Ryhmätoiminnan avulla työelämään – Poimintoja Fendari-toiminnan asiantuntijaverkostotapaamisesta
Sovinnon Toimintakeskuksen Fendari-tiimi järjesti yhteistyössä KohO-hankkeen kanssa laatuaan ensimmäisen asiantuntijaverkostotapaamisen toukokuussa 2019. Asiantuntijaverkostomme ideana on päästä keskustelemaan kohderyhmäämme koskevista erityispiirteistä, tarpeista, ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä muiden saman kohderyhmän parissa työskentelevien tahojen kanssa. Jo heti ensimmäisessä tapaamisessa kävi odotetusti ilmi, että asioiden ruotiminen yhdessä – haasteiden jakaminen ja ratkaisujen etsiminen – sekä tiedon levittäminen ovat pitkälti kaikkien toimijoiden intresseissä. Myös omaa asiakastyötä, sen toimivuutta ja merkityksellisyyttä on hyödyllistä päästä aika ajoin reflektoimaan muiden vastaavaa tekevien parissa.
Fendari-toiminnan kohderyhmänä ovat yli 30-vuotiaat työn ja opiskelun ulkopuolella olevat. Oma asiantuntijuutemme kohdistuu erityisesti maahan muuttaneisiin sekä rikos- ja päihdetaustaisiin asiakkaisiin. Fendarin asiantuntijaverkosto kootaan muutaman kerran vuodessa jonkin tarkasti rajatun, ajankohtaisen teeman ympärille, jolloin verkoston osallistujat vaihtelevat sen mukaisesti. Toimintaamme rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Ensimmäisen tapaamisen aiheeksi valikoitui työelämän ulkopuolella olevien maahan muuttaneiden työelämävalmiudet ja niitä tukeva ryhmätoiminta. Verkostotapaamisessa edustettuina olivat Suomen Pakolaisapu, African Care ry, Monaliiku ry, Auroras-verkosto, Iiris Pro, Helsingin Työkanava Hety ry, Uudenmaan Te-palvelut sekä kaksi rohkeaa, KohO:n toiminnassa mukana ollutta kokemusasiantuntijaa. Mukaan olisi toivottu vahvempaa edustusta julkisista palveluista kuten sosiaalitoimesta, mikä kävi selvästi ilmi tapaamisessa käydyissä keskusteluissa. Järjestötoimijoiden ja julkisten palvelujen yhteistyö nähdään yleisesti ottaen hyvin tärkeäksi tämänkin teeman kohdalla.
Työmarkkinoista syrjään jääneiden maahan muuttaneiden erityiskysymykset tuntuvat koskettavan monia kohderyhmän parissa työskenteleviä, eikä ihme. Yhä useammat työpaikat edellyttävät koulutusta ja erityisosaamista, mikä asettaa monen maahan muuttaneen työllistymiselle selkeitä haasteita. Haastavimmassa asemassa ovat ne, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito tai muuten vähäinen koulutustausta. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2014.) Myös meidän kokemustemme mukaan monet maahan muuttaneet ovat kotoutumiskoulutusten jälkeen jääneet ajelehtimaan työmarkkinoiden ulkopuolelle tai poukkoilemaan työkokeilusta toiseen. Jo työnhakuprosessi nykyaikaisin menetelmin on monelle hyvinkin vieras, jolloin työpaikan löytyminen tyssää jo työnhaussa esiin tuleviin haasteisiin.
Kokoonnuimme siis verkoston kanssa pohtimaan, mitä työelämätaitoja asiakasryhmämme tulisi kokemustemme valossa vahvistaa ja miten näiden taitojen vahvistumista voidaan tukea ryhmätoiminnalla, jota erityisesti useat järjestötoimijat järjestävät. Samalla pohdimme sitä, miten voimme eri tahojen yhteistyöllä vaikuttaa näiden tavoitteiden toteutumiseen. Alla tiivistetysti keskusteluissa nousseita huomioita.
