoa jaetaan avoimemmin, mikä helpottaa opettajien kuormaa. Opettajilla täytyy olla aikaa opetuksen ja opetusaineiston kehittämiselle –sekä myös itsensä kehittämiselle.
Pandemian perintö: Mukaan toimivat käytännöt, ja tarkka katse hyvivointia ja osaallisuutta kohti
Owal Groupin (2021, 90) tutkimuksen mukaan suurin osa koulutuksen järjestäjistä tunnistaa etäopetuksen kehittyneen, pedagogisten ratkaisujen monipuolistuneen sekä digitalisaatioon liittyvän osaamisen laajentuneen. Voidaan todeta digipedagogiikan kehittyneen. Etäopetus sekä erilaiset hybridimallit vakiinnuttavat omaa paikkaansa oppimisympäristöinä. KARVI:n (2020) mukaan hyviä käytänteitä poikkeusolon aikana ovat olleet erilaisten digitaalisten ympäristöjen hyödyntäminen sekä henkilöstön digiosaamisen ja -pedagogiikan kehittyminen. Kynnys etäteknologian käyttämiseen on madaltanut ja on uskallettu kokeilla erilaisia sovelluksia ja menetelmiä sekä uusia tapoja ohjata ja opettaa.
Toisille opetus verkossa tai etänä sopii paremmin kuin toisille. Ne opiskelijat, jotka tarvitsevat rauhaa keskittymiseen, tai eivät uskalla tunneilla osallistua keskusteluun, voivat päästä näyttämään osaamistansa etänä (Goman & al. 2021, KARVI 2020, 47–48). Olen itse huomannut vastaavaa tapahtuvan pitämilläni etätunneilla. Jotkut ovat taas tyytyväisiä siitä, että saa nukkua pidempään, kun heillä ei mene niin paljon aikaa koulumatkaan.
Jägerroos (2021) toteaa kirjoituksessaan, että etäopiskelu on tuonut positiivisia kokemuksia myös erityistä tukea tarvitsevien keskuudessa. Aistiyliherkät ja tarkkaamattomat opiskelijat hyötyvät opiskelusta rauhallisessa kotiympäristössä. Digitaalisuutta on jo ennen koronaa hyödynnetty mm. vaativaa erityistä tukea tarvitsevien keskuudessa. Työvälineet edistävät yhdenvertaisuutta ja palveluiden saavutettavuutta.
Etäopiskelu on vaatinut opiskelijoita ottamaan enemmän vastuuta omista opinnoista, ja tietynlaista itseohjautuvuutta, joka on koettu haastavaksi opiskelijoiden keskuudessa. Itseohjautuvuuden tukeminen voi olla hankalaa ja aikaa vievää opettajalle, jos opiskelijalla ei ole motivaatiota tarttua toimeen. Kotona saattaa olla enemmän ärsykkeitä tehdä jotain muuta, kuin keskittyä oppitunnille. Puutteita voi olla myös opiskelijoiden valmiuksissa etäopiskeluun mm. välineiden puutteen, kielitaidon tai iän takia. Yli puolet ammatillisista opiskelijoista on kokenut etäopiskelun jossain määrin raskaaksi henkisesti. Opetushenkilökunta sekä koulutuksen järjestäjät kuvaavat, että tilanne on varsinkin haastava jo ennen koronakriisiä heikossa asemassa oleville. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden puute on vaikeuttanut kaikkien opintoja ja jaksamista. (Goman & al. 2021, Owal Group 2021.)
Korona-aika on vähentänyt yhdessä oloa ja sosiaalisia suhteita. Sosiaalisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitys on olennainen osa arkeamme ja ihmisyyttä. Sen takia osallisuutta ja vuorovaikutteisia rakenteita on hyvä luoda myös etä/verkko-opetukseen esimerkiksi reflektoivien keskusteluiden ja erilaisten tiimitöiden avulla. Yhteisöllisyyttä sekä vastavuoroisuutta voi saada muutenkin kuin fyysisellä läsnäololla. Tässä korostuu aitojen yhteydenottojen ja kohtaamisten merkitys – tapahtuipa se sitten videon tai puhelun, tai jonkun muun välityksellä. Nämä eivät kuitenkaan sulje pois kasvotusten kohtaamisen tarpeellisuutta.
