Mielipide: Maahanmuuttajien työllistyminen kilpistyy kielitaitoon
Moni ala Suomessa potee työvoimapulaa. Ratkaisuksi nostetaan usein työperäinen maahanmuutto, mutta harvemmin puhutaan jo Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten työllistämisestä, kirjoittavat Suomen Diakoniaopiston opiskelijapalvelujohtaja Birgitta Volotinen ja koulutusjohtaja Merja Ahtikari.
Maahanmuuttajataustaisten työttömyys on huomattavasti yleisempää kuin suomalaistaustaisten. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste Helsingissä oli vuoden 2019 lopulla oli 17 prosenttia. Vastaavan ikäisten suomalaistaustaisten helsinkiläisten työttömyysaste taas oli 7,5 prosenttia.
Usein työttömyyden taustalla on suomen kielen taito – tai paremminkin puute.
Tämän olemme nähneet Suomen Diakoniaopistossa. Koulutamme sekä ammatillisessa koulutuksessa että aikuisten peruskoulussa aikuisia ihmisiä, jotka ovat asuneet Suomessa vuosikausia mutta eivät ole oppineet suomen kieltä kunnolla tai ollenkaan. Kielitaidottomuus koskee etenkin naisia, jotka ovat jääneet kotoutumisen alkuvaiheessa esimerkiksi perhevapaille. Kun kotoutumisvaihe on ollut ja mennyt, mahdollisuus kielenoppimiseen tai työmarkkinoille pääsyyn heikentyy radikaalisti.
Monet maahanmuuttajataustaiset haluaisivat töihin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle. Pätevistä ammattilaisista on siellä myös iso pula. Työttömyysetuuden mahdollistama opiskeluaika, kaksi lukuvuotta, on kuitenkin auttamatta liian lyhyt sekä ammatin oppimiseen että kielitaidon riittävään parantamiseen.
Millaisia korjausliikkeitä maahanmuuttajataustaisten koulutus vaatisi?
Ensinnäkin kieliopinnot pitäisi tukevammin yhdistää ammatillisiin opintoihin. Tämä tarkoittaa kohdennettua rahoitusta maahanmuuttajataustaisten koulutukseen ja pidennettyjä opiskeluaikoja niin, että ammattilaisten osaaminen vastaa asiakasturvallisuuden vaatimuksia.
Kotoutumisajan jälkeiset polut pitää tarkastaa. On varmistettava, että kieltä on mahdollista oppia myös kotoutumisen jälkeen. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat positiivisia esimerkkejä ja tietoa mahdollisuuksista. Avainasemassa ovat koulutukseen ohjaavat tahot ja muut palvelut, esimerkiksi TE-toimistot ja Kela. Myös maahanmuuttajien osaaminen pitäisi tunnistaa paremmin: tällä hetkellä suomalainen järjestelmä ei tunnista ulkomailla hankittuja tutkintoja riittävän hyvin vaan aiheuttaa ennemminkin harmaita hiuksia. Järjestelmä on monimutkainen.
Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu, mutta samalla pitäisi huomioida jo Suomessa elävät ihmiset.
Uskomme, että yhteinen etu olisi, jos voimme parantaa maahanmuuttajataustaisten työllistymistä, ehkäistä syrjäytymistä ja saamme monipuolista, monikielistä osaamista suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin.
Mielipiteen kirjoittajat työskentelevät Suomen Diakoniaopistossa, Merja Ahtikari koulutusjohtajana ja Birgitta Volotinen opiskelijapalvelujohtajana.
