Millaista on opiskelu ja hyvinvointiteknologia Hollannissa?

Miten Hollannissa on järjestetty varhaiskasvatus ja koulunkäynti?

Hollantilaisilla vanhemmilla on huomattavasti lyhyempi äitiysloma ja vanhempien vapaa kuin suomalaisilla. Lapset tai oikeastaan vauvat yleensä aloittavat päiväkotiuransa jo kolmen kuukauden vanhoina, koska silloin äidin pitää palata takaisin töihin. Isällä on mahdollisuus pitää viikon mittainen isyysloma. Päiväkodit ovat pääasiassa yksityisiä. Niiltä edellytetään tiettyjen turvallisuusvaatimusten ja henkilökuntaresurssien täyttämistä, mutta varsinaista toimintaa ohjaamaan ei ole tehty Suomen VASUn kaltaista määräävää valtakunnallista suunnitelmaa.

Jos päiväkoti aloitetaan nuorena, mutta niin alkaa myös hollantilaislasten koulutiekin, kun heille neljä vuotiaina ostetaan ensimmäinen koulureppu. Ehkä isoin ero Suomen ja Hollannin koulutusjärjestelmässä, koulun aloittamisiän ohella, on lasten testaaminen. Suomessa ensimmäinen valtakunnallinen kouluvalintoihin vaikuttava testi on ylioppilaskirjoitukset. Hollannissa lapsia testataan neljävuotiaina, kun lapset osallistuvat kognitiivisia valmiuksia mittaavaan testiin ennen koulun alkua. Testitulosten perusteella lapset jaetaan eri opetusryhmiin tai jopa eri kouluihin. Roc Friese Poort -oppilaitoksen koulunkäyntiavustajaopiskelijat ihmettelivätkin, että miten Suomessa taitavat ja vähemmän taitavat lapset voivat opiskella samassa luokassa, ja miten yksi opettaja voi opettaa eritasoisia oppilaita. Neljävuotiaana testeissä heikosti menestynyt lapsi voi siirtyä taitavampien ryhmään, jos hänen tuloksensa paranevat. Oppilaiden testaamiselle tuntui olevan vastustajia, sillä ne aiheuttavat stressiä niin lapsille kuin opettajillekin.

SDO:n opiskelija työssäoppimassa hollantilaisessa kansainvälisessä päiväkodissa

Pääsin tutustumaan kansainväliseen päiväkotiin, jossa Lotta-lähihoitajaopiskelijamme oli opiskelemassa viiden viikon ajan. Päiväkodin lapsilla oli usein monikulttuurinen tausta ja puhekielenä oli englanti. Toiminta päiväkodissa näytti hyvin samankaltaiselta kuin Suomessakin. Lapset leikkivät, lauloivat ja urheilivat kuten meilläkin. Yhdessä vierailemassani päiväkodissa oli omia kanoja, joiden kananmunia lapset keräsivät ja söivät. Lotta viihtyi päiväkodissa hyvin ja hänen osaamiseensa työntekijät olivat todella tyytyväisiä. Suurin yllätys ja jännityksen aihe hänelle taisi olla päiväkodin kuopuksen, kolmen kuukauden ikäisen vauvan, hoitaminen. Lotta pääsi myös tutustumaan Roc Friese Poortin opiskelijoihin ja opetukseen. Opiskelijat kuuntelivat mielenkiinnolla, kun Lotta kertoi heille suomalaisesta ruuasta ja syömätavoista. Lue lisää Lotan kokemuksista hänen blogistaan.

Ammatillinen koulutus ja digitaalinen opetus Hollannissa

Together-hankkeen puitteissa pääsin tutustumaan hollantilaiseen ammatilliseen koulutukseen Roc Friese poort -oppilaitoksen vieraana. Oppilaitoksen viidellä kampuksella opiskelee yhteensä 15 000 opiskelijaa. Drachtenin uuden karhealla ja valoisalla kampuksella opiskelevat tulevat lähihoitajat ja lastenhoitajat.

