Pukeutumisohje

Pukeutuminen Suomen Diakoniaopiston koulutuksissa

 

Vaatetuksen tulee olla opiskeluun sopiva, eikä vaatetuksesta saa aiheutua vaaratilanteita opiskelussa. 

Liikuntatunneilla, keittiötunneilla ja ammatillisten taitojen opiskelussa oppilaitoksessa:

  • Aseptinen työskentelyn on oltava mahdollista, esim. käsien pesu, hoitotilanteissa infektioiden leviämisen ehkäisy. Tämä edellyttää mm. hansikkaiden riisumista.
  • Turvallisuusnäkökohdat on huomioitava, esim. koko vartalon peittävän huivin/viitan tai pitkän hameen takertuminen kiinni johonkin hoitotilanteita harjoiteltaessa voi aiheuttaa vaaratilanteita hoitajalle tai potilaalle.
  • Hygieniaosaamisvaatimukset edellyttävät, että opiskelija pukeutuu elintarviketyön vaatimalla tavalla ja huolehtii henkilökohtaisesta hygieniasta, sekä menettelee lainsäädännössä elintarviketyölle asetettujen hygieniamääräysten mukaisesti. Tarkemmat ohjeet Eviran sivulla.
  • Liikuntatunneilla pitkä hame, huivi tai viitta voi aiheuttaa kaatumisia ja takertua esim. kuntosalilaitteisiin.

Oppitunneilla ja erityisesti kielten tunneilla vuorovaikutustaitojen oppiminen ja harjaantuminen niissä edellyttää puheen lisäksi sanattoman viestinnän kautta tapahtuvaa ilmaisua ja sen kehittämistä. Kasvot ja ilmeet ovat siten tärkeä osa oppimista.

Oppilaitoksen kampusten alueilla Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa Hijab-huivin käyttö on sallittu. Kasvot peittävän huivin (niqab, burka) käyttäminen on kielletty Suomen Diakoniaopistossa kaikissa koulutuksissa oppituntien aikana. Lisäksi kasvot täytyy olla näkyvissä oppilaitoksessa asioidessa esimerkiksi opintotoimistossa ja opiskeluhuollossa henkilöllisyyden varmistamiseksi. Huivin käytön kieltämiseen ei liity koulutuksissa, ammatillisen koulutuksen opiskelussa tai työtehtävissä uskonnon kieltävää tarkoitusta, vaan turvallisuuteen, ammatin oppimiseen ja ammatinharjoittamiseen liittyviä syitä. Kielto ei koske opiskelijan vapaa-aikaa.

 

 

Turvallisuus

 

Opiskelijan henkilöllisyyden varmistaminen edellyttää kasvojen esillä oloa.

 

Yhteisöllisyys

 

Toimintamme Suomen Diakoniaopistossa on yhteisöllistä. Yhteisöllinen toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemiseen. Emme halua, että opiskelija eristäytyy ja jää opiskeluyhteisön ulkopuolelle.

 

Erilaiset vakaumukselliset, myös uskonnolliseen vakaumukseen liittyvät aiheet ja kysymykset ovat osa opiskelua, ja on tärkeää, että niistä pystytään keskustelemaan avoimesti ja rakentavasti opiskeluyhteisössä.

 

Työ ja ammatin oppiminen

 

Lähihoitajan, lastenohjaajan, nuoriso- ja yhteisöohjaajan, kokin, tarjoilijan, kosmetologin, kosmetiikkaneuvojan sekä kodinhuoltajan työ on asiakaspalvelutyötä, jossa toimitaan alan säädösten ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

Opiskelijan henkilöllisyyden varmistaminen edellyttää kasvojen esillä oloa.

Vuorovaikutustaitojen oppiminen ja harjaantuminen niissä edellyttää puheen lisäksi sanattoman viestinnän kautta tapahtuvaa ilmaisua ja sen kehittämistä; kasvot ovat siten tärkeä osa ammatti-identiteettiä.

Uskonnollisen vakaumukseen vedoten opiskelijan ei ole mahdollista valikoida opiskeltavia työtehtäviä tai tilanteita. Opetussuunnitelman mukaisen osaamisen hankkiminen on ensisijaista.

 

Opiskelijana pitää olla valmis työtilanteisiin:

  • vastakkaista sukupuolta olevan hoitaminen (esim. peseytyminen, pukeutuminen, riisuutuminen)
  • sellaisten elintarvikkeiden käsittely ja ruoan annostelu potilaalle/asiakkaalle ja potilaan/asiakkaan avustaminen ruokailutilanteessa, joissa oman uskontokunnan piirissä kiellettyjä ruoka-aineita

 

Työssäoppiminen ja opintoihin liittyvät käytännön tehtävät

 

Raja työssäoppimisen ja muun opiskelun välillä ei ole yksiselitteinen, koska työssäoppiminen on vain yksi opiskelumenetelmä. Opiskelu on projektimaista, yhdessä tekeminen ja työelämä ovat mukana opiskelussa varsinaisten työssäoppimisjaksojen ulkopuolella – tästä syystä emme salli kasvon peittävän huivin käyttöä Suomen Diakoniaopistossa.

 

Työpaikoilla tapahtuvassa opiskelussa noudatetaan työnantajan määrittelemiä sääntöjä pukeutumisessa.

 

Lähteet:

Lähihoitajan eettiset ohjeet, SuPer-liitto

Elintarviketurvallisuusvirasto/ EVIRA