Fendari ja ammattietiikka
Sosiaalialan työssä on joskus hyvä pysähtyä pohtimaan työn peruselementtejä, kuten ammattietiikkaa. Ammattietiikka ja siihen liittyvien periaatteiden toteuttaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä, jotka kuuluvat ammattimaiseen sosiaalialan työhön. Sosiaalialalla työskentelevät ammattilaiset kohtaavat erilaisia ristiriitoja ja joutuvat arvioimaan toteutettua työtä yksilötason lisäksi myös organisaatiotasolla. Jokainen sosiaalialan ammattilainen on jossain vaiheessa opiskellut ammattietiikkaa koulun penkillä, pohtineet eettisiä työtapoja ja -käytäntöjä organisaatiossaan tai jopa vannoneet sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n ammattieettisen lautakunnan laatiman sosiaalialan ammattilaisen eettisen valan. Ammattieettisyys pitäisi olla siis kaikilla sosiaalialan ammattilaisilla hanskassa. Miten ammattietiikka on nähtävillä Fendarin työntekijöiden toiminnassa?
Ennen kuin sukellan Fendarin ammattietiikkaan, kerron lyhyesti Fendarin toiminnasta. Suomen Diakoniaopiston Fendari-toiminnan kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat yli 30-vuotiaita ja työn ja koulutuksen ulkopuolella. Tavoitteena on tukea ja vahvistaa heikossa asemassa olevien työikäisten osallisuutta ja toimijuutta sekä heidän valmiuksiaan edetä kohti koulutusta ja työelämää. Asiakkuudella pyritään lisäämään omatoimisuutta ja osallistumista ympäröivään yhteiskuntaan, sekä lisäämään kokonaisvaltaista hyvinvointia. Fendari järjestää myös avointa ryhmätoimintaa, kuten suomen kielen oppimista tukevia Luetaan Yhdessä -ryhmiä. Yhtenä tavoitteena on, että asiakkaiden työelämävalmiudet vahvistuvat toimintaan osallistumisen myötä. Tämän lisäksi ryhmätoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan avulla eri väestöryhmät kohtaavat ja sekoittuvat toiminnan kautta, jolloin edistämme eriarvoistumisen vähenemistä ja ennakkoluulojen pienenemistä. Fendarin yhtenä toimintamuotona on asiantuntijaverkoston koordinointi, jonka avulla pyrimme tuomaan esille kohderyhmäämme liittyviä erityiskysymyksiä ja tarjoamaan asiakkaille yhä parempia palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Fendaria rahoittaa Veikkauksen tuotoilla Sosiaali- ja Terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Vuorovaikutus on ammattieettisten käytäntöjen perusta. Eettistä keskustelua, harkintaa ja päätöksentekoa on suotavaa toteuttaa laaja-alaisesti eri työntekijöiden välisellä dialogilla. Tätä edistävät Fendarin työntekijöiden väliset konsultoinnit, sekä laajemmin käyty dialogi koko Toimintakeskuksen tiimin, esimiehen ja myös muun Suomen Diakoniaopiston henkilökunnan välillä (kuten opettajat ja kuraattorit). Fendarin työntekijät eivät tee Te-toimiston, Kelan tai sosiaalitoimen päätöksiä, mutta työntekijät pyrkivät yhteistyön avulla edesauttamaan oikeudenmukaista päätöksentekoa. Monialainen ja -ammatillinen konsultointi edesauttaa usein asiakkaan etua, ja työntekijät pyrkivät tuomaan heikko-osaisten omaa ääntä kuuluviin.
Asiakastyössä Fendarin työntekijät kohtaavat jokaisen uuden asiakkaan tasavertaisesti yksilönä, ja kohtaamisella pyritään mahdollisimman avoimeen, lämpimään ja luottamukselliseen ensitutustumiseen. Jokaisella meistä on oma historia, arvot, tavat, kulttuurilliset erot ja muut piirteet, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Fendarin työntekijät pyrkivät oikeudenmukaisella, ystävällisellä ja rohkaisevalla otteella tapaamaan asiakkaat juuri sellaisina kuin he ovat eli hyvinä ja riittävinä, ja luomaan asiakkaisiin luottamussuhteen. Kun allianssi on yhteistyön voimin saavutettu, myös tapaamisilla ilmenevät vaikeudet kohdataan avoimemmin ja rohkeammin. Usein maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden asioiden hoitamisessa tiedon puute, kielimuuri, osaamattomuus ja tietokonetaidot voivat vaikeuttaa tilanteiden selvittelyä. Sosiaalitoimen, Te-toimiston ja Kelan asioissa Fendarin työntekijöiden ammattieettinen vastuu korostuu heidän toimiessaan siltana julkisten palveluiden ja asiakkaiden välillä.