Vahvistamista vaativat taidot työllistymisen näkökulmasta sekä se, minkälaisella ryhmätoiminnalla näihin tarpeisiin voidaan vastata
Suomen kielen sekä työnhakutaitojen vahvistamisen tarve tulivat vahvasti esille keskusteluissa, joskaan evät varsinaisesti yllätyksenä. Sen sijaan kiinnostavampia pohdinnankohteita olivat esimerkiksi työelämän lainalaisuuksien ymmärtäminen sekä se, miten omaa ajankäyttöä tulee työelämässä priorisoida uudella tavalla. Esimerkiksi päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmilla voi olla opeteltavaa siinä, miten selvitä esimerkiksi neuvolakäynneistä, koulutapaamisista ja muista juoksevista asioista ilman, että työaika kärsii kohtuuttomasti. Täällä vallitsevan systeemin ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti on oleellista sekä työpaikan saamisen että sen säilyttämisen kannalta, ja tämän kokonaisuuden hahmottaminen ei ole Suomeen muualta muuttaneille välttämättä aukotonta. Tähän vyyhtiin liittyvät myös työntekijän oikeuksien ja työelämän lainsäädännön tunteminen laajemminkin. Ryhmätoiminnassa näihin asioihin voidaan vaikuttaa käsittelemällä suomalaista työelämäkulttuuria paitsi laajasti myös pikkutarkasti, selkokielellä. Suomalaiseen työelämään liittyy paljon kirjoittamattomia sääntöjä, joiden tunteminen voi säästää monelta ikävältä tilanteelta ja helpottaa täkäläiseen työelämään sopeutumista.
Esiin nousivat myös oppimistaidot ja tiedonhankintakyky, joista kuulee usein puhuttavan vähemmän tätä teemaa käsiteltäessä. Pohja oppimisvalmiuksille ja tiedonhankintakyvylle luodaan Suomessa jo varhaiskasvatuksen aikana ja niitä kehitetään systemaattisesti koko koulutaipaleen ajan, nykyään luultavasti vielä aiempaakin painokkaammin. Kyseiset taidot eivät kuitenkaan ole aina itsestäänselvyyksiä muualta maailmasta Suomeen tulleille, etenkään silloin, kun koulutustausta on vähäinen tai olematon. Näihin ensiarvoisen tärkeisiin taitoihin tulisi siis kiinnittää huomiota ryhmätoiminnoissa, joiden tavoitteena on osallistujien työllistyminen.
Itseluottamus, motivaatio, minäkuva, tavoitteet. Myös nämä teemat kuuluivat vahvasti asiantuntijaverkostotapaamisen keskusteluissa ja niiden merkitys työelämäkontekstissa on ilmeinen. Vahva yhteisöllisyyden tunne, vertaisuuden aspekti ja osallisuuden kokemukset ovat asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota ryhmätoimintaa toteutettaessa. Niiden toteutuessa voidaan lähteä kirkastamaan yllämainittuja teemoja.
Onnistuneen ryhmätoiminnan piirteitä työllistymisen näkökulmasta
Minkälaista on sitten ollut ryhmätoiminta, joka asiantuntijaverkoston asiantuntijoiden kokemusten mukaan on johtanut asiakkaiden työllistymiseen? Keskusteluissa keskeisimmiksi tekijöiksi nousivat yksilöllinen tuki ryhmätoiminnan ohella sekä mentorointi muun toiminnan tukena. Erityinen hyöty mentoroinnissa nähdään olevan silloin, kun mentori ja aktori ovat samalta alalta. Yksilöllisen tuen merkitys taas korostuu esimeriksi työhakemusta hiottaessa ja henkilökohtaisessa tuessa myös työnhakuprosessin muissa vaiheissa.
Lisäksi korostettiin kaksisuuntaisen yritysyhteistyön merkitystä. Asiantuntijoiden mukaan ryhmätoimintaan on hyödyllistä tuoda mukaan yritysten näkökulmaa ja toisaalta tukea myös yrityksiä silloin, kun he palkkaavat esimerkiksi ensi kertaa Suomessa työskentelevän henkilön. Myös järjestöjen välistä yritysyhteistyötä peräänkuulutettiin.
Näiden teemojen ohella painotettiin jälleen vertaistoiminnan tärkeyttä. Onnistuneella vertaistoiminnalla voidaan luoda positiivisia kokemuksia sekä jakaa tuiki tärkeää tietoa, joka kenties jäisi muuten huomiotta. Parhaita tukijoita asiassa kuin asiassa ovat usein muut samassa elämätilanteessa olevat.
Miten tavoittaa kohderyhmä?