Hollannissa työpaikalla opiskelulla on pitkät perinteet. Ensimmäisen vuoden opiskelijat opiskelevat yhdenä päivän viikossa työpaikalla, toisen vuoden kahtena ja kolmannen vuoden opiskelijat kolmena päivän viikossa. Lisäksi oppisopimuskoulutus on yleisempää kuin Suomessa. Opiskelijalla on aina mahdollisuus edetä seuraavalla koulutusasteelle aivan kuin Suomessakin. Hollannissa on myös laki, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoille pitää järjestää lähiopetusta tuhat tuntia vuodessa. Tällä pyritään takaamaan, että opiskelijat pysyvät mukana opetuksessa. Opiskelijoilla on siis läsnäolovelvollisuus ja poissaolonsa syyn he joutuvat selvittämään. Joidenkin opettajien mielestä laki lähiopetuksesta estää opetuksen kehittämistä joustavammaksi ja digitaalisen mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Lähiopetus tuntui olevan kovin samanlaista kuin Suomessakin. Opettajilla oli aktiivisuuteen kannustava ja lämmin suhtautuminen opiskelijoihin. Tunnit olivat hyvin toiminnallisia ja opettajat antoivat harjoituksia opiskelijoille. Roc Friese Poort käytti oppimisympäristönään Microsoft O365:n TEAMS-työkalua. Jokaisella kurssilla oli luotuna oma TEAMS-ympäristö, jonne opettajat tallensivat kaiken aineiston, linkit ja tehtävät. Ryhmälle oli luotu myös keskustelualue ja chat-ympäristö. Tarvittaessa opiskelijat laittoivat viestiä opettajalle henkilökohtaisella chatilla. Oppilaitoksen tavoitteena oli täysin digitaalinen työskentely, mutta jotkut opiskelijat kuitenkin palauttivat kynällä kirjoittamansa tehtävät paperilla ja toisaalta jotkut opettajat tulostivat tehtävä opiskelijoille paperilla.

Videot hoitotyön opiskelun tukena

Videoilla tuntui olevan iso rooli käytännön hoitotyön opetuksessa. Esimerkiksi haavojen hoidon opettelu alkoi opetusvideoita katsomalla. Opettajien ja opiskelijoiden käytössä on laaja videokirjasto lukuisista hoitotoimenpideistä. Osa videoista oli maksullisten lisenssien kautta, mutta esimerkiksi Goed Gebruik -sivulla on videoita avoimesti katsottavissa.

Miten Hollannissa tuetaan kotona asumista teknologian avulla?

Hollanti on edelläkävijämaa hyvinvointiteknologian hyödyntämisessä. Leeuwardenin House of today -näyttelytiloihin on asennettu monia teknologisia innovaatioita ikääntyneiden ihmisten kotona asumista helpottamiseksi. Näyttelytila koostuu keittiöstä, olohuoneesta, makuuhuoneesta ja WC-tiloista. Teknologia saattaa jännittää ikäihmistä. Näyttelytilassa onkin mahdollisuus nähdä ja kokeilla teknisiä apuvälineitä, jonka jälkeen niitä on helpompi hankkia myös omaan kotiin. Tärkeänä periaatteena tilojen suunnittelussa on ollut, että apuvälineet on sijoitettu mahdollisimman huomaamattomasti. Tavoitteena on kodinomaisuus ja että asukas ei koe elävänsä teknisten välineiden seassa.

Monia toimintoja voidaan ohjata etänä iPadin avulla, kuten esimerkiksi ulko-ovelle asennetusta kamerasta näkee kuka on tulossa ja avata oven tulijalle. Näyttelytilan silmäystävällisen led-valaistuksen avulla on keksitty monia innovaatioita. Automatisoidulla valaistuksella voidaan tukea vuorokausirytmissä pysymistä. House of Todayssa illalla valot vähenevät ja samalla verhot sulkeutuvat automaattisesti. Yöaikana voidaan säätää valaistupolku johtamaan asukkaan WC-tiloihin, muun asunnon ollessa pimeänä.

