Kyvykäs kaksikko ehkäisee syrjäytymistä ja voi olla rakentavasti eri mieltä – myös puurosta
Alppikadun kampuksen kahvihuoneessa on hiljaista. Lounasaika on mennyt. Kahviaika ei ole vielä alkanut.
Liisa-Mari Heinonen on asettunut auringonkeltaiselle sohvalle. Tomi Pohjalainen istuu häntä vastapäätä, valkoisella keinutuolilla ja keinahtelee hitaasti edestakaisin. Heidän ympärillään on sekoitus arvokkuutta henkiviä antiikkikalusteita ja leikkisää 2000-luvun toimistomuotoilua.
Suomen Diakoniaopiston kahvihuoneessa kohtaavat historia ja nykypäivä. Perinteet ja innovatiivisuus.
Paikka on mitä mainioin, koska puhumme Tomin ja Liisa-Marin kanssa heidän työstään, elämästään ja kehityksestä.
Pedagogi ja lintsari
Kun Liisa-Mari oli lapsi, hän haaveili opettajan ammatista. Tomin päätyminen koulumaailmaan töihin on lähes ironista. Hän ei nimittäin koskaan oikein sopeutunut kouluun.
”Tuplasin ysin, enkä päässyt 10-luokkaa läpi, kun sain lintsaamisen takia köksästä hylätyn”, hän kertoo, ”sen jälkeen puhuin itseni lukioon. Menin rehtorin luo ja kerroin, että on ollut vähän vaikeeta, mutta olen motivoitunut opiskeluun. Rehtori katsoi todistusta ja sen jälkeen mua ja sanoi: tämähän on aika huono.”
Huonosta todistuksesta huolimatta Tomi aloitti lukion motivoituneena – kunnes ystävän kuoleman seurauksena lopetti puolessa välissä kesken.
Liisa-Mari oli lapsena Tomin vastakohta. Omien sanojensa mukaan tunnollinen suorittaja ja lukutoukka.
”Alakouluikäisenä järjestin naapuristomme pienemmille lapsille kerhotoimintaa ja tein tehtävävihkosia”, hän kertoo.
Vanhempien painostuksesta Liisa-Mari ei kuitenkaan hakenut opettajaksi vaan hammaslääkäriksi. Jäi pisteestä kiinni, ettei hän olisi nytkin poraamassa ja irrottamassa hampaita.
”Toisella hakukierroksella valitsin varavaihtoehdoksi alan, jonne ei ollut montaa pääsykoekirjaa ja päädyin sinne”
Niinpä kun Tomi lintsaili köksän tunneilta, Liisa-Mari alkoi opiskella köksänopettajaksi.
Keskeytetyn lukion jälkeen Tomi opiskeli kolme tutkintoa: lasten- ja nuorten erityisohjaajaksi, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi ja sosionomiksi.
”Vika ei ollut mun päässä, vaan isolta osin koulutusjärjestelmässä, joka suosii tietynlaista opiskelua ja tapaa olla”, Tomi toteaa.
Kun hän sai opiskella itselleen sopivalla tavalla, hommat lähtivät sujumaan.
Kyvyt-hanke yhdisti kaksikon
Alppikadun kampuksen kahvihuoneessa Liisa-Mari kuuntelee kollegansa tarinaa:
”Mun polku ei oo yhtään noin jännittävä kuin Tomin…”
”Ai ei oo jännittävä! Musta sulla on just sellasta rohkeutta…” Tomi vastaa.
Liisa-Marin rohkeus on näkynyt eri tavalla kuin Tomin. Hän on asunut ja työskennellyt vuosia ulkomailla ja kokenut palavaa intoa tutustua erilaisiin kulttuureihin ja ihmisiin.
”Mutta meitä yhdistää sellanen halu ymmärtää”, Liisa-Mari sanoo Tomiin viitaten.
Se halu on tuonut heidät yhteen, Alppikadun kahvihuoneeseen ja Kyvyt-hankkeeseen.
Kyvyt on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jolla on kolme osatoteuttajaa: Suomen Diakoniaopisto, Step-koulutus ja Diakonissalaitoksen Hoiva. Suomen Diakoniaopiston työntekijöitä hankkeessa ovat Liisa-Mari ja Tomi.