Unelmaideastakaan ammentava ryhmä ei lähde lentoon, mikäli siihen ei tavoiteta toivottua määrää osallistujia. Kohderyhmän tavoittaminen onkin ryhmätoiminnan a ja o, mutta ei aina aivan yksinkertaista. Tapaamisessa jaettujen kokemusten mukaan ryhmän kokoontumispaikan sijainnin on oltava hyvä ja helposti löydettävissä, mikäli osallistujien halutaan saapuvan paikalle. Toisaalta järjestöjen välisellä yhteistyöllä voidaan madaltaa asiakkaiden kynnystä lähteä uusin paikkoihin tekemällä vierailuja muiden toimijoiden tiloihin ja kannustamalla asiakkaita osallistumaan eri tahojen järjestämiin ryhmiin.
Ryhmien markkinoinnissa on oltava tarkkana ja ryhmän tarkoitus on ilmaistava selkeästi ja konkreettisesti. Parhaiten kohderyhmä tavoitetaan kokemusten mukaan usein puskaradion avulla ja kontaktoimalla asiakkaita henkilökohtaisesti. Some-kanavat ja esitteet toimivat ennemminkin tiedonvälityksenä yhteistyötahoille. Lisäksi on tärkeää kartoittaa mahdolliset esteet ryhmiin osallistumiselle: Esimerkiksi lasten hoidon puute tai matkakulut voivat osoittautua tällaisiksi, joskin niihin voidaan mahdollisuuksien mukaan etsiä ratkaisuja.
Jo tavoitettujen osallistujien motivointi käymään ryhmässä voi tapahtua esimerkiksi henkilökohtaistamisen kautta pohtimalla, mitkä kokoontumiskertojen teemat ovat relevantteja kullekin osallistujalle. Uusien taitojen oppiminen on usein keskeinen motivaattori osallistumiselle, mutta toisaalta ryhmä voi olla arvokas vain kokoontumisenkin takia, sillä vuorovaikutus ja osallisuuden kokemukset ovat jo itsessään hyvin merkityksellisiä. Erityisen paljon verkostotapaamisessa painotettiin myös ryhmätoimintoihin osallistuvien kunnioittavaa kohtaamista, ryhmän ilmapiiriä ja luottamuksellisuutta. Kun nämä asiat ovat ovat kunnossa, ryhmään tullaan luultavasti uudestaankin.
Ajatuksia ryhmätoiminnan kehittämisestä
Asiantuntijaverkostotapaamisesta ehkäpä päällimmäiseksi mieleen jäänyt seikka on tapaamiseen osallistuneiden tahojen aito innostus kehittää ja luoda uutta yhdessä, muiden toimijoiden kanssa. Olikin todella ilahduttavaa huomata jälleen kerran, että maahan muuttaneiden parissa työskentelevät ammattilaiset ovat yleisesti ottaen erittäin halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen. Monet toivoivatkin entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi asiakasohjauksessa ja asiantuntijuuden vaihdossa.
Kohderyhmälle suunnatun ryhmätoiminnan pitäisi aina lähteä asiakkaiden tarpeista ja nämä tarpeet voi tunnistaa ainoastaan tuntemalla kentän muut toiminnot sekä asiakaskunnan haasteet ja toiveet. Siltä pohjalta on mahdollista hahmottaa, mitä vielä puuttuu. Kaiken kaikkiaan maahan muuttaneiden parissa toimivien kenttä on varsin laaja ja siitä on vaikea luoda selkeä kokonaiskuva: hankkeita ja toimijoita on paljon ja myös päällekkäisyyksiä esiintyy. Tiiviimmän yhteistyön, kuten verkostotapaamisten avulla on siten myös helpompi tunnistaa ja kirkastaa oman toiminnan kärki ja se, miten se eroaa muista toiminnoista. Samalla voidaan pohtia, ketkä kohderyhmästä jäävät yhä tavoittamatta ja miten heidät tavoitettaisiin.
Verkostotapaamisessa nousi useaan otteeseen esille toive siitä, että julkisen puolen palvelut, erityisesti TE-palvelut ja sosiaalitoimi, olisivat tiiviimmin mukana yhteistyössä niin yksilötasolla asiakkaita kohdatessa kuin vastaavissa tapaamisissa keskustelemassa ja ideoimassa. Myös yritysyhteistyön vahvistaminen nostettiin esiin mielenkiintoisena palikkana, ja huomio oli todella tärkeä: esimerkiksi me emme olleet ymmärtäneet kutsua paikalle yhtä ainutta yritysedustajaa. Seuraavan asiantuntijaverkostotapaamisen yhdeksi tavoitteeksi voisikin asettaa kaikkien yllä mainittujen tahojen saattaminen saman katon alle. Parhaimmat ideat ja innovaatiot kohderyhmän tukemiseksi syntyisivät varmastikin siltä pohjalta.