Ammattietiikan ei kuulu toteutua organisaatioissa ainoastaan yksittäisellä työntekijätasolla, vaan koko työyhteisön on sitouduttava ammattietiikan periaatteisiin, arvoihin ja niiden toteutumiseen. Ihmisarvo, ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat tuttuja termejä sosiaalialla ja ne ovat vahvassa arvoroolissa sosiaalialan organisaatioissa. Suomen Diakoniaopiston arvoja ovat rohkeus, kohtaaminen ja ihmisarvo, ja nämä ovat nähtävissä organisaation päivittäisessä toiminnassa. Vaikka nämä arvot ja ammattieettiset periaatteet ovat osa työyhteisöä, on huomioitava että niiden sisäistäminen ja vakiinnuttaminen omaan työtoimintaamme alkaa meidän jokaisen oman pään sisältä. Itsensä kehittäminen ja oman ammattieettisen mallin sisäistäminen on pitkän ajanjakson tulos, joka vaatii pysähtymistä, omien ajatusmallien, maailmankatsomuksen ja arvojen tutkimista. Eettisen vastuun kantaminen, vääryyden vähentäminen ja hyvän tekeminen ovat raskaita tehtäviä, joiden ylläpitäminen ja edistäminen vaatii ponnistelua monella eri taholla ja tasolla.
Järkikin sen sanoo, että näin suurien asioiden äärellä on tärkeää olla saatavilla oleva tuki työyhteisöltä. Jokaisella työntekijällä on oltava oikeus ja mahdollisuus keskusteluun ratkaisuistaan ja vastuunsa rajoista vähintään esimiehensä ja työkavereiden kanssa. Tämän lisäksi työyhteisö arvioi omaa toimintaansa eri menetelmiä käyttäen, kuten ulkopuolisen arvioijan avulla, asiakaspalautteilla, säännöllisellä keskustelulla, asiakasprosessien yhteistyöllä eri ammattilaisten kanssa tai hyödyntämällä ajankohtaista tutkimustietoa. Fendari-toiminnan työntekijät arvioivat toimintaa monia näitä menetelmiä käyttäen, ja vahva yhteistyö muiden organisaatioiden työntekijöiden kanssa on merkittävässä osassa, kuten ohjausryhmissä ja verkostotapaamisissa.
Seikka, jonka haluan mainita sosiaalialan erityispiirteenä, on moniammatillisen työn läpinäkyvyys konsultoinnissa, neuvonnassa ja vinkkien antamisessa. Eri organisaatioiden työntekijät kertovat hyvinkin avoimesti neuvonsa ja vinkkinsä siitä, miten asiassa tulisi toimia, jotta asiakkaan tilannetta voidaan parantaa. Tässä vertaan usein sosiaalialaa bisnesmaailmaan, jossa tietoa ei aina jaeta avoimesti vaan yritykset pyrkivät kilpailuluonteisesti edistämään omaa tuottavuuttaan.
Ihmisoikeudet ovat perusoikeuksia, joita sosiaalialan ammattilaisten tulee kunnioittaa ja edistää. Asiakastyöhön liittyviä lakeja on monia, eikä työntekijöiden ole helppoa muistaa sanasta sanaan sitä, miten ne on kirjattu. Tärkeintä on kuitenkin lakien sisällön ymmärtäminen. Fendarissa kohdataan paljon asiakkaita, jotka eivät ole aina tietoisia omista oikeuksistaan. Enkä tarkoita nyt pelkkiä ihmisoikeuksia. Oikeudet liittyen asumiseen, terveyteen tai työmaailmaan ovat usein monelle asiakkaalle täysin pimennossa. Pahimmillaan toiminnassa on havaittu mm. ihmiskauppaa. Asiakkaiden oikeudet ja niistä kertominen ovat erityisen tärkeitä työtehtäviä ammattietiikan kannalta. Omien oikeuksien tietämisellä on myös vaikutus osallisuuteen: asiakkaan osallisuutta voidaan tukea sillä, että hän saa riittävää ja oikeaa tietoa oikeuksistaan ja lain mukaan kuuluvista etuuksista (esim. työllisyyteen liittyvät etuudet ja lait). Kielimuurin ja kulttuurierojen vuoksi asiakas ei kuitenkaan aina kykene ilmaisemaan asiaansa tai ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Tässä tapauksessa sosiaalialan ammattihenkilön vastuulla on pitää huolta siitä, että asiakasta kohdellaan ihmisarvoisesti ja hänen asiansa käsitellään oikeudenmukaisesti.
