Hoiva-alan koulutus ja vanhusten hoiva Hollannissa

Pääsimme Erasmus+ Vlog Up 2 hankeen avustuksella asiantuntijamatkalle marraskuiseen Hollantiin tutustumaan ammatillisiin oppilaitokseen ja erilaisiin sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin sekä Buurtzorg – kotihoito-organisaatioon Venlossa. Lopuksi vielä vierailimme Amsterdamin lähellä De Hogewey- muistikylässä.

Kahvitauolla: Abe Brous, Heli Simonen, Guusje Toemen, Vincent von Gils, Kirsi Myller-Pirinen, Gilde Opleidingen , Venlo

 

Gilde Opleidingen on yli 10 000 toisen asteen opiskelijan ammatillinen oppilaitos Hollannissa. Toimipisteitä sillä on 15 eri puolilla maata. Tutustuimme Venlossa sekä Roermondissa oleviin toimipisteisiin. Kansainvälisten asioiden koordinaattori Guusje Toemen sekä esimies Abe Brous ottivat meidät lämpimästi vastaan vastavierailulle ja kertoivat oppilaitoksen toiminnasta.  He kävivät keväällä 2019 SDO Alppikadun kampusella tutustumassa meidän koulutukseemme ja Helsingin Diakonissalaitoksen toimintaan Alppikadun asumispalveluyksiköissä.

 

Opiskelijat Kiara potilassängyllä harjoitusluokassa, takana Celine, Sauhailla ja Romy, Gilde Opleidingen, Venlo

 

Hoiva-alan ammatillinen koulutus Hollannissa

Venlon opiskelijat ovat ”MBO” (middelbaar beroepsonderwijs) eli ammattikoulun ”ZORG & WELZIN” linjoilla.  ”Medisch Assisterenden”-linjalta valmistutaan hoitajan tehtäviin hoivakodeissa, lääkärin vastaanotoilla, hammashoidossa tai apteekissa. ”Pedagogiek”-linjalta valmistuvat opiskelijat työskentelevät päiväkodeissa lastenhoitajina ja ”Wellness & Beauty Collegesta” valmistuu kosmetologeja sekä parturi-kampaajia.  Opiskelijat toimivat tiimeissä ja teoria sekä työssäoppiminen vuorottelevat. Koulutus ammattikoulussa Hollannissa on yli 18-vuotiaille maksullista.

Opiskelijat Kiara, Celine, Sauhailla ja Romy kierrättivät meitä oppilaitoksessa ja suorittivat näin valinnaista englannin kielen kurssia englannin opettajansa Vincent von Gilsin seuratessa mukana. Erityisesti ihastelimme opiskelijoiden itsensä tekemää taidetta ympäri oppilaitosrakennusta sekä monia luovan ilmaisun sekä liikunnan tiloja.

Roermodíssa päästiin käymään Living Lab opetustiloihin. Sinne on koottu kattava valikoima terveysteknologiaa; robotteja, nostimia, liikkumisen ja toiminnan apuvälineitä, interaktiivisia pelejä, hoitolaitteita, 3D tekniikkaa hyödyntäviä oppimisalustoja ym.

 

Taidepajaluokka Gilde Opleidingen, Venlo

 

”Buurtteam- sociaal wijkteam” – kunnallinen sosiaalityön organisaatio

Oppilaitoksen lisäksi pääsimme tutustumaan erilaisiin sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin. ”Buurtteam- sociaal wijkteam” on   kunnallinen sosiaalityön organisaatio. Hollannissa yksilön omien voimavarojen löytäminen sekä sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäisevä työ on keskeistä. Yksilön voimavaroja tuetaan yhteisöllisesti. Sosiaalisten verkostojen kartoittaminen sekä tuen löytyminen yhteisöstä on keskiössä. Ihmisen omaa elämäntapaa ja kulttuuria kunnioitetaan. Vapaaehtoistyötä sekä vapaaehtoisia ihmisiä on jokaisella sosiaali- ja terveystyön sektorilla paljon.  Hollannissa työttömien on työttömyyskorvausta vastaan tehtävä vapaaehtoistyötä. Sosiaalityön julkiset toimijat kartoittavat ja tukevat laajasti vapaaehtoistyötä ja ilman vapaaehtoisten tekemään yhteisötyötä ammattilaiset eivät koe pystyvänsä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaalityö on laajaa ja sitä tehdään kaiken ikäisten keskuudessa. Työtä tehdään erilaisiin asiakasryhmiin ja tehtäviin jakaantuneissa tiimeissä, jotka tekevät yhteistyötä toistensa kanssa.

Buurrtzorgin vieraana, Venlo.

