Digitaitojen kasvava merkitys
Maahanmuuttajien digitaidot ovat ajankohtainen aihe nykypäivän Suomessa. Toinen trendaava aihe on asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen. Miten nämä kaksi aihetta kohtaavat?
Kuten monet muutkin palvelut, sosiaalipalvelujen palvelujärjestelmä sähköistyy ja digitalisoitumisen myötä digitaidot tulevat olemaan yhä tärkeämpiä kansalaistaitoja. Sähköisessä asioinnissa apua tarvitsevat erityisesti heikossa asemassa olevat, kuten maahanmuuttajat joilla on heikko suomen kielen taito sekä luku- ja kirjoitustaidot. Helsingissä maahanmuuttajataustaisia asiakkaita tuetaan kuitenkin sähköisessä asioinnissa monipuolisesti niin kertaluontoisen neuvonnan avulla kuin myös intensiivisemmällä opetuksella. Digitaitojen kehittyessä myös kielitaito kehittyy, ja näiden perustaitojen vahvistamisella maahanmuuttajien aktiivisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa voidaan parantaa. Kun suomen kieli sujuu ja digitaidot ovat hallussa, maahanmuuttajat voivat ottaa kantaa heitä koskeviin asioihin digitaalisesti. Suomessa on paljon itsenäisiä ja omatoimisia maahanmuuttajia, mutta tässä tekstissä keskityn nimenomaan niihin tukea tarvitseviin maahanmuuttajiin joilla on heikot perustaidot.
Lisätään kokemusasiantuntijoilla asiakasosallisuutta. Digitaalisten palvelujen kehittämistä tuetaan sosiaalipalveluissa ja asiakaslähtöistä kehittämisotetta arvostetaan. Asiakasosallisuutta voidaan tukea vahvistamalla kokemusasiantuntijoiden käyttöä sosiaalipalvelujen kehittämiseen keskittyvissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Kokemusasiantuntijat voivat tuoda omia kokemuksiaan ja näkemyksiään esiin muille palvelunkäyttäjille, työntekijöille sekä päättäjille. Digitaalisten palvelujen käytössä onkin hyvä vahvistaa asiakkaiden osallisuutta, jotta palvelut olisivat tarkoituksenmukaisia, toimivia ja asiakkaiden todelliset tarpeet huomioon ottavia. Suomessa arvostetaan “kokemuksen syvää rintaääntä”, joten annetaan prosessin läpikäyneiden maahanmuuttajien kokemusten kuulua.
Kotoutumiskoulutuksessa digitaitoja opetetaan monipuolisesti osaamistason mukaisesti, mutta koulutuksen jälkeen henkilöllä itsellään on vastuu pitää digitaitoja yllä ja digisyrjäytymisen riski kasvaa. Sen sijaan että maahanmuuttajataustainen asiakas putoaisi kotoutumiskoulutuksen jälkeen tyhjän päälle, hänen kanssaan pitäisi pysähtyä pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja digitaitojen ylläpitämiseen. Kun digitaidot eivät ole riittävät ja apua tarvitaan usean palvelun sähköisessä asioinnissa, yhdeltä luukulta saatavan palvelun tarve nousee. Tällaista apua tarjoaa esimerkiksi Suomen Diakoniaopiston Sovinnon Toimintakeskuksen aikuistyö. Sovinnon aikuistyön työntekijät eivät keskity vain yhteen osa-alueeseen, vaan sama työntekijä voi opettaa usean eri palvelun käyttöä selkokielellä puhuen. Asiakas voi saada samalta työntekijältä apua mm. Oleskeluluvassa, asunnon haussa, Kela-asioissa, talousasioissa, suomen kielen oppimisessa ja suomen kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä. Digiasiointia harjoitellessa asiakkaalle annetaan usein ohjat omiin käsiin. Asiakkaan kanssa toimitaan usein niin, että asiakas itse on tietokoneella ja työntekijä neuvoo vieressä. Tällä osallistavalla ja aktivoivalla työmenetelmällä asiakas oppii uusia digitaitoja ja hänen osallisuutta digitaalista yhteiskuntaa kohtaan hiljalleen kasvatetaan. Digitaitoisella ja suomea taitavalla maahanmuuttajalla on mahdollisuus ottaa kantaa myös esimerkiksi verkossa tapahtuvaan keskusteluun maahanmuuttajien palveluista ja niiden epäkohdista.