Digi on pedagogiikan kumppani
Digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Jokainen meistä tulee tarvitsemaan loppuelämän digitaalisia järjestelmiä. Harva ammatti on sellainen, johon se ei joltain osin kuulu. Tässä mainitakseni muutamia: kosmetologit käyttävät ajanvarausjärjestelmiä, ravintoloilla on usein nettisivut, lähihoitajat kohtaavat työssään erilaisia potilasjärjestelmiä ja jopa siivoukseen liittyy robotiikkaa. Koulun on tuettava opiskelijoita tulevaisuuden osaamiseen. Digitaaliset opetusmenetelmät sekä etänä opettaminen ovat uutta normaalia (Smolander 2020, 21).
Tulevaan katsoessa näen yhä enemmän mahdollisuuksia, joilla voimme tukea, ohjata ja opettaa opiskelijaa. Välineitä, jotka auttavat opiskelijaa ymmärtämään paremmin omaa opintopolkuaan. Välineitä, jotka kannustavat erilaisiin itselle sopiviin oppimisen muotoihin ja välineitä tulevaisuuden maailmassa pärjäämiseen. Digitaaliset menetelmät eivät ole tulleet syrjäyttämään perinteisiä, vaan enemmin niiden pitäisi olla kumppaneita keskenään.
Teknologian kehitys on ollut yhtenä tulevaisuuden megatrendinä jo vuodesta 2020. Voimme yhä enemmän hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia, mutta se edellyttää yhä enemmän ajatusmallien ja toimintatapojen muuttamista. Tekoälysovelluksissa ja automaatioissa tulee yhä tärkeämmäksi selventää läpinäkyvyyttä ja mihin käytetty tieto kulkeutuu, jota sovellukset keräävät. (Dufka 2020, 38.) Suomen Diakoniaopistossa on jo rakennettu valmiiksi virtuaalisia oppimisympäristöjä sote-opiskelijoille. Muille aloille niitä kehitetään tälläkin hetkellä. Virtuaalitodellisuus on yleensä osallistujien mielestä oppimisen kannalta hyödyllinen, innostava, vaihteleva ja moniulotteinen eli moniaistillinen toimintaympäristö (Smolander 2020, 24–25).
Korona-ajan kokemus on opettanut paljon digitaalisten välineiden hyödyntämisestä -ja hyvien oppien käyttöä kannattaa jatkaa. Matka on ollut työläs, mutta kantaa pian hedelmää, sillä pandemia ei ohjaa enää samalla tavoin opetustapojen valintoja. Kannustan rohkeasti kokeilemaan uusia digivälineitä ja sovelluksia. Mutta olkaa myös armollisia itsellenne, sillä opetteluun voi mennä aikaa.
Digitaalisuus pitää sitouttaa opetukseen pedagogisesti perustellen luoden osallistavia rakenteita. Työtä on tehtävänä vielä paljon tulevaisuuden oppimisympäristöissä. SDO:n vastuullisuusteemoiksi henkilöstön osalta valikoitui hyvä koulutus, joten pidetään huoli sen toteutumisesta monipuolisesti. Opiskelijan puolelta vastuullisuusteema oli terveys ja hyvinvointi, joten huomioidaan tämäkin koronan jälkipyykissä.