Kyvyt tekee kehittämistyön lisäksi asiakastyötä. Hankkeeseen osallistuu ihmisiä, joilla on ollut päihteisiin, mielenterveyteen tai asunnottomuuteen liittyviä haasteita. Haasteet ovat esteenä sille, ettei ihminen ole päässyt rakentamaan oman näköistä elämää tai polkua töihin.
”Me raivaamme näille ihmisille uudenlaisia polkuja ja tapoja, joilla he pääsevät kohti työelämää”, Liisa-Mari sanoo.
Usein käy nimittäin niin, että päihde- ja mielenterveysongelmia kokenut ihminen ei meinaa päästä roolistaan irti – ei vaikka tämä olisi ollut raittiina vuosikausia.
”Jo-toipunut saattaa kouluun hakiessaan puhua vain taustastaan, ei arvoistaan ja unelmistaan. Opiskelupaikkaa voi olla vaikea saada, työstä puhumattakaan. Siksi tarvitaankin myös muita reittejä kuin perinteinen haku”, Tomi sanoo.
Näitä reittejä Kyvyt pyrkii tekemään.
Osallistujan asialla
Liisa-Mari ja Tomi ovat tehneet hankkeessa paljon: on opinnollistettu osallistujien osaamista, pidetty ryhmävalmennusta ja työpajoja, selkeytetty koulutukseen tutustumisen prosessia ja tarjottu osallistujille mahdollisuus suorittaa osaamismerkkejä, jotka vievät kohti tutkintokoulutusta.
”Me annetaan välineitä löytää oma suuntansa ja ollaan puhtaasti läsnä”, Tomi sanoo.
Hanketyöhön kuuluu jatkuva reflektointi.
”Pohdimme esimerkiksi käsitteitä tosi tarkkaan, koska ne voivat olla hirmu rajoittavia ja luokittelevia. Meidän tavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä myös oppilaitoskontekstissa sekä työyhteisöissä, jotta päihteidenkäyttäjien ja asunnottomien ihmisten stigmatisointi vähenisi”, Liisa-Mari kertoo.
Olennaista on, että työ lähtee osallistujien tarpeista.
”Loppujen lopuksi tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä. Esimerkkinä tästä on kouluun tutustumisjakso, joka on erilainen mutta tarpeellinen tapa päästä koulutukseen ja sitä kautta kohti työelämää. Tutustumisen aikana ihminen voi pohtia, onko koulutus hänelle sopiva. Opettajan työpanos puolestaan tasaantuu, kun opiskelija on helpompi ottaa vastaan tutustumisjakson jälkeen”, Liisa-Mari ja Tomi kertovat.
Joskus voidaan myös yhdessä todeta, ettei vielä ole hyvä aika opiskelulle. Siten tutustumisjakso vähentää koulupudokkuutta ja kokemusta siitä, että opiskelija on epäonnistunut.
Se on itsetunnon näkökulmasta elintärkeää.
Aamupuuroa ja ohivilahtavia viikkoja
Vähintään kahtena aamuna viikossa Liisa-Mari käy ennen töihin lähtöä kävelyllä. Sitten hän pakkaa lounaseväät, levittää pyykit ja ottaa puuron matkaan.
”Syön liikennevaloissa”, Liisa-Mari hymyilee.
Tomi puolestaan ei syö puuroa arkisin.
”Ainoastaan vaelluksilla. Siellä kaikki maistuu hyvältä, paitsi se puuro.”
Siksi Tomi syö aamupalaksi jotain muuta sen jälkeen, kun on vienyt lapset kouluun tai koirat ulos.
Usein hän tekee aamupalan aikana töitä.
”Mutta jos joku soittaa mulle ennen ysiä, hämmennyn.”
Liisa-Mari parahtaa: ”Voi ei, mä soitan sulle aina ennen ysiä tai neljän jälkeen.”
”No, ei se haittaa”, Tomi lohduttaa.
Heidän yhteistyönsä rikkaus on siinä, että kumpikin saa olla oma itsensä. He uskaltavat olla erilaisia ja rakentavasti eri mieltä.