Digitaidoista on monia muitakin hyötyjä maahanmuuttajille kuin pelkkä digipalveluissa itsenäisesti pärjääminen. Nostankin tähän väliin pari mielenkiintoista tutkimustulosta. Frederickin yliopistossa tutkittiin intensiivisen digiopetuksen vaikutuksia vuonna 2007. Tutkimuksessa työttömät ja heikot digitaidot omaavat maahanmuuttajanaiset osallistuivat 40 tuntia kestävään digiopetukseen. Intensiivisellä opetuksella oli vaikutus paitsi maahanmuuttajanaisten digitaitojen kehitykseen, se myös auttoi heitä hahmottamaan digitaitojen merkitystä työllistymiseen. Lisäksi tutkimukseen osallistuvien naisten itsevarmuus teknologiaa kohtaan koheni. Columbian yliopistossa on vastaavasti tutkittu miten maahanmuuttajien tietokoneviestintä (kuten sosiaalisessa mediassa kirjoittaminen) vaikuttaa toisen kielen oppimiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tietokoneviestinnällä oli vahva positiivinen vaikutus uuden kielen oppimiseen. Sillä oli lisäksi positiivinen vaikutus identiteetin vahvistumiseen, motivaatioon kirjoittaa ja itseilmaisuun. Digitaitoja harjoittelevat maahanmuuttajat oppivat siis bonuksena lisää suomen kieltä, joten tällä lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Nämä huomioiden onkin hyvä pohtia: voimmeko yhteiskunnallisesti panostaa enemmän maahanmuuttajille suunnattuun intensiivisen digiopetuksen tarjontaan?
Eri sektorien tuottamasta digituki- ja sosiaalipalveluista koostuva hämähäkinverkko aiheuttaa monelle maahanmuuttajalle hämmennystä. Maahanmuuttajista puhumattakaan, pysyvätkö työntekijät ajan tasalla kaikista palveluista joita maahanmuuttajille on tarjolla? Omien havaintojeni ja kokemusteni perusteella suuri haaste maahanmuuttajien digitaitojen kehittämiseen liittyvissä palveluissa on juuri tietämättömyys saatavilla olevista palveluista. Tässä ongelmassa meidän ammattilaisten on kannettava yhteistyöhön liittyvä vastuumme. Aktiivisella yhteistyöllä eri organisaatioiden välillä työntekijät pysyvät ajan tasalla alueen palveluista, hyväksi todetuista käytännöistä ja kokeilujen tuloksista. Palveluja on useita ja niistä tiedotetaan monikanavaisesti, joten työntekijöiden oma aktiivisuus tietojen päivittämisessä tärkeää. Tiedonkulkua voi kuitenkin kehittää lisäämällä mm. kasvokkain kohtaamisia eri toimijoiden työntekijöiden välillä esimerkiksi toteuttamalla vierailuja. Myös tässä voidaan lisätä asiakaslähtöistä kehittämistä, sillä työntekijöiden lisäksi myös palvelunkäyttäjät voidaan ottaa vierailukäynneille mukaan. Mikäli asiakkaita ei oteta mukaan itse toimintaan, työntekijät voivat toimia asiakkaiden äänenä ja samalla myös vahvistaa kasvokkain tehtävää verkostotyötä eri organisaatioiden välillä.
Otetaan myös jatkossa maahanmuuttajat mukaan kehittämään palveluja ja kuullaan kokemusasiantuntijoita aina kun mahdollista. Opetetaan digitaitoja osallistavalla ja aktivoivalla otteella ja vahvistetaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia vaikuttaa heihin koskeviin kysymyksiin. Intensiiviseen digiopetukseen panostamalla buustaamme maahanmuuttajien suomen kielen kehitystä ja itseilmaisun taitoa. Muistetaan myös sosiaalialan ammattilaisina pitää hyvät yhteydet kentällä toimiviin kollegoihin, jakaa toisillemme tietoa hyväksi koetuista käytännöistä ja myös pitää omaa osaamistamme yllä.
Aleksanteri Virta
Koordinaattori
Sovinnon Aikuistyö
