Opintolainan nostaminen voi edistää syrjäytymistä

Nimimerkki Köyhä äiti kirjoitti (HS Mielipide 5.3.) teemasta, joka on erittäin ajankohtainen myös VALMA-koulutuksessa. VALMA on ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, joka ei suoraan johda ammatilliseen perustutkintoon. Tavoitteena on päästä VALMAsta opiskelemaan, mutta osalle opiskelijoista tie on vielä VALMAn jälkeen pitkä ammatilliseen peruskoulutukseen ja sen kautta työllistymiseen.

VALMASSA opiskelee paljon niin sanottuja tavallisia nuoria, jotka tarvitsevat vain vähän tukea ja ohjausta tai lisää opiskelu­valmiuksia ennen ammatillisia opintoja. VALMA-koulutuksesta hyötyvät paljon myös esi­merkiksi päihde- ja mielen­terveyskuntoutujat, vapautumisvaiheessa olevat vangit ja muut sellaiset opiskelijat, joilla on vähäinen kouluhistoria ja pitkä aika viimeisestä koulu­tuksesta tai työkokemuksesta. ­Paluu yhteiskunnan jäseneksi tapahtuu VALMAn kautta. VALMA on tarkoitettu myös erityistä ­tukea tarvitseville tai ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneille opiskelijoille.

Kun toimeentulotuen käsittely siirtyi Kelalle vuoden 2017 alusta, otettiin käyttöön linjaus, jonka mukaan VALMA-opiskelija on velvollinen nostamaan ensisijaisesti opintolainaa, osana opintotukea. Tämä lisää velkaantumista sekä syrjäytymistä ja pahimmassa tapauksessa ­aiheuttaa yhteiskunnalle enemmän haittaa kun hyötyä. Moni opiskelija saattaa menettää asuntonsa ja ajautua velkakierteeseen ymmärtämättä vastuutaan lainarahan käytöstä.

Eniten tämä uusi linjaus huonontaa jo ennestään syrjäytymisvaarassa olevien tai yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneiden VALMA-opiskelijoiden tilannetta.

Mainitulla kohderyhmällä ei usein ole mitään mahdollisuuksia opiskella, mikäli heiltä evätään toimeentulotuki ja tilalle tuen muodoksi määritellään ainoastaan opintotuki. Opintolainan takaisinmaksu ei käytännössä monen kohdalla onnistu.

Aiemmin valmentavan koulutuksen aikana opiskelijan tuloina on ollut opintotuen lisäksi asumislisä ja toimeentulotuki. Opintolainaa ei velvoitettu nostamaan sillä periaatteella, että kyseessä ei ole suoranaisesti ammattiin johtava koulutus.

Nykyisessä tilanteessa rahat, jotka on tarkoitettu opiskeluun, kuluvat usein muuhun. Kaikilla opiskelijoilla ei ole keinoja ja kykyä huolehtia ta­loudesta. ­Joku käyttää 6 000 euron opintolainarahan auton ostoon, ­joku toinen päihteisiin. Nämä opiskelijat itsekin ihmettelevät, kuinka heille on voitu myöntää lainaa: eikö päätöksen tekijä ymmärrä, etteivät he hallitse elämäänsä ja rahankäyttöään?

Opintolainan myöntäminen opiskelijalle, joka opiskelee ­ammattiin, on hyvä asia, koska tällöin opiskeluvalmiudet ja elämänhallinnan taidot ovat jo vahvemmat sekä työllistyminen todennäköistä. Toivomme, että Kela peruu tämän uudistuk­sensa ja harkinnanvarainen ­toimeentulotuki voisi edelleen ­olla mahdollinen VALMA-opinnoissa niiden kohdalla, jotka ­sitä tarvitsevat.

Jaana Koskenniemi
jaana.koskenniemi@sdo.fi
tiimipäällikkö, VALMA-koulutus

Saija Pellikka
saija.pellikka@sdo.fi
opettaja, VALMA-koulutus

Noora Reunanen
sosionomi amk

Jari Tuovinen
kuraattori, Helsingin kaupunki