Mari Paajanen
Koulutussuunnittelija ja tuleva AmO
Lähteet:
Dufka. M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Erweko. Vantaa. Luettu 18.4.2022: Sitra Megatrendit 2020
Goman, J., Huusko, M., Isoaho, K., Lehikko, A., Metsämuuronen, J., Rumpu, N., Seppälä, H., Venäläinen, S. & Åkerlund, C. (2021). Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen eri koulutusasteilla. Osa III: Kansallisen arvioinnin yhteenveto ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 8: 2021. Luettu 18.4.2022 osoitteesta https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/04/KARVI_0821.pdf
Jägerroos, T. 2021. Etäopetus ja digitaaliset oppimisympäristöt toisen asteen opinnoissa. Luettu 18.4.2022 https://www.aivoliitto.fi/verraton/nuoruus/etaopetus-ja-digitaaliset-oppimisymparistot-toisen-asteen-opinnoissa#80ae9151
KARVI. 2020. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana syntyneet hyvät käytänteet ammatillisessa koulutuksessa. Poikkeustilanteen vaikutusten arviointi. 16.11.2020 Luettu 18.4.2022: https://karvi.fi/wp-content/uploads/2020/11/Hyvat_kaytanteet_ammatillinen_koulutus.pdf
Owal Group. (2021). Koronavirusepidemian vaikutukset toisen asteen koulutukseen. Owal Group Oy. Luettu 18.4.2022: https://owalgroup.com/wp-content/uploads/2021/03/Koronan-vaikutukset-toisen-asteen-koulutukseen_1603.pdf
Smolander, N. 2020. Virtuaalitodellisuus oppimisympäristönä. Teoksessa: Smolander, N. Lehto, T. & Keränen, M. 2020. Älykkäitä toimintamalleja oppimisympäristöihin. 6aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt. Tampereen ammattikorkeakoulu. Raportteja 130. Tampere. Luettu 18.4.2022 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/355525/%C3%84lykk%C3%A4it%C3%A4_toimintamalleja_oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6ihin.pdf?sequence=6&isAllowed=y
Lisää uutisia
Valmistujaisia juhlittiin Suomen Diakoniaopiston kaikilla kampuksilla 31.5.2023. Valmistuneita on alustavasti yhteensä noin 600.
Kaikilta kampuksiltamme kevätlukukaudella 2023 ammattiin valmistuneet, nimensä julkaisuluvan antaneet opiskelijat.
Tiina Mäkelä toimi kolme vuotta Diakoniaopiston hallituksen puheenjohtajana. Nyt hän ja rehtori Juha-Petri Niiranen käyvät läpi, millainen oppilaitos on johtajien näkökulmasta.
Diakoniaopisto kouluttaa henkilöstöä Jyränkölän Setlementissä. Ikävalmentajana toimimisen tutkinnon osasta hyötyvät etenkin asiakkaat.
Sosiaalialan yritys Hoivatie kouluttaa kaikki esihenkilöt lähijohtamisen kannalta keskeisiin teemoihin yhdessä Diakoniaopiston kanssa.
Kokonaisena työssä -hanke vahvistaa kokemusosaamisen tunnistamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Vuonna 2023 Suomen Diakoniaopistoon haki perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa yli sata ensisijaista hakijaa enemmän kuin vuonna 2022.
SDO:n rehtori Juha-Petri Niiranen kirjoittaa katsauksen uuteen strategiaan ja vuoteen 2022.
Suomen Diakoniaopisto kumppaneineen on käynnistänyt kansalaisaloitteen nuoriasiavaltuutetun tehtävän perustamiseksi.
Yhä useampi sairastuu muistisairauteen. Validaatio on tulevaisuuden osaamista, josta on hyötyä ammattilaiselle ja omaiselle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue pyysi Suomen Diakoniaopiston opiskelijateatterin tekemään kampanjaa alle 25-vuotiaiden ilmaisesta ehkäisystä.
Tehtävä perustettiin, sillä Suomen Diakoniaopistossa oppisopimuskoulutusten määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti.
Suomen Diakoniaopistossa (SDO) opiskeli vuonna 2022 reilut 1400 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa.
Vahvasta kouluttajien ja työelämän yhteistyöstä haetaan apuja hoiva-alan työvoimapulaan.
Listasimme 10 hyvää syytä, miksi lähihoitajaksi opiskelu kannattaa.
Suomen Diakoniaopistolla on uusi logo.
Kokemusosaaja auttaa muita ja voi kehittää kehitysvamma-alan palveluita omasta näkökulmastaan. Rinnekodin ja Suomen Diakoniaopiston valmennuksesta valmistui yhdeksän uutta kokemusosaajaa.
Suomen Diakoniaopiston henkilöstön hyvinvointikyselyn mukaan ammatillisen oppilaitoksen työyhteisön toimivuus on erinomaisella tasolla.
Suomen Diakoniaopisto on viimeiset pari vuotta tehnyt hankeyhteistyötä Namibiassa. Yhtenä tavoitteena on käynnistää paikallisiin tarpeisiin vastaava diakonia- ja sosiaalialan ammatillinen koulutus.