 

Buurtzorg-kotihoito

Matkamme kohokohta oli tutustuminen Buurtzorg -organisaatioon, joka tekee vastaavaa työtä kuin kotihoidossa Suomessa. Se on yksityinen yritys, joka työllistää yli 10 000 henkilöä, jotka toimivat 850 tiimissä Hollannissa. Buurtzorg nimi tarkoittaa ”naapuriapua” ja yhteisön, ”naapureiden” mukaan ottaminen hoivatyöhön on toiminnan ydinajatuksia.  Buurtzorin perusti sairaanhoitaja Jos de Blok vuonna 2006 yhdessä muutaman muun sairaanhoitajan kanssa. He kyllästyivät kotihoidon heikkoon laatuun sekä mekaaniseen ja pirstaleiseen työhön, josta kärsivät sekä hoidettavat että hoitajat. Buurtzorgissa työtä tehdään 10-12 hengen tiimeissä, joissa ei ole esimiehiä. Työntekijät järjestelevät ja vastaavat itse toiminnasta. Ongelmatilanteissa he saavat apua valmentajilta, joita on koko maassa 15. Organisaatiossa on tämän lisäksi erilliset henkilöt talousasioiden hoitoon.

Tapasimme Buurtzorgissa kaksi sairaanhoitajaa sekä yhden sairaanhoidon opiskelijan. Sairaanhoitajat olivat olleet aiemmin töissä kunnallisessa kotihoidossa ja kertoivat, etteivät enää halua työskennellä muualla kuin Buurtzorgissa, koska heillä on nyt vapaus ja vastuu hoitaa aiempaa paremmin potilaita ja käyttää heidän kanssaan niin paljon aikaa kuin tarvitaan. Asiakkaan omia voimavaroja sekä yhteisöllistä tukea kannustetaan kaikin mahdollisin keinoin ja myös koti- sekä toimintaympäristön fyysisiin ominaisuuksiin sekä apuvälineisiin kiinnitetään paljon huomiota.

 

De Hogewey- muistikylä

Suuri elämys oli päästä tutstumaan De Hogewey– muistikylään, joka  sijaitsee Hollannissa Weesp paikkakunnalla Amsterdamin lähellä. Muistikylässä on 169 asukasta. Asukkaat asuvat 6-7 henkilön yhteisöissä, jotka on jaoteltu 7 hollantilaisen elämäntavan mukaan. Elämäntapoja ovat: indonesialainen, kulttuurillinen, urbaani, kotoisa, yläluokka, perinteinen ja kristitty. Perusajatuksena on, että oman elämäntavan ei tarvitse muuttua, kun ihminen sairastuu muistisairauteen ja muuttaa hoivakotiin. Keskeisiä periaatteita ovat normaali arki, elämästä nauttiminen, turvallisuus ja oman elämäntavan pysyvyys. Muistikylässä on tärkeää, että muistisairas ei saa tuntea itseään epäonnistuneeksi. Hän ei menetä kasvojaan epäonnistumisen takia. Tätä kautta hän tuntee olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi.

Koko muistikylän yhteisön toiminta perustuu normaaliin arkeen. Muistikylässä on kauppa, ravintola, kahvila/pubi, teatteri, erilaisia harrastetiloja. Arkeen kuuluu, että joka päivä mietitään yhdessä mitä syödään ja lähdetään asukkaiden kanssa yhdessä käymään muistikylän kaupassa. Ruoka tehdään jokaisessa pienkodissa ja normaalit kodin askareet kuten ruuanlaitto sekä pyykinpesu rytmittävät arkea.

Muistikylässä asiakkaat voivat kävellä vapaasti pitkin muistikylän katuja. Jos he eivät muista, missä oma koti on, joku muistikylän työntekijöistä ohjaa heidät sinne. Jokainen asiakas voi osallistua ainakin kerran viikossa sellaiseen klubitoimintaan, jota hän on toteuttanut myös aiemmin elämässään. Harrastetilat oli sisustettu siten, että niistä tuli asian yhteys muistisairaalle selväksi.

Työntekijöitä on noin 170. Työntekijät työskentelevät aina samoissa yksiköissä, koska muistisairaan tunteminen on tärkeää. Työntekijöiden koulutustaso vastaa meidän lähihoitajakoulutustamme, mutta lisäksi yksiköissä toimii avustavaa henkilökuntaa. Kaikki muistikylän työntekijät koulutetaan kohtaamaan muistisairaita. Työntekijöiden tukena on kaksi tiimiä; Sosiaalisen tuen/käyttäytymisen tiimi, johon kuuluu psykologi ja sosiaalityöntekijä sekä hoitotiimi, johon kuuluu sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja lääkäri. Lisäksi on yli 100 vapaaehtoista, jotka avustavat klubitoiminnassa ja monenlaisissa muistikylän askareissa.

Kiitos Erasmus+ Vlog Up 2-hanke tästä omaa ammatillista osaamista kehittävästä kokemuksesta!