Moniammatillinen yhteistyö on usein asiakkaan edun mukaista ja se usein tukee tiedon saantia asiakkaalle. Työntekijöiden on annettava tietoa asiakkaalle sopivista palveluista ja muista asioista niin, että sen on asiakkaalle ymmärrettävää. Tiedon saaminen, sen löytäminen ja sen tiedostaminen on tärkeää, vaikka se usein aiheuttaa asiakkaille päänvaivaa eri syiden, kuten virkamieskielen vuoksi. Fendarin työntekijät tapaavatkin usein asiakkaita juuri Kelan ja sosiaalitoimen asioiden vuoksi. Tämä on Fendarin haasteena, sillä palvelukielet ovat suomi ja englanti. Asiakkaiden kanssa käytetään usein selkokieltä, mutta välillä tietyt sanat eivät aina auta edes selkokielisesti kerrottuna. Suomen kielessä on sanoja, joita ei esiinny joissain kielissä, ja voi aiheuttaa sekaannusta ja väärinymmärryksiä (esim. sana toimeentulotuki voidaan ymmärtää valtiolta saavana palkkana).
Aiemmin mainitsemani itsensä tutkistelu ja itsetuntemus on sosiaalialan ammattilaiselle tärkeä työkalu. Itsestään huolen pitäminen ja omasta työkyvystä huolehtiminen on meille jokaiselle ammattieettinen velvollisuus. Työ voi olla henkisesti hyvinkin kuormittavaa ja sosiaalialan työntekijöille on tyypillistä myötätuntouupumus. Niin Fendarin kuin muidenkin sosiaalialan ammattilaisten on tärkeää tunnistaa omat ammatilliset sekä myös omat henkilökohtaiset rajat. Työntekijä on itse ratkaisevassa asemassa omasta jakamisestaan ja hänellä itsellään on aina velvollisuus kertoa, mikäli ylikuormitus iskee. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että yhteisissä palavereissa nostetaan esiin huoli omasta työkuormasta tai suuresta määrästä asiakkaita, tai asiasta voi keskustella kahden kesken esimiehen kanssa. Tässä nostan esiin myös yhteisöllisyyteen liittyvän seikan. Turvallisessa ja lämpimässä työyhteisössä on matalampi kynnys kertoa omasta jaksamisestaan. Näin ollen lämpimät työntekijöiden väliset suhteet ja myös koko organisaatiossa koettu yhteisöllisyys edesauttaa työntekijöitä sanomaan myös ikävä asioita ääneen. Fendarin työtekijöille on myös järjestetty työnohjaus, jossa työntekijät voivat keskustella itse tärkeäksi kokemistaan aiheista.
Työntekijöiden on huolehdittava omasta ammattitaidostaan ja ylläpidettävä ammattiosaamistaan. Tämä on myös työnantajan velvollisuus, ja siihen liittyy mm. tarpeen mukaan erilaisen koulutuksien järjestäminen. Fendari-toiminnan työntekijät kehittävät jatkuvasti omaa ammattitaitoaan monitahoisella yhteistyöllä, opiskelulla ja osallistumalla alan eri tapahtumiin, koulutuksiin ja seminaareihin tarpeen mukaisesti. Saatua tietoa ei pimitetä, vaan se jaetaan myös työyhteisölle. Ammattitaidon ylläpitämisestä on mainittu myös sosiaalihuollon ammattihenkilöistä säädyssä laissa, jonka mukaan ”sosiaalihuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin” (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 5 § Ammattipätevyyden ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen).
Kuten tätä tekstiä lukiessasi huomaat, Fendarin työntekijöiden toteuttama ammattietiikka on nähtävissä jokapäiväisessä työskentelyssä monella eri tasolla. Eettistä keskustelua, harkintaa ja päätöksentekoa toteutetaan dialogin voimin sekä kollegoiden välillä että laaja-alaisemmin eri ammattilaisten ja organisaatioiden välillä. Suomen Diakoniaopiston arvot (rohkeus, ihmisarvo ja kohtaaminen) näkyvät vahvasti erityisesti asiakastyössä. Työntekijät pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja pitävät yllä omaa ammattitaitoaan tarpeen mukaisesti. Työntekijät pyrkivät suunnitelmallisella toiminnallaan edistämään tasa-arvoisuutta, toimijuutta, osallisuutta, hyvinvointia sekä lisäämään työelämävalmiuksia ja vähentämään ennakkoluuloja ja eriarvoistumista. Jokainen asiakas kohdataan yksilönä, omana itsenään ilman ennakkoluuloja.
Entä sinä? Miten ammattieettiset käytännöt näkyvät työssäsi ja työyhteisössäsi? Ovatko ne tuttuja, tai pitäisikö niistä puhua lisää? Muistammehan, että kaikki sosiaalialan ammattilaiset ovat eettisen vastuun kantajia. Tämä ei aina ole helppo tehtävä, joten pidetääni omasta jaksamisestamme huolta. After all, sehän on meidän ammattivelvollisuutemme.
Aleksanteri Virta
Maahanmuuttajamiestyön koordinaattori
Fendari-toiminta
27.01.2020
Lähteet
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, 2017. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö, 2011. Sosiaali- ja ja terveysalan eettinen perusta.
