Tutustumassa hyvinvointiteknologian opetukseen Tanskassa
Suomen Diakoniaopiston hyvinvointiteknologian opettajat Laura ja Jukka lähtivät Tanskaan ottamaan selvää, miten aihetta muualla opetetaan.
”Reissun isäntäorganisaationa oli roskildelainen ammatillinen oppilaitos ZBC, joka järjesti Erasmus+ rahoituksella hyvinvointiteknologiaan liittyvää ohjelmaa suomalaisille, saksalaisille ja hollantilaisille hoitotyötä opiskeleville opiskelijoille ja opettajille. Suomesta osallistujia oli mukana myös Tredusta ja Vamiasta. Kansainväliset vieraat majoitettiin oppilaitoksen yhteydessä olevaan opiskelija-asuntolaan. Ruokailu oli myös järjestetty oppilaitoksessa.
Kolmipäiväisen vierailumme ensimmäisenä tutustumiskohteena oli toinen Tanskan hallituksen rahoittamista hyvinvointiteknologian osaamiskeskuksista (Videnscenter for Velfærdsteknologi). Osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää hyvinvointiteknologian tuntemusta, osaamista ja käyttöä niin oppilaitoksissa kuin työelämässäkin. Osaamiskeskus järjestää monipuolisesti erilaisia koulutuksia teknologian hyödyntämisestä. Lisäksi sote-alan opiskelijat ja ammattilaiset voivat käydä keskuksessa tutustumassa teknologisiin välineisiin ja opettelemassa niiden käyttöä.
Tanskassa kuten Suomessakin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena on ikääntyneiden määrän kasvu ja toisaalta hoitajien määrän väheneminen. Kun apua tarvitsevia on enemmän ja hoitajia vähemmän, niin teknologia nähdään molemmissa maissa yhtenä keskeisenä ratkaisuna. Usein tavoitteena on tukea ikääntyneiden kotona asumista niin pitkään kuin mahdollista.
Osaamiskeskuksessa olikin esittelyssä monia kotona selviytymisen apuvälineitä. Monet niistä oli jo Suomessa käytössä olevia ja entuudestaan tuttuja. Eniten mielenkiintoa vierailijoissa taisi herättää moottorisoitu sänky, jonka sai liikutettua tuoliasentoon ja sairaalamallin sängyllä sai potilaan nostettua seisomaan asti.
Keskuksen väline-esittelyn jälkeen saimme rauhassa tutustua osaamiskeskuksen välineistöihin ja sen jälkeen meille annettiin tehtäväksi tehdä tiimin mielestä kaikista mielenkiintoisimmasta apuvälineestä ohjeistusta, mikä sitten esiteltiin muille.
Suomalaista osaamista hyvinvointiteknologiasta
Vierailumme toisena päivänä saimme mahdollisuuden kertoa, miten hyvinvointiteknologiaa opetetaan Suomessa. Kerroimme Hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämässä -tutkinnon osan tavoitteista ja verkkokurssin toteutuksesta. Mielenkiintoa herätti myös Suomen Diakoniaopistossa tehdyt virtuaaliset oppimisympäristöt, joihin monet halusivat tutustua VR-lasien avulla.
Suomen kotihoidon teknologian kehitys herätti myös mielenkiintoa ja iloksemme huomasimme, että Suomessa ollaankin aika pitkällä varsinkin kotihoidon teknologian kehityksessä. Esimerkiksi etähoiva oli saksalaisille ihan uutta ja ihmeellistä.
Toisen päivän ohjelmassa oli lisäksi työpaja, jossa osallistujat saivat tiimeissä suunnitella ja luoda animaatiotarinan StopMotion-sovelluksella. Vaihtoehtoisena tehtävänä oli rakentaa legon ohjelmointipalikoista auto, joka kulkee pienellä sähkömoottorilla.
Tanskan Taitajat
Vierailumme viimeisenä päivänä pääsimme tutustumaan Tanskan taitajakisojen finaaliin. Hoitotyön lajissa kilpailutehtävien sisältö erosi Suomen kisatehtävistä aika paljon.
Tehtävissä painottui selkeästi sairaalassa hoitaminen. Suomessa lähihoitajien lajitehtävät painottuvat kotihoitoon ja palveluasumiseen. Hoitajien lajissa tehtävänä oli mm. uuden potilaan vastaanottaminen osastolle ja sairaalassa potilaan mobilisointia, ravitsemuksesta sekä lääkityksestä huolehtiminen. Yhtenä erikoisena lajina kisoissa oli olkikaton rakentaminen. Sitä ei taida meiltä Suomen Taitajakisoista löytyä.
Pääsimme tutustumaan myös yhteen uudehkoon palveluasumisyksikköön. Arkkitehtuuri ja sisustus oli aika lailla Suomen kaltaista. Terveyden- ja sosiaalihuollon tilanne muutoinkin on aika samankaltainen kuin meillä. Ehkä meille merkittävin ero oli tajuta, että Tanskassa hoitoyössä painotetaan jo opintojen aikana toimintakyvyn tukemista eikä vain hoitamista. Sama on meilläkin tutkinnonperusteissa, mutta toteutuuko tavoite todella?
Saimme kuulla autonomien merkityksestä palveluasumisessa. Esimerkiksi palvelutaloon muuttavat tupakoivat asukkaat saavat jatkaa tupakointia omassa asunnossaan. Tupakointia ei siis heiltä kielletä. Ruoka valmistettiin itse ja asukkaat saivat toivoa lempiruokiaan ja juomiaan. Ruokia toteutettiin yksilöllisesti. Autonomia oli siis säilytetty palveluasumisessa, ja hoitajien tärkeimpiin työtehtäviin kuului virikkeiden järjestäminen asukkaiden kanssa.
Ajatuksia vaihdosta
Ohjelma on rakennettu niin, että opettajat ovat yhden viikon ja opiskelijat kaksi viikkoa. Joka päivä on järjestetty ohjelmaan noin klo 9-14 välille. Opiskelijat opiskelevat siis kaksi viikkoa kansainvälisissä tiimeissä, tehden erilaisia hyvinvointiteknologiaan liittyviä projekteja.
Vaikka olimme Roskildessa vain osan alkuperäisestä ohjelmasta, saimme todella paljon ideoita ja aiheita hyvinvointiteknologiaan liittyen. Ohjelma on monipuolinen ja antoisa. Palaute vaihdosta oli todella positiivista niin opettajien kuin opiskelijoidenkin mielestä. Roskildessa oppilaitos panostaa kansainväliseen vaihtoon ja tähän ohjelmaan. Suomen Diakoniaopistosta ei vielä tällä kertaa ollut opiskelijoita mukana, koska olimme tutustumassa paikkaan ja ohjelmaan.
Toivottavasti saamme ensi vuonna uudet opettajat ja ensimmäiset opiskelijat mukaan ohjelmaan.”
Tässä jutussa käytetyt kuvat ovat Jukan ja Lauran reissualbumista.