Erilaisuudesta kiinnostuminen on yksi kohtaamistaidon avaimista. Se näkyy paitsi Liisa-Marin ja Tomin yhteistyössä, myös heidän suhteessaan hankkeen osallistujiin ja kehittämiseen.
”Parhaita hetkiä on ne, kun ihmisessä näkyy yhtäkkiä sellanen palo. Että tulee oivallus ja solmu aukeaa.”
Siitä he ovat yhtä mieltä. Ja siitä, että oma työ tuntuu merkitykselliseltä ja on kivaa.
Silloin aikakin menee nopeasti.
”Aina havahtuu siihen, että työpäivä on pulkassa tai on taas perjantai.”
Myös Suomen Diakoniaopiston kahvihuone on kuin huomaamatta täyttynyt ihmisistä.
On taas kahvitauon aika.
Teksti ja kuva: Ella Saranpää, Suomen Diakoniaopisto
Lisää uutisia
Rehtori Juha-Petri Niiranen kävi uuden hallitusohjelman läpi ammatillisen koulutuksen näkövinkkelistä.
Opetushallituksen valtakunnallisessa opiskelijapalautekyselyssä meiltä valmistuneet antoivat keskiarvoa parempaa palautetta.
Paula Solja aloitti syyskuussa 2023 Suomen Diakoniaopiston kauneudenhoitoalan koulutuksen eli SKY-Opiston koulutuspäällikkönä.
Valmistujaisia juhlittiin Suomen Diakoniaopiston kaikilla kampuksilla 31.5.2023. Valmistuneita on alustavasti yhteensä noin 600.
Kaikilta kampuksiltamme kevätlukukaudella 2023 ammattiin valmistuneet, nimensä julkaisuluvan antaneet opiskelijat.
Tiina Mäkelä toimi kolme vuotta Diakoniaopiston hallituksen puheenjohtajana. Nyt hän ja rehtori Juha-Petri Niiranen käyvät läpi, millainen oppilaitos on johtajien näkökulmasta.
Diakoniaopisto kouluttaa henkilöstöä Jyränkölän Setlementissä. Ikävalmentajana toimimisen tutkinnon osasta hyötyvät etenkin asiakkaat.
Sosiaalialan yritys Hoivatie kouluttaa kaikki esihenkilöt lähijohtamisen kannalta keskeisiin teemoihin yhdessä Diakoniaopiston kanssa.
Kokonaisena työssä -hanke vahvistaa kokemusosaamisen tunnistamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Vuonna 2023 Suomen Diakoniaopistoon haki perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa yli sata ensisijaista hakijaa enemmän kuin vuonna 2022.
SDO:n rehtori Juha-Petri Niiranen kirjoittaa katsauksen uuteen strategiaan ja vuoteen 2022.
Suomen Diakoniaopisto kumppaneineen on käynnistänyt kansalaisaloitteen nuoriasiavaltuutetun tehtävän perustamiseksi.
Yhä useampi sairastuu muistisairauteen. Validaatio on tulevaisuuden osaamista, josta on hyötyä ammattilaiselle ja omaiselle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue pyysi Suomen Diakoniaopiston opiskelijateatterin tekemään kampanjaa alle 25-vuotiaiden ilmaisesta ehkäisystä.
Tehtävä perustettiin, sillä Suomen Diakoniaopistossa oppisopimuskoulutusten määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti.
Suomen Diakoniaopistossa (SDO) opiskeli vuonna 2022 reilut 1400 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa.
Vahvasta kouluttajien ja työelämän yhteistyöstä haetaan apuja hoiva-alan työvoimapulaan.
Listasimme 10 hyvää syytä, miksi lähihoitajaksi opiskelu kannattaa.
Suomen Diakoniaopistolla on uusi logo.
Kokemusosaaja auttaa muita ja voi kehittää kehitysvamma-alan palveluita omasta näkökulmastaan. Rinnekodin ja Suomen Diakoniaopiston valmennuksesta valmistui yhdeksän uutta kokemusosaajaa.
Suomen Diakoniaopiston henkilöstön hyvinvointikyselyn mukaan ammatillisen oppilaitoksen työyhteisön toimivuus on erinomaisella tasolla.