Kunta-alan lakko alkaa tiistaina 3.5.2022. Lakko voi vaikuttaa erityisesti työelämäjaksoilla oleviin opiskelijoihin Oulussa ja Helsingissä.
Paransimme sdo.fi-nettisivun saavutettavuutta. Sivustolla otettiin käyttöön Readspeaker-ominaisuus, jonka ansiosta tekstit voi myös kuunnella.
Tutkinnon perusteet uudistetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
Oppisopimuksella lähihoitajaksi Pohjois-Pohjanmaalla – yhteistyössä Attendo ja Suomen Diakoniaopisto
Pohjois-Pohjanmaalla aukeaa tänä keväänä ainutlaatuinen tilaisuus työn ja opiskelun yhdistämiseen. Suomen Diakoniaopiston ja Attendon yhteistyössä koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajia Attendo-kodeissa.
Irina työskentelee Suomen Diakoniaopiston täydennyskoulutusten parissa.
Katariina Hautsalon tehtävänä on varmistaa, että Suomen Diakoniaopisto on enemmän kuin pelkkä ammattikoulu.
Sidosryhmien mielikuva Suomen Diakoniaopistosta on valtaosin positiivinen. Oppilaitosta kuvataan opiskelijoista välittävänä, yhteisöllisenä, monimuotoisena, lämminhenkisenä ja arvopohjaisena toimijana. Tämä käy ilmi syksyllä 2021 tehdystä mielikuvatutkimuksesta.
Nora löysi toiveitaan vastaavan harjoittelupaikan Suomen Diakoniaopistosta.
Suomen Diakoniaopistolle kunniamaininta OKM.n laatupalkintokilpailussa 2021.
Yhteistyön rikkaus on että kumpikin saa olla oma itsensä. Uskaltaa olla erilaisia ja rakentavasti eri mieltä.
Suomen Diakoniaopistossa on yksi Helsingin ensimmäisistä ammatillisen koulutuksen pop up -rokotuspisteistä.
Opiskelijoiden hyvinvointi on jakautunut koronan aiheuttamana poikkeusaikana. Osa opiskelijoista voi paremmin kuin ennen poikkeusoloja, osa huonommin, kertoo Suomen Diakoniaopiston opiskelijoilleen teettämä kysely.
Opetushallitus on myöntänyt SDOlle EU-laatuarviointisertifikaatin uudelle Erasmus+ kaudelle 2021–2027.
Kehittämisohjelma sisältää suosituksia mm. ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi.
Yhteistyö on merkittävä virstanpylväs kinestetiikan edistämisen ja koulutuksen kannalta.
SDO sai kaksi palkintoa projektitöistään Oulun yliopiston LUMA2020-hankkeessa.
Poikkeusjärjestelyt jatkuvat kevätlukukauden loppuun asti.
Olet nyt oppimassa ja tekemässä töitä etänä koulun ulkopuolella.
Kaikki opetus, mikä on mahdollista toteuttaa etäopetuksena, toteutetaan etänä alkaen 18.3.
Lahdessa käynnistyy ensi tammikuussa ainutlaatuinen kasvatus- ja ohjausalan koulutuspilotti.
Oulun Diakonissalaitoksen säätiö (ODL) ja Suomen Diakoniaopisto (SDO) käynnistävät yhteistyön haastavassa elämäntilanteessa olevien 18–30 -vuotiaiden nuorten koulutukseen pääsyn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.
Ylitornion kampusta ja sen koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena Suomen Diakoniaopisto lopettaa koulutustoimintansa Ylitornion kampuksella 31.5.2019 mennessä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak ja Suomen Diakoniaopisto SDO muuttavat uusiin yhteisiin tiloihin
Oulun keskustaan Albertinkadulle. Kampuksen avajaisia vietetään maanantaina 10. syyskuuta 2018.
Ylitornion kampusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkavat. Perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan uudelleenjärjestelyt.
Yhteistyö lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen.
Suomen Diakoniaopiston opiskelija Mohamed Nourdeen Toure Abdul Karim Suffyan on saanut Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituksen myöntämän maahanmuuttajastipendin.
Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Kauneudenhoitoala ja hoiva-ala hakevat synergioita: SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto SDO yhdistyvät.
SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto ovat sopineet koulutuksenjärjestämistoiminnan yhdistämisestä 1.1.2018 lukien.