Makuuhuone

Näyttelytilan sängyt näyttävät tyylikkäiltä ja tavallisilta, mutta ne voidaan moottorin avulla nostaa ylös hoitotilanteita varten. Tarvittaessa ne voidaan säätää myös istuma-asentoon. Sänkyihin asennetut sensorit tarkkailevat asukkaan liikkumista ja lähettävät normaalista rutiineista poikkeavan liikkumisen jälkeen hälytyksen hoitohenkilökunnalle. Sensorit tunnistavat myös epileptisen kohtauksen. Yksityisyyden suojaamiseksi makuuhuoneeseen on asennettu myös infrapunakamera, jonka avulla hoitohenkilökunnalle välittyy kuva huoneessa olevien liikkumisesta. Normaalin videokameran asentaminen makuuhuoneeseen rikkoo ikäihmisen yksityisyyttä. Turvallisuutta lisää myös sängyn viereen asennettu tablettitietokone, jonka avulla yhteydenpito omaisiin ja hoitohenkilökuntaan on helppoa vuorokauden ympäri. Yksinkertainen, mutta arkea helpottava, ratkaisu on asentaa pistorasiat seinään noin metrin korkeuteen, jolloin niitä käytettäessä ei tarvitse kumartua.

Kylpyhuone

Kylpyhuone on tehty esteettömäksi rollaattorilla ja pyörätuolilla. Suihkun alla on tuoli, jossa voi istua tai sitten suihkuttelemaan voi mennä pyörätuolilla. Apua tarvitsevan asukkaan intimiteetin lisäämiseksi WC-pönttö huuhtelee ja kuivaa alapään asioinnin jälkeen.

Keittiö

Keittiön työtasoa ja kaapistoa on mahdollista nostaa ja laskea tarpeen mukaan. Kaappien ovet avautuvat yli 90 asteen, jolloin ei ollut vaaraa, että niihin olisi loukannut päätään. Mikroaaltouunia käynnistettäessä asukas saattoi painaa vain yhtä painiketta, sen mukaan mitä oli tekemässä. Mikron lämpötila ja käyttöaika oli valmiiksi säädetty esimerkiksi ruoan lämmittämiseen tai sulattamiseen. Keittiössä oli myös vesikannu, joka väriä vaihtamalla muistutti asukasta juomaan riittävästi.

Olohuone

Olohuoneen led-valaistus sekä itsestään avautuvat ja sulkeutuvat verhot muistuttavat asukasta vuorokausirytmistä. Olohuoneen nojatuoli auttaa nousemaan ylös ”kippaamaalla” istujan puoliseisovaan asentoon. Kosketusnäytöllisen puhelimen ja tabletin yhdistelmällä asukas saa yhdellä napinpainalluksella yhteyden hoitohenkilökuntaan, ystäviin tai omaisiinsa.

Philipsin hyvinvointiteknologian näyttely

Philipsin museo Eindhovenissa on mielenkiintoinen paikka, jossa esitellään eri vuosikymmenten teknisiä ratkaisuja. Mukana on myös laaja näyttely siitä, miten tämän päivän teknologian avulla voidaan tukea hyvinvointia.  Philipsin sloganin mukaan terveydenhuolto on muutakin kuin ihmisten hoitamista sairaaloissa. Uusi teknologia mahdollistaa Big data käytön, tukee hoidon ja tarvittavan tuen personointia sekä luo uusia yhteydenpito- ja jakamisen mahdollisuuksia. Sensorien avulla voidaan esimerkiksi mitata sydämen sykettä ja verenpainetta. Dataa voidaan hyödyntää hoitopäätösten tukena ja akuuteissa ongelmatilanteissa järjestelmä lähettää hälytyksen hoitohenkilökunnalle.

Hyvinvointia tukevat innovaatiot voivat joskus olla hyvin yksinkertaisia. Huoli lasten vähäisestä liikunnasta pimeänä talviaikana sai aikaan Ruotsissa kokeilun, jossa valaistiin leikkipuisto iltaisin. Tulosten mukaan hyvin valaistu puisto sai perheet liikkeelle iltaisin ja lasten liikkuminen lisääntyi selkeästi.

Raportti: Jukka Koivisto