Yllätysvisiitti Shanghaissa marraskuussa
Shanghain suurkaupungissa Kiinassa on tällä hetkellä kuusi Finland 100 China-hankeverkoston ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa koulutussopimusjaksolla joulukuun puoliväliin asti. Päivi Kukkonen Jedu/Ylivieskasta on jo vuosia koordinoinut tämän verkoston hankkeita. Päivi oli lähdössä mukaan auttamaan opiskelijat jakson alkuun, mutta hän valitettavasti sairastui juuri lähtöviikolla. Päivi pyysi minua lähtemään ohjausmatkalle. Kiitos luottamuksesta Päivi ja mahdollisuudesta SDO, pääsin tutustumaan Kiina-verkoston koulutussopimusjaksoihin. Opiskelijat lähtivät matkaan sovitusti torstaina 15.11. Sain hankittua pikaisesti viisumin ja lennot lauantaille 17.11. Pääsin perille sunnuntaiaamuna. Lauantaina opiskelijat jo ehtivät osallistua Shanghai University of Medicine and Health Sciences-yhteistyökumppanimme järjestämiin Skills-ammattitaitokisoihin, jossa oli suomalaisia osallistujia terveydenhoitoalalta myös Kuopiosta ja Lappeenrannasta.
Viikon aikana osallistuin työpäiviin sekä luennoille opiskelijoiden mukana. Koulutussopimusjaksolla päiväkodissa ovat Janna Oulusta & Iida Raisiosta ja Shanghai Zhoupu- sairaalassa ovat SDOn opiskelija Annan lisäksi Elina Kuopiosta, Fadumo Porvoosta sekä Minna Jedusta. Annan instapäivitykset löytyvät: annakiinassa. Alkuviikosta he ovat aina työpaikalla koko päivän ma-ke, loppuviikosta luentoja esimerkiksi kiinalaisista yrteistä, vaihtoehtoishoidoista, sekä kiinankielen opiskelua ja Taiji-tunnit perjantaisin. Sairaalassa on myös Traditional Chinese Medicine-osasto, jossa asiakkaita hoidetaan vaihtoehtoishoidoilla: akupunktiolla, kuppaamalla, mobilisaatio-hieronnalla ja lämpöhoidoilla, joissa käytetään myös yrttejä. Myös sähköhoitoja ja lämmitystä infrapunalamppuilla kipukohtaan käytetään paljon. Tämän osaston toimintaan osallistuvat myös Iida ja Janna.
Shanghai Zhoupu-sairaalassa käy meidän suomalaisten lisäksi usein ulkomaisia sairaanhoidon opiskelijoita harjoittelussa, erityisesti amerikkalaisia ja hollantilaisia, joiden kanssa meillä oli yhteistä ohjelmaa vierailuviikolla. Nämä kansainväliset koulutussopimusjaksot Aasian maissa sisältävät sairaalassa aika vähän oikeaa työtä, päivät ovat enemmin tutustumista osastojen toimintaan, potilaiden diagnooseihin, hoidon toteutukseen ja laitteisiin. Pääsin mukaan mm. neurologiselle ja sisätautiosastoille sekä fysioterapiaan. Toispuolihalvaantuneen potilaan fysioterapia oli mielenkiintoinen kokemus. Fysioterapeutin peruskoulutus, tiedot fysiologiasta ja neurologiasta näkyivät terapiassa, mutta hän ei yhdistänyt terapiaa monipuolisemmin asiakkaan perusliikkumisen ja aktivoinnin periaatteisiin, mikä keskeistä nykyisin jo lähihoitajienkin koulutuksessa.
Tiistaiaamuna lähdin Jannan & Iidan mukana kohti päiväkotia, mutta se kääntyi katastrofiksi jo heti bussipysäkillä: en mitenkään mahtunut samaan täpötäyteen bussiin kohti East Zhoupun-metroasemaa ja seuraavaksi jäin rannalle metrosta. Ihmisvirran vyöryessä metroon huusin tytöille: ”Menkää, tulen perästä” ja samassa metron ovet sulkeutuivat tiiviin ihmismassan puristuessa ovia vasten sisäpuolella. Mielessä käväisi, että kuinka ihmeessä menen perästä, kun minulla EI EDES OLE PÄIVÄKODIN OSOITETTA tässä miljoonakaupungissa?? Iidan ja Jannan mukana edellispäivänä oli kaksi opiskelijaa, jotka näyttivät reitin ja reilun tunnin matkan päiväkotiin ja takaisin kahdella metrovaihdolla molempiin suuntiin. Palasin lähtöruutuun asuntolalle ja onnekkaasti sain selville osoitteen. Löysin perille (bussilla&metrolla&kahvitauolla) noin tunnin opiskelijoiden perässä!
Päiväkodin yleisilme yllätti minut positiivisesti: valoisat tilat, hyvää ja monipuolista ruokaa, sängyt nukkarissa, erityisesti englannin opettajan opetustyyli moderni: käytti toistoa, kuvaa, laulua, leikkiä, huumoria. Silti oli aistittavissa aasialainen kuri&järjestys sekä auktoriteetin kunnioitus. Lapset istuivat rivissä ja poikkeamat siitä heti korjattiin, eikä se aina tapahtunut lempeästi… Päiväkodissa on reilut 300 lasta eri-ikäisten ryhmissä. Mielenkiintoinen päivä, jonka jälkeen Janna, Iida sekä minä olimme jo ammattilaisia bussi-metroruuhkassa!