Suomen Diakoniaopisto on viimeiset pari vuotta tehnyt hankeyhteistyötä Namibiassa. Yhtenä tavoitteena on käynnistää paikallisiin tarpeisiin vastaava diakonia- ja sosiaalialan ammatillinen koulutus.
Kunta-alan lakko alkaa tiistaina 3.5.2022. Lakko voi vaikuttaa erityisesti työelämäjaksoilla oleviin opiskelijoihin Oulussa ja Helsingissä.
Paransimme sdo.fi-nettisivun saavutettavuutta. Sivustolla otettiin käyttöön Readspeaker-ominaisuus, jonka ansiosta tekstit voi myös kuunnella.
Tutkinnon perusteet uudistetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
Oppisopimuksella lähihoitajaksi Pohjois-Pohjanmaalla – yhteistyössä Attendo ja Suomen Diakoniaopisto
Pohjois-Pohjanmaalla aukeaa tänä keväänä ainutlaatuinen tilaisuus työn ja opiskelun yhdistämiseen. Suomen Diakoniaopiston ja Attendon yhteistyössä koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajia Attendo-kodeissa.
Irina työskentelee Suomen Diakoniaopiston täydennyskoulutusten parissa.
Katariina Hautsalon tehtävänä on varmistaa, että Suomen Diakoniaopisto on enemmän kuin pelkkä ammattikoulu.
Sidosryhmien mielikuva Suomen Diakoniaopistosta on valtaosin positiivinen. Oppilaitosta kuvataan opiskelijoista välittävänä, yhteisöllisenä, monimuotoisena, lämminhenkisenä ja arvopohjaisena toimijana. Tämä käy ilmi syksyllä 2021 tehdystä mielikuvatutkimuksesta.
Nora löysi toiveitaan vastaavan harjoittelupaikan Suomen Diakoniaopistosta.
Suomen Diakoniaopistolle kunniamaininta OKM.n laatupalkintokilpailussa 2021.
Suomen Diakoniaopistossa on yksi Helsingin ensimmäisistä ammatillisen koulutuksen pop up -rokotuspisteistä.
Opiskelijoiden hyvinvointi on jakautunut koronan aiheuttamana poikkeusaikana. Osa opiskelijoista voi paremmin kuin ennen poikkeusoloja, osa huonommin, kertoo Suomen Diakoniaopiston opiskelijoilleen teettämä kysely.
Opetushallitus on myöntänyt SDOlle EU-laatuarviointisertifikaatin uudelle Erasmus+ kaudelle 2021–2027.
Kehittämisohjelma sisältää suosituksia mm. ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi.
Yhteistyö on merkittävä virstanpylväs kinestetiikan edistämisen ja koulutuksen kannalta.
SDO sai kaksi palkintoa projektitöistään Oulun yliopiston LUMA2020-hankkeessa.
Poikkeusjärjestelyt jatkuvat kevätlukukauden loppuun asti.
Olet nyt oppimassa ja tekemässä töitä etänä koulun ulkopuolella.
Kaikki opetus, mikä on mahdollista toteuttaa etäopetuksena, toteutetaan etänä alkaen 18.3.
Lahdessa käynnistyy ensi tammikuussa ainutlaatuinen kasvatus- ja ohjausalan koulutuspilotti.
Ylitornion kampusta ja sen koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena Suomen Diakoniaopisto lopettaa koulutustoimintansa Ylitornion kampuksella 31.5.2019 mennessä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak ja Suomen Diakoniaopisto SDO muuttavat uusiin yhteisiin tiloihin
Oulun keskustaan Albertinkadulle. Kampuksen avajaisia vietetään maanantaina 10. syyskuuta 2018.
Ylitornion kampusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkavat. Perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan uudelleenjärjestelyt.
Yhteistyö lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen.
Suomen Diakoniaopiston opiskelija Mohamed Nourdeen Toure Abdul Karim Suffyan on saanut Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituksen myöntämän maahanmuuttajastipendin.
Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Kauneudenhoitoala ja hoiva-ala hakevat synergioita: SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto SDO yhdistyvät.
SKY-Opisto ja Suomen Diakoniaopisto ovat sopineet koulutuksenjärjestämistoiminnan yhdistämisestä 1.1.2018 lukien.