Shanghai on Kiinan suurin ja samalla maailman suurimpia kaupunkeja asukasluvultaan, vuoden 2016 lopulla kaupungissa asui arviolta 24 197 000 asukasta. Shanghai on yksi Kiinan tärkeimmistä taloudellisista keskuksista ja yksi maailman suurimmista satamista. Kaupungin taloudellinen kehitys on ollut erityisen nopeaa 1990-luvulta lähtien. Tämän tiedon valossa minua yllätti, että Shanghain yliopistokampuksen seudussa Pudonin länsipuolella noin 25 km keskustasta ihmismäärä ja liikenne kaduilla vastaa Espoon perukoita. Ruuhkaa kohtasin viikon aikana ainostaan lentokentän jonoissa molempiin suuntiin sekä metrolinjoilla 16 ja 2. Kiinan ilmansaasteistakin puhutaan uutisissa. Yllätyksekseni ilma ei vaikuttanut saasteiselta ja ylipäätään kaupunki oli siisti myös laitamilla. Autoliikenne oli soljuvaa monikaistaisilla teillä, ruuhkiin en osunut. Mopot kulkevat hiljaisesti sähköllä, pakokaasua ei erityisesti huomannut liikenteessä. Metron ikkunasta huomasin, että yliopistoalueen viereisillä tonteilla on isoja kasvimaita ja puissa oli kaunis syysruska.
Syyssää Shanghaissa on vaihtelevaa, päivällä lämmin, jos aurinkoa, illaksi viilenee huomattavasti, usein myös sadetta. Ehkä tämä uusi ilmasto tai sitten jo tartunnat Suomesta aiheuttivat flunssaa monessa opiskelijassa. Viikon puolivälissä Anna ja Minna kävivät lääkärin vastaanotolla paikallisessa Shanghai Zhoupu-sairaalassa. Asiat selvitimme avuliaan vastaanottovirkailijan puhelimen google-kääntäjän avulla. Lääkärit siellä osaavat englantia hiukan, mutta meille on vaikeaa ymmärtää heidän puhetta. Lääkäri passitti Minnan ja Annan labraan, joka meni hyvin: verinäyte otettiin vain sormenpäästä. Hienoa huomata, että antibiootteja ei automaattisesti enää määrätä myöskään Aasiassa. Sairaalan vastaanotossa lämpö mitattiin tarkalla korvamittarilla: molemmilta löytyi lämpöä. Myös Minnan verenpaine mitattiin. Lääkäri määräsi Annalle kolmen päivän sairausloman. Minna ja Anna saivat lääkkeet pienissä pusseissa mukaan viereisestä apteekista: yrttijuomaa flunssaan, erilaisia tabletteja rentouttamaan oloa, sekä Anna myös antibiootit. Shanghaista löytyy myös ulkomaalaisille ”helpompia” sairaaloita, joissa puhutaan englantia varmasti, esimerkiksi Shanghai East Hospital.
Shanghain yliopiston kiinan opettaja oli selkeästi opiskellut Amerikassa. Kiinantunti ei ollut luentoa, vaan rentoa keskustelua, johon jokainen meistä aktiivisesti osallistui ja opettaja ”piti showta yllä”.
Hän välillä tarjoili meille karkkeja ja kertoi niistä tarinoita. Lupasimme, että seuraavan viikon tunnille opiskelijat vievät maistiaisiksi Fazer- karkkeja.
Yliopisto ei järjestä kultuuriohjelmaa iltaisin vierailijoille, joten kaupunkiin ja kulttuuriin saimme perehtyä vapaasti. Seitsemän naisen porukassa on seitsemän mielipidettä ja suunnitelmaa, joten koko ryhmänä emme pääseet liikkeelle viikon aikana, mutta Minnan kanssa kävelimme ympäri kaupunkia yhteensä 24 kilometriä kahtena iltana! Matkalle osui Shanghain kansallismuseo, sekä The Bund-upea ranta-alue, jossa aina paljon turisteja ihailemassa pilvenpiirtäjien silhuettia, mutta myös paikallisia esimerkiksi ottamassa hääkuvia.
Toisella retkellä tutustuimme Tianzifang- käsityöläiskortteliin ja Fuxin-puistoon, jossa Shanghain asukkaan harrastavat monia asioita ulkoilun lisäksi. Näimme ikäihmisten iloista tanssia, opiskelijaporukan köydenvetoa ja kuulimme saksofoni-trion harjoittelua.
Lopuksi opiskelijoiden kommentteja tunnelmista esimmäisen viikon jälkeen: ”Matkailu avartaa, asiat eivät toimi kuten Suomessa, ulkomailla oppii arvostamaan sitä mitä meillä on” ”Saa uusia näkökulmia terveydenhuoltoon ja ideoita kehittämiseen Suomessa.” ”Matkustaminen on vaan ihmisen parasta aikaa.” ”Matkustaminen on parasta mitä voi tehdä vaatteet päällä.”
Kiinalainen ruoka ei ole vielä saanut opiskelijoita innostumaan, kahvissa on jo sokerit valmiina, henkeen käy pöly asuntolassa (kokolattiamatto huoneissa) sekä asuntolan yhteinen keittiö näyttää siistille, mutta mikrossa tai uunissa ei halua ruokaa lämmittää, kun sen avaa…
Seuraavaa lähtöä suunnitteleville pohdittavaksi seuraavat kommentit: ”ei kannata lähteä, jos ihmispaljous tai ruuhka ahdistavat”, ”ei kestä huonoa sisäilmaa tai hometta tai lattiavessoja” ,”ei tykkää poistua omalta mukavuusalueelta”
Suurkiitos teille tästä kokemuksesta Shanghai-ladyt syksy 2018! ”Travel is the best education” – mun mielestä.
